Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Koska tänään
ja huomenna tehdään historiaa Suomessa, ainakin
joiltain osin, niin haluan omalta puoleltani puhua sen, minkä koen
sydämessäni oikeaksi. Siinä ei välttämättä nyt
ole meidän puolueen kanta edustettuna täysin,
mutta niitäkin elementtejä siitä löytyy.
Arvoisa puhemies! Uskon, että me kaikki haluamme lapsille
oikeutta rikkaaseen, tasapainoiseen ja turvalliseen elämään.
Suomalaiset lapset tarvitsevat toivoa ja turvaa, eivät
yhteiskuntakokeilua, jonka onnistumisesta ei ole mitään
takeita. Siksi päätös, joka vaikuttaa
lapsen oikeuteen rikkaaseen elämään,
isään ja äitiin, on äärimmäisen
tärkeä.
Tutkimukset osoittavat, että biologisten vanhempien
muodostama perhe on lapsen paras kasvupaikka. Väheksymättä sateenkaariperheitä ei
ole
pitkittäistutkimuksia, vaan pelkästään
haastattelututkimuksia samasta aiheesta.
Sukupuolineutraalista avioliittolaista on sanottu, että se
ei ole keneltäkään pois. Tämä ei
ole totta. On selvää, että se on lasten
oikeuksista pois. Aloitteella on paljon enemmän häviäjiä kuin
voittajia, ja häviäjät ovat puolustuskyvyttömiä.
Samaa sukupuolta oleva liitto riistäisi lapselta oikeuden
toiseen biologiseen vanhempaansa ja katkaisisi yhteyden toisen vanhemman
sukuun. Toki lapsen yhteyden biologisiin vanhempiin ja sukuun voi
katkaista myös avioero. Täysin eri asia on kuitenkin
lainsäädännön tasolla määrittää lapsen
normaalitilaksi se, että hänet on erotettu isästä ja äidistä.
Pitäisikin kysyä itseltä, onko meillä varaa
yhteiskuntakokeiluun, jonka tulokset nähdään
vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua.
Adoptio ei ole aikuisten ihmisoikeus, eikä sukupuolineutraali
avioliitto ole tasa-arvokysymys. Tämän on todennut
myös lakivaliokunta nyt sekä perustuslakivaliokunta
aiemmin. Mikään kansainvälinen säädöskään
ei asiaa toisin tulkitse.
Arvoisa puhemies! Lasten oikeuksista puhuttaessa tärkeimmäksi
arvoksi on noussut aikuisten halut ja tarpeet, joita on alettu kutsumaan
ihmisoikeuksiksi. Gallupit, tasa-arvotermin väärinkäyttö ja
pappien peukutukset ovat saaneet joidenkin mielen hämmennyksiin.
Avioliittolain muutosvaatimuksessa tosiasiat on yritetty vaientaa
tunteen keinoin.
Papit, jotka pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöön
ja väittävät, että Raamattu
oikeuttaa samaa sukupuolta olevien parien avioliiton, johtavat meitä harhaan.
Raamattu on tässä asiassa yksiselitteisen selvä.
Asiantuntijakuulemisessa kaikki kuusi suomalaista kristillistä kirkkokuntaa
antoivat kielteisen lausunnon avioliittolain muuttamisesta. Kirkot
näkivät avioliiton Jumalan asettamana, miehen
ja naisen välisenä liittona, jota ei tule murentaa.
Myös lapsen oikeuksista ja vihkioikeudesta luopumisesta
kannettiin huolta.
Me tiedämme, että tässä rakennuksessa
edeltäjämme ovat vuosikymmenet kunnioittaneet
Jumalan sanaa, Raamattua. Sanasta on etsitty lohtua sodan ja kriisien
aikana. Sanasta on etsitty myös viisautta lakien säätämiseen.
Miksi emme siis voisi etsiä Jumalan mielipidettä päätöksiimme
myös hyvinä aikoina? Perustuslakimme pohjautuu
kymmeneen käskyyn ja lähimmäisestä välittämiseen.
Samoin esivalta on Jumalan asettama, ja itse kukin vastaamme päätöksistämme myös
hänelle. "Älkää eksykö,
Jumala ei salli itseään pilkata; sillä mitä ihminen
kylvää, sitä hän myös
niittää." Tämä Paavalin kehotus
on muuten voimassa tänäkin päivänä.
Lainsäätäjänä olisin
odottanut, että arvojen huutokauppa, tietämättömyys,
tekopyhyys, uskonnollisuus ja vastuuttomuus loppuvat.
Arvoisa puhemies! Uskon myös, että Suomi nousee,
kun pyydämme Jumalan tahdon toteutumista maassamme. Arvoisa
kollega, toivon sinulta herkkyyttä tunnistaa Jumalan tahto
tässä asiassa, mikä on lasten ja yhteiskuntamme
kannalta oikea päätös. Jumala siunatkoon
sinua, ystäväni, ja koko maatamme.