Ympäristönsuojelulain (86/2000) 103 §:ssä asetetaan jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla syntyvät jätevedet on puhdistettava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Puhdistusvelvollisuutta on täsmennetty ympäristönsuojelulain 11 ja 18 §:n nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Tämä ns. hajajätevesiasetus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Hajajätevesiasetus edellyttää nykyistä tehokkaampaa jätevesien puhdistusta vuoteen 2014 asti ulottuvan siirtymäajan kuluessa.

Hajajätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö on osoittautunut yksityiskohdiltaan erittäin monimutkaiseksi. Jätevesien käsittelyjärjestelmiltä edellytettävän puhdistustoimien tehon laskentatavasta on säädetty hajajätevesiasetuksessa ja sen liitteissä vaikeaselkoisella tavalla. Lainsäädännön epäselvyydestä on aiheutunut ongelmia niin elinkeinonharjoittajille kuin kuluttajille ja viranomaisillekin. Esimerkiksi pienpuhdistamovalmistajien keskuudessa vallitsee suuri epätietoisuus siitä, miten pienpuhdistamon normatiivinen jätevesikuormitus määritetään ja miten siltä edellytettävä puhdistustoimien teho lasketaan.

Tämän johdosta kuluttajille on myyty tuhansia pienpuhdistamoja, jotka pystyvät käsittelemään vain hajajätevesiasetuksen edellyttämiä kuormitusmääriä pienempiä kuormitusmääriä. Jotta hajajätevesiasetuksen vaatimukset täyttyisivät, tällaisessa tilanteessa kiinteistössä pitäisi olla käytössä useita rinnakkaisia pienpuhdistamoja tai pienpuhdistamon rinnalle pitäisi ottaa jokin muu menetelmä, jolla jätevedet käsitellään. Käytännössä kuluttajien tarkoituksena on kuitenkin, että hankittu pienpuhdistamo sellaisenaan riittäisi täyttämään hajavesiasetuksen vaatimukset.

Kuluttajien arviointia on omiaan johtamaan harhaan se, että valtaosa pienpuhdistamoista on testattu kuormituksilla, jotka ovat merkittävästi alle hajajätevesiasetuksen kuormitukselle asettaman minimimitoituksen. Lisäksi kuluttajille on kaupan pienpuhdistamoja, jotka eivät käytännössä toimi talviaikana ja jotka eivät kestä pysäyttämistä esimerkiksi asuinkiinteistön asukkaiden lomailun ajaksi.

Käytännössä kukaan ei valvo puhdistamolaitteilla käytävää kauppaa syystä, että lainsäädännölliset keinot puuttuvat. Ympäristönsuojelulainsäädännöstä puuttuvat säännökset valmistajan vastuusta. Kunnalliset viranomaiset valvovat yleistä etua, mutta eivät puutu yksittäistapauksiin.

Suomen ympäristökeskus tutkii, arvioi ja seuraa, mutta se ei valvo. Kunnalliset rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiset luottavat liikaa valmistajien ilmoituksiin siitä, millaiseen puhdistustoimien tehoon pienpuhdistamoilla on mahdollista päästä tutkimatta sen tarkemmin niille toimitettujen jätevesijärjestelmän suunnitelmien hajajätevesiasetuksen mukaisuutta. Jätevesijärjestelmän suunnittelijat voivat olla ja myös ovat usein pienpuhdistamokauppiaiden palveluksessa, jolloin myös heidän riippumattomuutensa tulee kyseenalaiseksi. Puutteellisesti toimivasta pienpuhdistamosta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa paikallisesti ja laajemmaltikin.

Lainsäädäntöä ehdotetaan selkeytettäväksi nostamalla hajavesiasetuksen säännökset käsittelyjärjestelmältä edellytettävästä mitoituksesta ja sen toimivuudesta lain tasolle. Puhdistustoimien teholle asetetuista vaatimuksista säädettäisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella. Samoin jätevesikuormituksen yksityiskohtaiset normatiiviset arvot asetettaisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella.

Lainsäädäntöön ehdotetaan lisäksi uusia säännöksiä talousjätevesien puhdistamiseen käytettävien laitteiden ja menetelmien valmistajan vastuusta, testauksesta, toimivuuden seurannasta ja valvonnasta. Talousjätevesien puhdistukseen käytettävällä laitteella ja menetelmällä tarkoitetaan paitsi pienpuhdistamoja myös muita talousjätevesien puhdistukseen tarkoitettuja laitteita ja menetelmiä, kuten maasuodattamoja ja maahanimeyttämöjä.

103 §.

Ehdotus ei muuta voimassaolevan lainsäädännön sisältöä. Mitoitusvaatimus sisältyy voimassaolevaan hajajätevesiasetukseen. Nostamalla mitoitusvaatimus laintasolle selkeytetään voimassaolevaa lainsäädäntöä.

103 c..

Voimassaoleva lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä talousjätevesien puhdistamiseen käytettävän laitteen tai menetelmän valmistajan vastuusta. Säännösten puuttuminen on aikaansaanut sen, että kuluttajille on myyty puhdistamolaitteita ja puhdistusmenetelmiä, jotka eivät täytä hajajätevesiasetuksessa puhdistustoimien teholle asetettavia vaatimuksia. Puhdistamolaitteet eivät käytännössä ole aina toimineet ympärivuotisesti tai eivät ole kestäneet pysähdyksiä jätevesien käsittelyssä. Parhaimmat puhdistamolaitteet ovat pysäytettävissä ja sen jälkeen toiminnassa 3 päivässä, kun huonoimmat eivät kestä pysäytystä lainkaan. Näiden toiminta loppuu sinä aikana, kun asukkaat ovat lomilla.

Vastuusäännösten puuttuminen on ollut omiaan vaikuttamaan siihen, että kuluttajille on myyty laitteita totuudenvastaisin ja harhaanjohtavin tiedoin. Säännös selkeyttää oikeudellista tilannetta, kannustaa kehittämään hajajätevesiasetuksen vaatimukset sellaisenaan täyttäviä puhdistamolaitteita ja puhdistusmenetelmiä sekä turvaa kuluttajansuojaa.

103 d §.

Voimassaoleva lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä talousjätevesien puhdistamiseen käytettävän laitteen tai menetelmän testauksesta. Säännösten puuttuminen on mahdollistanut sen, että puhdistamolaitteita on testattu hajajätevesiasetuksen edellyttämää pienemmillä kuormituksilla ja näitä testituloksia on käytetty hyväksi markkinoinnissa harhaanjohtavin tiedoin. Säännöksellä edistetään testitulosten vertailtavuutta ja turvataan sitä, että kuluttaja voi luottaa valmistajien ilmoituksiin testien tuloksista. Testitulosten julkaisu mahdollistaa tulosten vertailun kuluttajien ja viranomaisten toimesta. Pienpuhdistamojen osalta säännös tarkoittaa käytännössä niiden testausta eurooppalaisittain harmonisoitua tuotestandardia (SFS-EN 12566-4) tiukemmilla kriteereillä.

103 e §.

Voimassaolevassa lainsäädännössä ei edellytetä talousjätevesien puhdistamiseen käytettävien laitteiden tai menetelmien toimivuuden seurantaa. Toimivuutta seurataan käytännössä usein, mutta minkäänlaista velvollisuutta tähän ei ole.

Ehdotuksen mukaisesti valmistaja on velvollinen seuraamaan puhdistamolaitteen toimivuutta ja tarvittaessa saattamaan laitteet kustannuksellaan takaisin toimintakuntoon. Toimivuuden seuranta voi tapahtua mallilaitteen avulla tai laitteen omistajan suostumuksella käyttökohteessa. Toimivuutta voidaan seurata myös teknisten etäpäätteiden avulla.

Toimivuuden seurannasta on laadittava mallikohtainen raportti, se on julkaistava ja saatettava viranomaisten käyttöön. Säännöksillä edistetään kuluttajansuojaa. Toimivuuden seurannalla edistetään ympäristönsuojelulainsäädännön tavoitteiden toteutumista. Toimivuuden seuranta täydentää kiinteistön omistajan velvollisuutta hoitaa järjestelmää siitä laaditun käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti.