Perustelut
Maa- ja elintarviketalouteen liittyvät määrärahat
Maatilatalouden kehittämisrahasto
Valiokunta on monessa yhteydessä tuonut esiin huolensa
maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoitustilanteesta
ja rahaston tulevaisuuden rahoitusmahdollisuuksista. Valtion vuoden
2003 talousarvioesityksen mukaan MAKERAssa arvioidaan
olevan kyseisenä vuonna käytettävissä avustusvaroja
48 miljoonaa euroa. Kun nyt vireillä olevien hakemusten lisäksi
ensi vuodelle siirtyy käsiteltäväksi
vielä loppuvuodenkin aikana vireille tulevat hakemukset,
merkitsee tämä käytännössä sitä,
että ensi vuoden rahat käytetään
tämän vuoden aikana tuleviin hakemuksiin. Valtionlainavaroja
arvioidaan MAKERAssa olevan vuonna 2003 käytettävissä 110
miljoonaa euroa. Eli tilanne on tältä osin lähes
sama kuin avustustenkin osalta. Lisäksi on arvioitu, että jo
vuonna 2005 MAKERAn menot olisivat suuremmat kuin sen käytettävissä olevat
varat. Asian johdosta maa- ja metsätalousministeriö on
29.8.2002 asettanut työryhmän selvittämään
maatalouden investointien rahoitustarvetta ja -resurssien tasapainottamista.
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota MAKERAn
rahoitustilanteeseen ja maatalouden tulevien investointien rahoitus-
ja tasapainottamismahdollisuuksiin.
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
Talousarvioesityksessä maa- ja puutarhatalouden kansalliseen
tukeen ei esitetä korotusta. Esitykseen ei siten sisälly
korotuksia, jotka säilyttäisivät edes
tuen reaalisen ostovoiman. Valiokunta toteaa, että eräs
keskeisiä tulevaisuuden ongelmia on ammattitaitoisen työvoiman
saanti kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa. Kiinnittäen
huomiota edellä todettuun valiokunta pitää tärkeänä,
että huolehditaan siitä, että viljelijän
ammatti ja yrittäjyys muodostavat houkuttelevan ja kilpailukykyisen
vaihtoehdon palkkatyön rinnalla.
POMO+-toiminta
MAKERAn vuoden 2002 käyttösuunnitelmassa POMO+-ohjelman
toteuttamiseen on osoitettu 2,52 miljoonaa euroa. Valiokunnalle
toimitetussa selvityksessä tämän määrän
on todettu olevan alimitoitettu ja huomattavasti pienempi
kuin LEADER+-ryhmien tai ALMA- ja tavoite 1 -ohjelmista
rahoituksen saavien ryhmien määräraha.
POMO+-ohjelman alhainen rahoituskehys vaikeuttaa ryhmien
toimintaedellytyksiä, eikä mahdollista riittävän
henkilöstön (= 2) palkkaamista ohjelman
toteuttamiseen. Valiokunta pitääkin perusteltuna,
että POMO+ ryhmien valtion vuotuista
rahoituskehystä nostetaan.
Ammattikeittiöiden luomutarjonnan kehittäminen
Finfood LUOMUlle myönnettiin 50 000 euron määräraha
vuodelle 2002 ammattikeittiöiden luomutarjonnan kehittämiseen.
Määrärahan turvin Finfood LUOMU on yhdessä Suonenjoella toimivan
Luomukeittiökeskuksen kanssa kehittänyt kuluvalle
vuodelle Portaat Luomuun -valmennusohjelman. Portaat Luomuun -valmennusohjelma
on saanut hyvän vastaanoton sekä ammattikeittiöiden
että valmistajien parissa. Yksi vuosi on kuitenkin osoittautunut
liian lyhyeksi ajaksi saada toimintaa kunnolla käyntiin. Asian
edistämisen kannalta on erittäin tärkeää, että ensi
vuonna voidaan kiertää kaikki keittiöt ja
saadaan kerättyä kokemukset, joiden pohjalta toimintaa
voidaan edelleen kehittää. Valiokunta pitääkin
tarpeellisena, että ammattikeittiöiden luomutarjonnan
kehittämiseen osoitetaan määräraha.
Määrärahan tarpeeksi on arvioitu 70 000 euroa.
Suomen metsämarja- ja metsäsienialan erityiskysymykset — poimintatuki
Metsämarjat ja -sienet kuuluvat EU:n hedelmä- ja
vihannesalan markkinajärjestelystä säätävän neuvoston
asetuksen (EY) N:o 2200/96 alaisuuteen. Tämän
asetuksen artikla 17 mahdollistaa sen, että niille tuotteille,
joilla on suuri taloudellinen, paikallinen tai alueellinen merkitys
ja joilla on yhteisön markkinoilla jatkuvia vaikeuksia erityisesti
kansainvälisen kilpailun vuoksi, on mahdollista neuvotella
komission kanssa erityistoimenpiteistä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan metsämarjoja
poimitaan Suomessa vuosittain 50 miljoonaa kiloa, josta kolmasosa
tulee myyntiin. Metsäsieniä poimitaan vuodessa
kuusi miljoonaa kiloa, josta kuudesosa tulee myyntiin. Marjojen
vuotuinen poimintatulo on ollut 1990-luvulla keskimäärin
9,8 miljoonaa euroa ja sienien 1,2 miljoonaa euroa. Metsämarja-
ja metsäsieniala on kansantaloudellisesti merkittävä tekijä erityisesti
Pohjois- ja Itä-Suomessa. Näillä alueilla
kerätään vuosittain kolme neljäsosaa kauppaan
tulevista metsämarjoista ja -sienistä. Metsämarjat
sisältävät paljon kuituja, vitamiineja
ja kivennäisaineita. Myös metsäsienet
sisältävät vitamiineja.
Metsämarja- ja metsäsienialan tuotteiden kohtuullinen
tuontisuoja poistui Suomen EU-jäsenyyden myötä,
jolloin tuonti EU:n ulkopuolisista maista alkoi selvästi
lisääntyä. Alhainen tuontihinta on laskenut
poimijahintoja, mikä puolestaan on vähentänyt
poimintahalukkuutta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että ryhdytään toimiin maamme metsämarja-
ja metsäsienialan erityiskysymysten ratkaisemiseksi poimintatuella,
joka koskee sertifioituja alueita.
Metsätalouteen liittyvät määrärahat
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
Valiokunta toteaa, että puuntuotannon kestävyyden
turvaamiseen on metsäkeskuksilla vuonna 2002 käytettävissä valtion
tukea 59 609 000 euroa ja myöntämisvaltuutta
65 170 000 euroa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan metsäkeskukset
ovat kuitenkin ilmoittaneet, että ne voisivat käyttää kuluvana
vuonna lisää valtion tukea 6 111 000
euroa ja myöntämisvaltuutta 6 281 000
euroa. Lisätarve sisältää kesällä 2002
tapahtuneen myrskytuhon aiheuttaman metsänviljelyn lisätuen
tarpeen 318 000 euroa vuonna 2002 ja myöntämisvaltuuden
lisätarpeen 1 570 000 euroa vuonna 2002.
Vuodelle 2003 on valtion talousarvioesityksessä momentille
esitetty 60 350 000 euroa, josta 720 000
euroa käytettäisiin metsäviestintään. Myöntämisvaltuutta
on esitetty 65 736 000 euroa. Ensi vuonna olisi
siten metsäkeskusten käytössä saman
verran valtion tukea ja myöntämisvaltuutta puuntuotannon
kestävyyden turvaamiseen kuin kuluvana vuonna. Lisärajoitteeksi vuodelle
2003 on asetettu se, että vuoden 2003 jälkeen
saa tukipäätöksistä aiheutua
menoja enintään 22 416 000 euroa.
Metsäkeskukset ovat kuluvan vuoden syyskuun lopussa
toimittaneet maa- ja metsätalousministeriölle
esityksen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävien
töiden rahoituksesta vuonna 2003. Esitys on noin 13 miljoonaa
euroa korkeampi kuin mitä talousarvioesityksen nojalla
voidaan metsäkeskuksille osoittaa.
Ottaen huomioon edellä esitetty ja erityisesti se,
että kolmen myrskytuhon aiheuttamaa noin 8 500
hehtaarin metsänviljelytarvetta vuosina 2002—2005
ei ole voitu aikanaan ottaa huomioon Kansallinen metsäohjelma
2010:tä laadittaessa, on vaarana, ettei nuoren
metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa vuonna 2003 ylletä nykyiselle
tasolle. Valiokunta katsookin, että energiapuun hyödyntämisen
lisääminen nykyisestään
vaatii lisärahoitusta. Nykyisen rahoituksen tasolla ei
uusia velvoitteita kyetä hoitamaan.
Lusto
Vuonna 1994 avattu Lusto on valtakunnallinen metsäalan
erikoismuseo ja tiedekeskus. Museolain mukaisena vastuualueena Luston
tehtävänä on säilyttää metsätalouteen,
metsäkulttuuriin ja metsän virkistyskäyttöön
liittyvää aineistoa osana kansallista muistiorganisaatiota.
Tavoitteena on, että suomalaiset ja ulkomaalaiset kävijät
oppivat ymmärtämään Suomen ja
suomalaisuuden monitahoista suhdetta metsään.
Eräs Suomen kansantaloutta ja suomalaisuutta eniten
muuttanut ilmiö on metsätyön koneistuminen.
Suomi on yksi johtavista metsäkoneiden kehittäjämaista,
ja metsätalouden koneistuminen on toiminut veturina niin
metalliteollisuuden kuin tietotekniikka-alan kehittymiselle. Nyt metsäkoneiden
kehityshistoria on kuitenkin häviämässä ja
vanhoja koneita romutetaan. Vuonna 1999 käynnistyikin hanke
koneellisen puunkorjuun historian tallentamiseksi. Tähän
liittyvän Luston lisärakennushankkeen tarkoituksena on
metsätaloudessa tapahtuneen koneistumisen historian tallentaminen
kansalliseen museokokoelmaan ja aiheen esitteleminen yleisölle.
Maa- ja metsätalousministeriö on 14.1.2002 vahvistanut
Suomen Metsämuseosäätiön laatiman
lisärakennushankkeen hankesuunnitelman. Hankkeen kustannusarvio
on 3 856 000 euroa, ja toimintamenojen kohdalla
on vastaava valtionavustuksen kasvutarve.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että Luston laajennuksen erityisavustuksen sekä toiminta-avustuksen
määräraha myönnetään
vahvistetun hankesuunnitelman mukaisena.
Muut maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan
liittyvät määrärahat
Vesivarojen käyttö ja hoito
Maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesivarojen
käytön ja hoidon tehtäviin kuuluvat vedenhankinta
ja viemäröinti, tulvasuojelu, maankuivatus, kastelu
ym. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että momentin
30.51.22 määräraha on vuoden 2002 tasolla
eli määrärahataso säilyy varsin
tiukkana. Momentille aiheutuu kuitenkin lähivuosina lisärasitusta
säännöstelyjen kehittämisselvityksistä sekä tulvavahinkojen
ehkäisemiseen tarvittavien selvitysten ja varautumissuunnitelmien
laatimisesta samoin kuin valmistuvien, valtion toimesta ylläpidettävien
vesistöhankkeiden rahoituksen siirtymisestä maksettavaksi
tältä momentilta.
Momentin 30.51.31 vesihuoltoavustuksiin tarkoitettu määräraha
nousee 0,5 miljoonaa euroa vuoden 2002 tasosta ja sisältää korkotukilainojen
myöntämisvaltuuden poistumista koskevan kompensaation
vuoden 2003 osalta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin
huomiota siihen, että valtion avustusten määrää on
tarvetta lisätä lähivuosina huomattavasti
kompensaatiolisäystä enemmän, sillä monin
paikoin vesihuolto ei vastaa asutuksen eikä elinkeinoelämän
tarpeita ja ilman valtion tukea välttämättömistä vesihuoltoinvestoinneista
saattaa aiheutua kohtuutonta painetta asukkailta perittäviin
maksuihin.
Momentin 30.51.77 vesistö- ja vesihuoltotöihin
tarkoitettu määräraha supistuu 0,5 miljoonaa
euroa vuoden 2002 tasosta. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että supistus hidastaa suunniteltuja perusparannustoimia.
Vuoden 2002 määrärahalla voidaan aloittaa
kolme uutta valtion vesihuoltotyötä. Momentin
varoin olisi lähivuosina tarpeen aloittaa talousarviossa
nimettyinä hankkeina useita merkittäviä valtion vesihuoltotöitä.
Maamme hevosjalostuksen tila
Valiokunta toteaa, että hevosten jalostuskäyttö on
ollut vaikeuksissa lamavuosista lähtien. Euroopan unioniin
liittyminen romahdutti hevosten teurasarvon, jonka seurauksena myös
hevosten ja varsojen hinnat ovat laskeneet niin, että kasvatusta
on vaikeaa saada kannattavaksi. Hevostalouskertymästä (momentti
30.15.44) maksettava kasvatustuki on merkitykseltään
erittäin suuri.
Jalostustoimintaa rahoitetaan kertymästä myös
tukemalla hevostalousjärjestöjen toimintaa. Käytännössä sillä hoidetaan
hevosten tunnistamista, merkintää ja rekisteröintiä sekä kantakirjausta
ja muuta tietojen keräämistä jalostusvalintaa
varten. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota
siihen, että neuvontaan ja tiedotukseen voimavarat eivät
niiden nykyisellä tasolla ole riittäviä.
Hevosjalostuksen neuvonnan tarve on tullut entistä suuremmaksi,
sillä hevosenomistajiksi tulee paljon uusia henkilöitä,
joiden tiedon tarve on suuri.
Maatalouteen ja maaseutuun liittyvät määrärahat,
jotka eivät kuulu maa- ja metsätalousministeriön
pääluokkaan
Yksityisteiden kunnossapito ja parantaminen
Momentin 31.25.50 määrärahaa saa
käyttää valtionapujen maksamiseen yksityisten
teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Yksityisillä teillä on
keskeinen merkitys maa- ja metsätalouden toiminnoille.
Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että maamme
pienten teiden kunto on heikentynyt nopeasti. Yksityisteistä enää vajaa kolmannes
on hyväkuntoisia. Vielä 1990-luvun alussa yksityisteistä luokiteltiin
70 prosenttia hyväkuntoisiksi.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 5.4.2001
maaseutupoliittisiksi linjauksiksi vuosille 2001—2004 todetaan
eräänä toimenpiteenä maaseudun
perusrakenteen ja asumisen osalta, että yksityisteiden
valtionavustuksien määrä kaksinkertaistetaan.
Valiokunta pitääkin ensiarvoisen tärkeänä,
että yksityisteiden kunnossapitoon osoitetaan tarpeelliset
määrärahat.
Maatalousyrittäjien lomituspalvelut
Maatalousyrittäjillä on oikeus vuosilomaan
ja sijaisapuun. Vuosiloma kuuluu vain karjataloutta harjoittaville.
Sijaisapua voi saada myös kasvinviljelyn harjoittaja. Sijaisapua
annetaan maatalousyrittäjälle, joka on sairauden
tai muun tilapäisen syyn vuoksi estynyt huolehtimasta maatalousyrityksen
hoitoon kuuluvia välttämättömiä tehtäviä.
Vuosiloma on maksuton, mutta sijaisavusta peritään
maksu. Valiokunta pitää tärkeänä,
että mahdollistetaan riittävän pitkät
vuosilomat ja että lomituspalvelujen laatu ja saanti turvataan.
Luonnonsuojelualueiden hankinta
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on tuotu esiin,
että valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta
hyväksyi vuonna 1996 toteuttamatta olevien luonnonsuojeluohjelmien
rahoitusohjelman. Tuolloin päätettiin, että ohjelmien
suojelukorvaukset maksetaan vuoden 2006 loppuun mennessä.
Valiokunta pitääkin tärkeänä,
että luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseen osoitetaan
riittävästi varoja.