Rattijuopumuksesta johtuen Suomessa kuolee lähes 100 ja loukkaantuu lähes 1 000 henkilöä vuodessa. Valtioneuvoston hyväksymän pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvision mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Alkoholin käyttö ja autoilu eivät kuulu yhteen.

Päihteiden ongelmakäyttö on suuri liikenneturvallisuusriski. Jo 0,5 promillen humalassa onnettomuusriski kasvaa jyrkästi. 0,9 promillen humala nostaa kuolemaan johtavan liikenneonnettomuusriskin yli kymmenkertaiseksi ja yli 1 promillen humala viisikymmenkertaiseksi. Henkilöautoriippuvuus yhteiskunnassamme lisääntyy samoin kuin alkoholin kulutuskin. Päihtyneenä ajamista tuskin voidaan vähentää ilman uusia keinoja.

Eräs uusi keino voisi olla niin sanottu alkolukko. Se on laite, jossa on uloshengitysilman alkoholipitoisuuden tunnistin ja joka estää ajoneuvon käynnistämisen ja ajamisen, kun määrätty esim. 0,5 promillen raja ylittyy. Tässä ehdotettu ehdollinen ajo-oikeus yhdistettynä alkolukon käyttöön voi auttaa montaa rattijuopumusongelmaista jatkamaan normaalia elämää tai rattijuopumuksesta tuomittua pitämään työpaikkansa. Alkolukon käytöllä voisi siis olla yksilön tasolla ratkaisevan positiivisia vaikutuksia. Alkolukon yleistyessä sitä voi käyttää ennalta ehkäisevässä liikenneturvallisuustarkoituksessa osana toiminnan laatujärjestelmää esim. viranomaisten ja joukkoliikenteen ajoneuvoissa. Onnettomuuksien väheneminen alentaisi inhimillisten kärsimysten määrää. Yhteiskunnan kannalta alkolukon käyttö säästäisi paljon rattijuopumuksen ja siitä johtuvien onnettomuuksien aiheuttamia kustannuksia.

Ulkomaisissa tutkimuksissa autoon asennetun alkolukon on todettu vähentävän tehokkaasti rattijuopumuksen uusimista. Alkolukon poistamisen jälkeen taipumus rattijuopumukseen palautuu lähes pääsääntöisesti ennalleen. Alkolukkoa on käytetty vuodesta 1986 Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuodesta 1990. Ruotsissa kolme vuotta jatkunut alueellinen alkolukkokokeilu ehdotetaan laajennettavaksi koko maahan ensi vuoden alusta.

Useimmat nykyisistä alkolukoista edellyttävät etukäteen harjoiteltua puhallustekniikkaa tai ääninäytettä, jolloin auton käynnistäminen toisen henkilön toimesta hankaloituu. Väärinkäytökset ajon aikana voidaan estää yhdellä tai useammalla ajon aikana suoritettavalla satunnaispuhalluksella.

Suomessa vuosien 1997—2000 liikenneturvallisuussuunnitelmaan sisältyi liikennejuopumuksen vähentämistoimenpiteenä ajonestolaitteiden käyttöönotto. Alkolukon käytöstä tehtyä tutkimusta ohjannut työryhmä ehdottaa esiselvityksen perusteella, että alkolukon käytöstä järjestettäisiin alueellisesti rajattu kokeilu.

Kokeilutoiminnan tarkoitus olisi alkolukon käyttöön liittyvien käytännön ongelmien, kehittämistarpeiden, kustannustehokkuuden, mielipiteiden ja hyväksyttävyyden selvittäminen. Alkolukon käyttäjien rattijuopumuksia ja ajokäyttäytymistä seurattaisiin ja pohdittaisiin, tulisiko alkolukon käyttöön yhdistää muita tukitoimenpiteitä. Edelleen tarkoituksena olisi pohtia, tulisiko alkolukon käytön olla rattijuopumuksen uusijoille ajo-oikeuden takaisin saamisen edellytys ja tulisiko alueellista kokeilutoimintaa seurata pitkäkestoinen valtakunnallinen alkolukko-ohjelma.