Yleisperustelut

Valiokunta toteaa, että metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevien säännösten tavoitteena on yhtäältä varmistaa kestävän käytön periaatteen toteutuminen sekä metsästyksen eettisyyden ja turvallisuuden varmistaminen. Toisaalta haittaa, vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien riistaeläinyksilöiden ja rauhoittamattomien eläinyksilöiden tehokkaaksi pyydystämiseksi on säädetty poikkeuksia kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttämisestä ongelmatilanteiden tehokkaaksi ratkaisemiseksi.

Metsästyslain lupajärjestelmä uudistettiin riistahallinnon uudistamisen yhteydessä. Muutokset tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011. Uudessa järjestelmässä on erotettu pyyntiluvat poikkeusluvista. Pyyntiluvalla rajoitetaan tiettyjen riistaeläinten metsästystä metsästysaikana siten, että varmistetaan kestävän käytön periaatteen toteutuminen metsästyksessä sekä se, että riistakannat eivät vaarannu. Poikkeuslupa voidaan erityisten edellytysten täyttyessä myöntää sekä eläimen rauhoitusaikana että rauhoitusajan ulkopuolella. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttämiseen. Tämä on ollut tarpeen haitan, vahingon tai uhan tehokkaaksi estämiseksi.

Suomi on liittynyt Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta tehtyyn yleissopimukseen (Bernin sopimus; SopS 29/86) 1 päivänä huhtikuuta 1986. Sopimuksen liitteessä IV on määräyksiä kielletyistä pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä tiettyjen riistaeläinten osalta.

Pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevia säännöksiä on muutettu Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Jäsenyysvelvoitteisiin kuului luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY kansallinen täytäntöönpano. Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi on uudelleen kodifioitu luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetulla parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/147/EY (lintudirektiivi). Kansainvälisten luonnonsuojelua koskevien sopimusten ja EU-sääntelyn vaatimukset on toimeenpantu kansallisella lainsäädännöllä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen esityksen perusteluissakin todettuun, että pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä säätäminen sekä metsästyslaissa että sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa on aiheuttanut eräitä tulkintaongelmia. Valtioneuvoston asetuksella on laajennettu laissa säädettyjen kieltojen soveltamisalaa tai säädetty poikkeuksia. Lisäksi kaksinkertaista samasta asiasta eri säädöstasolla säätämistä tulee välttää. Toisaalta Suomen riistakeskuksella ei ole tällä hetkellä toimivaltaa myöntää poikkeuslupaa majavan asutun pesän ja siihen liittyvän padon purkamiseen. Toimivallan puute on johtanut siihen, että majavan rakentamat padot saattavat aiheuttaa huomattavia vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Merkittävän uhan patoaltaat voivat myös aiheuttaa yhteiskunnalliselle infrastruktuurille.

Muun muassa edellä esitetyillä perusteilla valiokunta pitää tärkeänä selkeyttää metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevaa sääntelyä sekä täydentää poikkeuslupajärjestelmää. Kielletyistä pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä säädettäisiin edelleen pääsääntöisesti laissa. Sallittujen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttämisestä annettaisiin säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kielletyistä pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä säädettäisiin aiempaa täsmällisemmin. Esityksen perustelujen mukaan osa sääntelystä on siirrettävä asetustasolta lain tasolle, koska osasta asioita ei voida säätää ylikansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista johtuen toisin. Tällaisia ovat muun muassa jalkajousella metsästämisen kielto sekä kielto käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta ja keinovaloa. Keinovaloa ja tarkoitukseen soveltuvaa ampuma-asetta saisi kuitenkin käyttää erityistilanteissa. Siten mahdollistettaisiin esimerkiksi turvallinen ja nopea viottuneen eläimen etsiminen sekä sen kivuton lopettaminen.

Lakiehdotuksen 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan muun muassa keinotekoiset valonlähteet ja kohteita valaisevat laitteet olisivat kiellettyjä. Esityksen perustelujen mukaan lasertähtäin tulisi tulkita kohdetta valaisevaksi laitteeksi. Valiokunta katsoo kuitenkin, että lasertähtäintä ei ole pidettävä kohdetta valaisevana laitteena, joten se tulee sallia.

Esityksessä lakiehdotuksen 33 §:n 1 momentin 7 kohtaa muutettaisiin siten, että metsästettäessä itselataavalla aseella lippaan tai kiinteän makasiinin patruunakapasiteetti rajoitettaisiin kahteen patruunaan nykyisen kolmen patruunan sijasta. Voimassa olevalla metsästysasetuksella on säädetty, että tiettyjen eläinlajien osalta rajoitus on kaksi patruunaa. Tämä johtuu siitä, että metsästysasetuksella on pantu täytäntöön lintu- ja luontodirektiivissä oleva rajoitus. Esityksessä ehdotetaankin säännösten yhtenäistämistä lain tasolla. Valiokunta katsoo, että tarvetta nykyisen sääntelyn muuttamiseen ei ole. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa jäljempänä lakiehdotuksen 33 §:n 1 momentin 7 kohdan muuttamista.

Valiokunta toteaa, että 33 §:n 2 momenttiin siirrettäisiin voimassa olevan 1 momentin 2 kohdassa säädetty lyijyhaulien käyttämistä vesilinnustuksessa koskeva kielto. Esityksestä käy ilmi, että lyijyhaulien käyttämistä koskeva asia on tällä hetkellä vireillä EU:ssa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulien nykyisenkaltainen käyttökielto hankaloittaa metsästystä, koska myös metsässä tai pellolla, kaukana rannasta, on vesilintujen ampuminen lyijyhauleilla kielletty. Lyijyhaulikielto on kuitenkin asetettu vesiympäristön suojelemiseksi. Valiokunta katsookin, että tulee selvittää kiellon rajaaminen siten, että vesilintujen ampuminen lyijyhauleilla vesiympäristön ulkopuolella tulee sallituksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevat säännökset on tarkoitus säilyttää lähes entisellään. Heti tappavia rautoja koskevaa sääntelyä on kuitenkin tarkoitus muuttaa vastaamaan kansainvälisiä velvoitteita. Toisaalta rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämisessä sallittaisiin uusia teknisiä loukkuja.

Poikkeuslupajärjestelmää täydennettäisiin siten, että Suomen riistakeskuksella olisi toimivalta myöntää poikkeuslupa pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista säännöksistä lainkohdasta ilmenevissä tapauksissa, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole käytettävissä. Suomen riistakeskukselle säädettäisiin myös toimivalta myöntää poikkeuslupa jonkin eläimen pesän ja siihen liittyvän rakennelman rauhoituksesta poikkeamiseen. Tällä helpotettaisiin eräiden eläinten pesinnästä aiheutuvien ongelmien ratkaisemista tappamista vähäisemmällä toimenpiteellä.

Esityksen perusteluissa on todettu, että pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskeva muutos lisäisi todennäköisesti Suomen riistakeskukselle tulevien metsästyslain 41 §:ssä säädettyjen poikkeuslupien määrää. Suomen riistakeskus perii antamistaan päätöksistä niiden kustannuksia vastaavan maksun, jolloin muutos olisi kustannusneutraali. Valiokunta toteaa, että se on lausunnossaan hallituksen estyksestä eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (MmVM 3/2012 vp — HE 105/2012 vp) kiinnittänyt huomiota tarpeeseen saada nuoria metsästysharrastuksen pariin muun muassa tulevaisuuden SRVA-toiminnan turvaamiseksi. Valiokunta korostaakin uudelleen sitä, että muun muassa lupamaksuista aiheutuvista maksurasituksista ei saa muodostua estettä nuorten hakeutumiselle metsästysharrastuksen pariin.

Esityksessä ehdotetaan 41 §:n 4 momenttia selkiytettäväksi siten, että siihen lisättäisiin valtuus säätää poikkeuslupien kestosta valtioneuvoston asetuksella. Perustelujen mukaan ajallista kestoa säädettäessä otettaisiin huomioon peruste, jonka nojalla poikkeuslupa myönnetään. Valiokunta pitää tärkeänä, että esimerkiksi vuosittain samalla perusteella toistuva poikkeusluvan tarve voidaan kattaa useamman vuoden voimassa olevalla luvalla.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja seuraavin muutosehdotuksin.