Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

Euroopan yhteisöjen komissio on 26 päivänä huhtikuuta 2006 tehnyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä. Ehdotuksella korvataan komission 12 päivänä heinäkuuta 2005 tekemät ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä sekä neuvoston puitepäätökseksi rikosoikeudellisen normiston vahvistamisesta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi.

Ehdotuksen taustalla on komission marraskuussa 2005 antama tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisöjen tuomioistuimen 13 päivänä syyskuuta 2005 antaman tuomion (C-176/03 komissio v. neuvosto) seurauksista. Komissio katsoo, että kyseisessä tuomiossa hyväksytyt periaatteet soveltuvat myös muiden yhteisön politiikkojen ja neljän perusvapauden alueille ja että yhteisön lainsäätäjä voi näin ollen antaa kyseisillä aloilla rikosoikeudellisia säännöksiä yhteisön oikeuden tehokkaan voimaanpanon turvaamiseksi. Komissio myös esittää tiedonannossa, miten aikaisemmin hyväksyttyjen ja ehdotettujen säädösten oikeusperustat voitaisiin muuttaa vastaamaan tuomioistuimen hyväksymää tulkintaa. Aikaisemmin käytettyä menettelyä, jossa osa säännöksistä annetaan puitepäätöksellä ja osa direktiivissä, ei tiedonannon mukaan tule jatkossa käyttää.

Muutettuun direktiiviehdotukseen on sisällytetty sellaisenaan komission aiemmin tekemien direktiivi- ja puitepäätösehdotuksen säännökset lukuun ottamatta aiemman puitepäätösehdotuksen 5 artiklaa, joka koskee valtion rikosoikeudellista toimivaltaa sekä syytetoimien yhteensovittamista valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa.

Muutettu direktiiviehdotus sisältää säännökset direktiivin kohteesta ja soveltamisalasta (1 artikla), oikeushenkilön määritelmästä (2 artikla), rikoksiksi säädettävistä teoista (3 artikla), seuraamusten luonteesta (4 artikla), seuraamusten tasosta (5 artikla), menetetyksi tuomitsemista koskevasta toimivallasta (6 artikla), yhteisistä tutkintaryhmistä (7 artikla), rikosoikeudellisen menettelyn aloittamisesta (8 artikla) sekä direktiivin täytäntöönpanosta ja voimaantulosta (9—11 artikla).

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto katsoo, että Euroopan yhteisö voi yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla antaa säädöksiä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantamiseksi. Rikosoikeudellisten säännösten antamiseen direktiivissä mainitun oikeusperustan nojalla on valtioneuvoston mielestä kuitenkin suhtauduttava varauksellisesti. Yhteisöllä ei valtioneuvoston mukaan ole toimivaltaa hyväksyä rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia määräyksiä siltä osin, kuin ne liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksiin, joista on säädetty yksinomaan jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä.

Valtioneuvoston kannan mukaan jäsenvaltioilla tulee olla lopullinen rikosoikeudellisten seuraamusten valintaa koskeva harkintavalta, eikä yhteisöllä siten tulisi olla toimivaltaa esimerkiksi harmonisoida rangaistusasteikkoja. Erityisesti direktiiviehdotuksen 4 artiklan 2 kohdassa mainitut erityisseuraamukset ja 6 artiklaan sisältyvä säännös laajennetusta rikoshyödyn menettämisestä herättävät valtioneuvoston mielestä kysymyksiä jäsenvaltioille jäävän harkintavallan laajuudesta. Ehdotuksen 5 artiklan säännökset vankeus- ja sakkorangaistusten vähimmäistasojen tarkoista määristä rajoittavat valtioneuvoston näkemyksen mukaan jäsenvaltioiden lopullista harkintavaltaa päättää rikosoikeudellisten seuraamusten valinnasta.

Direktiiviehdotuksen 7 artikla koskee jäsenvaltioiden välistä rikosoikeudellista yhteistyötä sekä asianomistajan asemaa rikosprosessissa ja 8 artikla rikosprosessin aloittamista. Näiden artiklojen voidaan valtioneuvoston mielestä katsoa kuuluvan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston soveltamisalaan eli ns. III pilariin.