Lakialoitteessa ehdotetaan, että sotilasavustusta hakevan tai tämän perheenjäsenen varat eivät vaikuttaisi sotilasavustuksen myöntämiseen tai määrään.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuden ajalta asevelvolliselle ja/tai tämän perheenjäsenille, mikäli palvelus on heikentänyt avustuksen hakijan toimeentulomahdollisuuksia ja hän on avustuksen tarpeessa. Sotilasavustusta saa reilut 11 000 taloutta vuosittain. Tyypillinen sotilasavustuksen saaja on 20—25-vuotias varusmies. Vuonna 2003 sotilasavustusta maksettiin keskimäärin 277 euroa kuukaudessa. Vuonna 2003 sotilasavustusta maksettiin 13,1 miljoonaa euroa, josta asumisavustuksen osuus oli yli 86 prosenttia.

Sotilasavustuslain 11 §:ssä säädetään sotilasavustuksesta päätettäessä huomioon otettavista tuloista ja varoista. Lain 2 momentin mukaan sotilasavustuksen saamiseen ja määrään eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä avustusta myönnettäessä, olosuhteisiin nähden pienehköt säästöt, omassa käytössä oleva asunto tai jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi tarpeelliset työvälineet. Edellä kerrotut säännökset varojen huomioon ottamisesta ovat johtaneet erilaisiin tulkintoihin sekä Kansaneläkelaitoksessa että muutoksenhakuviranomaisissa, ja tilanne on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta epätyydyttävä. Tilanteen selkiyttämiseksi Kansaneläkelaitos on antanut uudet tulkintaohjeet paikallistoimistoille. Vuoden 2004 alusta sovelletun ohjeen mukaan säästöjä pidetään pienehköinä, ellei asevelvollisen ja avustukseen oikeutettujen omaisten säästöjen yhteismäärä ylitä verojen vähentämisen jälkeen noin 3 000:tta euroa perheenjäsentä kohden.

Asevelvollisuuslain mukaan isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen. Asevelvollisten palvelusaika on vähintään 180 päivää, mutta erityistehtävissä 270 tai 362 päivää. Kyse on siis miesten kansalaisvelvollisuudesta. Naisilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen palvelukseen ja miehillä on mahdollisuus uskonnollisista tai eettisistä omantunnon syistä vapautua asevelvollisuuslain mukaisesta palveluksesta ja osallistua siviilipalvelukseen. Kaikissa näissä tilanteissa on mahdollisuus hakea sotilasavustuslain mukaista avustusta. On tärkeää, että asevelvollisuuden, siviilipalveluksen tai vapaaehtoisen palveluksen suorittaminen ei johda palvelukseen osallistujan tai tämän perheen taloudellisiin vaikeuksiin.

Varojen ottaminen huomioon sotilasavustuksesta päätettäessä johtaa yksittäisissä tilanteissa kohtuuttomuuksiin. Nykysäännösten perusteella sotilasavustusta ei voi saada, jos on saanut esimerkiksi 3 500 euron perinnön, vaan asevelvollisen on käytettävä asumiskulujen kattamiseen ja toimeentulon turvaamiseen tätä perintörahaa. Ottaen huomioon asevelvollisuuden erityisluonne ja palvelusajan lyhytaikaisuus, tätä ei voi pitää asevelvollisen kannalta hyvänä ratkaisuna.

Näillä perusteilla lakialoitteessa ehdotetaan, että kumotaan sotilasavustuslain 11 §:n 2 momentti ja poistetaan 3 §:n 1 momentin 1 kohdan lopusta sanat "tai varoista" sekä poistetaan 11 §:n otsikosta sanat "ja varat".