LAKIALOITE 66/2013
vp
LA 66/2013
vp - Jukka Kopra /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki henkilötietolain 28 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi henkilötietolain
(523/1999) 28 §:n
2 momenttia siten, että rekisterinpitäjällä olisi
pyydettäessä velvollisuus antaa puhelintallenteen
kopio rekisteröidylle.
Aloite liittyy yrittäjiin kohdistuvan harhaanjohtavan
markkinoinnin torjumiseen. Usein harhaanjohtavaa puhelinmarkkinointia
harjoittava myyjä väittää yrittäjän
sitoutuneen puhelimessa sopimukseen ja vaatii sen perusteella yrittäjän mielestä perusteettoman
laskun maksamista. Samalla myyjä ilmoittaa, että puhelinkeskustelu
on tallennettu ja että tallenteelta käy ilmi yrittäjän sitoutuminen
sopimukseen. Myyjä ei kuitenkaan suostu toimittamaan tallennetta
sitä pyytävälle yrittäjälle,
jolloin yrittäjä ei voi tarkastaa keskustelun
sisältöä ja myyjän väitettä sopimuksen
syntymisestä.
PERUSTELUT
Pk-yrityksiin kohdistuva vilpillinen ja harhaanjohtava markkinointi
on ongelma sekä Suomessa että muissa Euroopan
unionin jäsenmaissa. Harhaanjohtavan puhelinmarkkinoinnin
ja sitä seuraavien perintätoimien tarkoituksena
on houkutella tai pakottaa yrittäjät epäasiallisin
keinoin sitoutumaan ei-toivottuun sopimukseen ja maksamaan myyjälle
palvelusta tai tuotteesta, jota yrittäjä ei ole
puhelimessa tilannut. Harhaanjohtavaa markkinointia pyritään
usein tehostamaan uhkaamalla yrittäjää maksuhäiriömerkinnällä.
Suomen Yrittäjien vuonna 2010 tekemän yksinyrittäjäkyselyn
mukaan noin 80 prosenttia vastanneista oli joutunut häiritsevän
tai harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi vuoden aikana. Helsingin
seudun kauppakamarin samana vuonna toteutettu selvitys osoittaa,
että yrityksen maineeseen, toimintaan ja kilpailukykyyn kohdistuvista
rikoksista yritykset ovat eniten kokeneet huijauslaskutusta tai
sen yrityksiä (54 % vastanneista).
Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on
kirjaus, jonka mukaan tällä hallituskaudella "puututaan
vilpilliseen ja harhaanjohtavaan toimintaan elinkeinoelämässä ja
arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet".
Myös Euroopan komissio on ollut huolissaan erityisesti
yksin- ja mikroyrityksiin kohdistuvasta laajamittaisesta harhaanjohtavasta
markkinoinnista, jonka seurauksena yksittäistä yritystä koskevan
vahingon arvioidaan olevan 1 000—5 000
euroa vuodessa. Ilmiön on kohdannut jopa kolme neljäsosaa
Euroopan 23 miljoonasta pk-yrityksestä. Komissio on marraskuussa
2012 antamassaan tiedonannossa painottanut, että yrityksiä tulee
suojata huijauksilta tarpeen vaatiessa tiukentamalla säännöksiä.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
Puhelinnauhoitteet ovat henkilötietolain mukaan yrittäjän
tai yrityksen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän
henkilötietoja yritystoiminnan muodosta riippumatta. Tietosuojavaltuutetun
kannanoton mukaan henkilötietojen tarkastusoikeus koskee
myös kahden yrityksen välisiä puhelinkeskusteluja
ja yrittäjällä on oikeus tarkastaa tallenteiden
sisältö esimerkiksi niissä tilanteissa,
joissa osapuolilla on erimielisyyttä keskustelun sisällöstä.
Voimassa olevan henkilötietolain 26 §:n
2 momentin mukaan rekisterinpitäjän on varattava
rekisteröidylle tilaisuus tutustua rekisteröityihin
tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti.
Hyvin usein tarkastusoikeutta käyttävälle
yrittäjälle esitetään, että puhelinnauhoite olisi
mahdollista kuunnella vain määrätyssä paikassa
ennalta määrättynä ajankohtana.
Käytännössä puhelunauhoitteen
sisällön tarkastaminen on vaikeaa, jos tarkastus
esitetään suoritettavaksi hyvin kaukana yrityksen
sijaintipaikasta.
Kirjallista tietojen antamista on puolestaan tulkittu siten,
että esimerkiksi äänitallenteesta toimitetaan
yrittäjälle kirjallinen transskripti ts. keskustelu
"puretaan" rekisterinpitäjän toimesta tallenteelta
paperille. Yrittäjä ei voi tällöin
kuitenkaan varmistua siitä, että transskripti
vastaa käytyä keskustelua.
Tarkastusoikeuden toteuttaminen ei siten ole puhelutallenteiden
osalta selkeä ja tehokas, sillä laki ei nimenomaisesti
edellytä rekisterinpitäjää toimittamaan
tallennetta kuultavaksi, vaikka rekisteröity sitä pyytäisikin.
On kummankin osapuolen etu, että mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa selvitetään, onko puhelinkeskustelun
yhteydessä syntynyt sopimus vai ei. Tämä onnistuu
helpoiten niin, että yrittäjällä on
pyynnöstään oikeus saada myyjän
tallentaman puhelinkeskustelun kopio itselleen.
Tämän vuoksi henkilötietolain 28 §:n
2 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että jos henkilötietolain
26 §:ssä tarkoitetut tiedot on tallennettu
puhelutallenteelle (ts. jos puhelu on nauhoitettu), rekisteröidylle
on annettava pyydettäessä tallenteen kopio. Muutos
saattaisi henkilötietolain paremmin nykykehitystä vastaavaksi.
Tietoihin olisi luonnollisesti edelleen mahdollista tutustua rekisterinpitäjän
luona tai pyytää tiedot kirjallisesti.
Tiedot voitaisiin toimittaa esimerkiksi sähköpostin
liitetiedostona, mikä todennäköisesti
olisi sekä rekisterinpitäjän että rekisteröidyn
kannalta yksinkertaisinta. Tiedot olisi toimitettava ymmärrettävässä muodossa
eli sellaisessa tiedostomuodossa, joka olisi toistettavissa tietokoneella
ilman hankaluutta (esim. mp3).
Huomattava on, että muutos ei merkitsisi markkinointipuhelun
tallentamispakkoa, vaan tallenteen kopion antamisvelvollisuutta
niissä tapauksissa, joissa puhelu on tallennettu.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
henkilötietolain 28 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan henkilötietolain (523/1999)
28 §:n 2 momentti seuraavasti:
28 §
Tarkastusoikeuden toteuttaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava
rekisteröidylle tilaisuus tutustua 26 §:ssä tarkoitettuihin
tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti
taikka, jos tiedot ovat puhelutallenteella, annettava pyydettäessä tallenteen
kopio. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa.
Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta
tietoja, hänen on annettava tästä kirjallinen
todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden
vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeuden epäämisen
veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei
ole kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut
kirjallista vastausta rekisteröidylle. Rekisteröity
voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2014.
_______________