Yleisperustelut
Nykyiset perusopetuslakiin kirjatut kurinpito- ja ojentamiskeinot
tarjoavat mahdollisuudet puuttua työrauhan häiriöihin.
Käytössä olevat keinot eivät
kuitenkaan ole riittäviä, eikä niitä ole
säännelty riittävän tarkkarajaisesti,
jotta laillisuus- ja yhdenvertaisuusperiaate eri kouluissa toteutuisi.
Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeinä esitettyjä muutoksia
ja tavoitteita siitä, että koulujen työrauhaa
parannetaan eri toimintamuotoja muuttamalla ja kehittämällä.
Muutokset edellyttävät ja niistä myös
henkii oppilasta kunnioittava ammatillinen toiminta. Muutokset antavat kouluille
ja opettajille uusia keinoja työrauhan ylläpitämiseen
perusopetuksessa, lukiossa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa.
Valiokunnan mielestä ehdotetuilla säännöksillä on
myös ennaltaehkäisevä vaikutus, ja ne
lisäävät oppilaiden ja opiskelijoiden
hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Osallistumiseen liittyvät
muutokset osaltaan vahvistavat koulujen ja oppilaitosten työrauhaa
sekä demokratiakasvatusta.
Valiokunta pitää tärkeänä ehdotusten
kasvatuksellista lähestymistapaa. Sitä osoittaa
mm. uutena puuttumiskeinona perusopetuslakiin lisättävä säännös
kasvatuskeskustelusta, joka käytännössä on
jo suuressa osassa kouluja jossain muodossa käytössä.
Keskustelu on tärkeä kasvatuksellinen keino
puuttua ja ennaltaehkäistä oppilaan häiritsevää tai
epäasiallista käyttäytymistä.
Kasvatuskeskustelusta tulee ensisijainen keino puuttua rakentavasti
oppilaan moitittavaan käyttäytymiseen. Myös
jälki-istuntoa kehitetään ottamalla
paremmin huomioon oppilaan kasvatukselliset tarpeet.
Riittävän varhain aloitetuilla kasvua, kehitystä ja
oppimista tukevilla puuttumiskeinoilla pystytään
yleensä auttamaan joustavammin ja oikea-aikaisemmin ja
pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna
myös taloudellisesti tehokkaammin. Esityksen mukaisten
kasvatuksellisten keinojen aiempaa vahvempi käyttäminen
saattaa tuoda siten myös kustannussäästöjä,
koska se vähentää tarvetta mm. toistuviin
jälki-istuntoihin ja raskaampiin kurinpitorangaistuksiin.
Valiokunta pitää selventävinä myös
perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun
lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muutoksia
opettajien ja rehtorien toimivaltuuksista ottaa haltuun häirintään
käytettäviä tai vaarallisia esineitä ja
aineita sekä tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat. Valiokunnan
mielestä ne ovat kuitenkin viimesijaisia ja poikkeuksellisia
keinoja puuttua oppilaiden ja opiskelijoiden ei-toivottavaan käyttäytymiseen
ja turvallisuuden vaarantumiseen.Tätä näkemystä vahventavat
myös perustuslakivaliokunnan kannanotot. Nyt säädettävien
keinojen avulla voidaan tarvittaessa puuttua turvallisuutta vaarantavaan
ja oppimista häiritsevään käyttäytymiseen,
johon koulujen ja oppilaitosten käytössä olevat
muut keinot eivät ole riittäneet. Uudet puuttumiskeinot
voivat toimia ennaltaehkäisevästi, mutta koulun
arjessa syntyy myös valitettavasti vaikeita tilanteita,
jotka pitää ratkaista.
Osallisuutta koskevat säännökset.
Esityksen mukaan oppilaskunnat säädettäisiin
myös perusopetuksessa pakollisiksi. Tämän
lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta sekä samalla
opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta kehittää osallisuutta
tarkennettaisiin perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa
koulutuksessa.Valiokunta pitää oppilaiden osallistumista
koulun arjessa koskevaa ehdotusta erityisen myönteisenä.
Esityksellä pyritään parantamaan lasten
ja nuorten oikeutta osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.
On myös hyvä, että osallistumista ei
rajata pelkästään oppilaskunnan hallitukseen
vaan muutos korostaa kaikkien oppilaiden osallistumista. Oppilaiden
osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan myös
ottamalla vanhemmat ja huoltajat mukaan toimintaan entistä paremmin.
Lakiesitys velvoittaa myös oppilaiden mielipiteiden selvittämiseen.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että koulut myös käytännössä omaksuvat
nykyistä enemmän koulun kulttuuriksi tiedottamisen
koulun asioista lapsille ja huoltajille. Oppilaiden/opiskelijoiden
ja henkilökunnan välinen luottamus on ensiarvoisen
tärkeää. Koulun tai oppilaitoksen henkilökunnan
toiminta ei aina ole opiskelijoille läpinäkyvää,
eivätkä he tunne eri ammattilaisten työnkuvia,
rooleja, tai sitä, mitä ammattilaiset heidän
hyväkseen voisivat tehdä. Koulua käyvät
nuoret ovat lisäksi usein myös epätietoisia
omista oikeuksistaan, mikä voi pahimmassa tapauksessa myös
kärjistää vaaratilanteita. Sen vuoksi
on tärkeää, että oppilaiden
ja opiskelijoiden sekä myös vanhempien osallisuutta
koulun työrauhaa parantavien suunnitelmien ja koulun järjestyssäännön
osalta myös vahvistetaan. Osallistumisella heitä itseään
koskevien asioiden valmisteluun lapset ja nuoret myös paremmin
ymmärtävät, miksi esim. järjestyssääntöjä tarvitaan.
Jo tämä yksistään on omiaan
parantamaan ilmapiiriä ja siten myös työrauhaa
kouluissa.
Valiokunta painottaa, että opiskelijoita on kannustettava
mukaan kehittämään oppilaitoksen turvallisuutta.
Näin voidaan välttää se, että oppilaiden
tai opiskelijoiden ja henkilökunnan välille syntyisi
vastakkainasettelua. Sen lisäksi, että opiskelijakunnat
otetaan mukaan kehittämään järjestyssääntöjä,
nuorten kanssa on hyvä käydä läpi
ja purkaa arkipäivän ristiriitatilanteita, jotka
välillä kärjistyvät ja riistäytyvät
käsistä. Nuoret on otettava mukaan pohtimaan,
minkälainen on turvallinen oppilaitos ja miten turvallisuutta
voitaisiin sosiaalisesti luoda heidän oppilaitoksessaan.
Turvallisuuden tunne syntyy opiskelijoiden ja henkilökunnan
välisestä luottamuksesta ja yhteisymmärryksestä.
Ennaltaehkäiseväksi voi myös muodostua, että
nimenomaisesti viittaamalla perusopetuslaissa vahingonkorvauslakiin
selkeytetään tilannetta koulussa tapahtuvaan ilkivaltaan
ja vahingontekoihin liittyvien menettelyjen osalta. Esitykseen sisältyy
mahdollisuus kasvatuksellisten päämäärien
toteuttamiseksi määrätä oppilas
siivoamaan omat jälkensä, jolloin teolla on suora syy-yhteys
seuraukseen. Kasvatuksellisista syistä varmuudella tiedossa
oleva tekijä voitaisiin määrätä puhdistamaan
tai uudelleen järjestämään tahallaan
tai huolimattomuuttaan likaamansa tai epäjärjestykseen
saattamansa koulun omaisuus tai tila.
Jälki-istuntoa koskevat säännökset.
Perusopetuslain 36 §:n 1 momentin mukaan oppilas,
joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka
menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon
enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle
voidaan antaa kirjallinen varoitus. Voimassa olevan säännöksen
mukaan, jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua
epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon
tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään
kolmeksi kuukaudeksi.
Jälki-istunto on yleisin perusopetuksessa käytetty
ojentamiskeino. Vaikka sen tehoa ja mielekkyyttä kohtaan
on esitetty kritiikkiä, useissa tilanteissa jälki-istunnolla
on kuitenkin edelleen yksittäisten oppilaiden osalta kaivattu
ojentamisvaikutus. Jälki-istunnolla on myös yleisestävä vaikutus.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että jälki-istuntoa kehitetään
ottamalla paremmin huomioon oppilaan kasvatukselliset tarpeet. Hallituksen
esityksen mukaan kouluissa on jo kehitetty ja käytössä jälki-istunnolle
vaihtoehtoisia tai sen rinnalla käytettyjä menettelyjä,
joista ei kuitenkaan ole olemassa säädöksiä tai
muita valtakunnallisia normeja tai ohjeita. Valiokunta pitää sen
vuoksi oikeana säätää asiasta
lain tasolla.
Perusopetuslain 22 §:ssä säädetään
oppilaan arvioinnista. Säännöksen mukaan
mm. oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida
monipuolisesti. Tähän liittyen valiokunta on
keskustellut siitä, että lukuvuoden päättyessä oppilaalla
voi olla jälki-istuntoja suorittamatta. Valiokunta toteaa,
että jälki-istuntojen suorittaminen ei kuulu oppivelvollisuuden suorittamiseen,
vaan vain opetus ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamatta jääminen
voi olla esteenä seuraavalle luokalle siirtymisessä tai päättötodistuksen
saamisessa. Perusopetuksen koko oppimäärän
hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus.
Tähän todistukseen suorittamattomien jälki-istuntojen
merkitseminen voisi olla liian leimaavaa, ja tämä voisi vain
lisätä nykyisestä näiden nuorten
syrjäytymisvaaraa. Merkintä kuitenkin lisäisi
jälki-istunnon tehokkuutta kurinpitotoimena. Valiokunta
katsoo, että lukuvuositodistuksiin suorittamattomista
jälki-istunnoista tulisi tehdä merkintä.
Opetushallituksen tulee ryhtyä muutoksen tekemistä koskeviin
toimenpiteisiin.
Järjestyssäännöt.
Voimassa olevien säännösten mukaan
opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt
tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa
sovellettavat järjestysmääräykset,
joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä,
opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön
turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt
voivat siten poiketa kunnasta tai koulutuksen järjestäjästä riippuen.
Valiokunta on keskustellut mm. siitä, miten kouluissa
tulisi suhtautua esim. energiajuomien viemiseen kouluun. Valiokunta
kuitenkin toteaa, että erilaisten juomien osalta
ei lainnsäädännöllä pystytä selkeästi
määrittelemään tilannetta. Valiokunta
on keskustellut myös matkapuhelinten tai mobiililaitteiden
käytöstä tai auki pitämisestä oppituntien/koulupäivän
aikana. Valiokunnan mielestä järjestyssäännöissä tulisi määrätä,
että nämä laitteet tulisi pitää suljettuina,
ellei niitä käytetä välineenä oppitunnin
aikana opetettavan aineen opetuksessa/oppimisessa. Tasa-arvoisen
kohtelun ja oikeusturvan vuoksi valiokunta pitää
tärkeänä, että maamme kouluissa
olisi mahdollisimman yhteneväiset ohjeet ja käytännöt
edellä käsitellyissä tilanteissa. Koska
käytännössä järjestyssäännöt
suuresti vaihtelevat eri kunnissa ja kouluissa, valiokunta pitää välttämättömänä,
että Opetushallitus välittömästi
ryhtyy valmistelemaan ohjeellista järjestyssääntömallia
kuntia varten.
Valiokunta pitää välttämättömänä sisällyttää opettajankoulutukseen
ja etenkin täydennyskoulutukseen koulutusta siitä,
miten tämän lainsäädännön
mukaiset toimenpiteet, esim. voimakeinojen käyttö,
käytännössä on hoidettava konkreettisissa
tilanteissa.
Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus.
Valiokunta pitää hyvänä,
että perusopetuslain sisältämiä sairaan
lapsen opetusjärjestelyjä uudistetaan. Lakiin
lisättävä uusi 4 a § takaa
erikoissairaanhoidon avohoidossa oleville oppivelvollisuusikäisille
lapsille ja nuorille asuinpaikasta ja sairaudesta huolimatta tasa-arvoisen
mahdollisuuden osallistua sairaalaopetukseen, silloin kun oppilaan
oman koulun tukitoimenpiteet eivät ole riittävät
oppilaan opetuksen järjestämiseksi. Hallituksen
esitys selkeyttää myös lasten- ja nuorisopsykiatrisista,
neurologisista sekä somaattisista syistä hoitoon
tai hoidosta siirtyvien oppilaiden joustavien siirtymien edellyttämiä tukitoimia
ja yhteistyövelvollisuutta oman koulun kanssa ja turvaa
oppilaalle mahdollisuuden palata joustavasti takaisin ennen siirtymistä olleeseen
opetusmuotoon heti, kun arvioidaan, että oppilaan voimavarat
ja kunto riittävät paluuseen. Näin toimien
vältetään oppilaan laitostuminen, tuetaan
ikätasoista kehitystä ja kuntoutumista.
Yksityiskohtaiset perustelut
1.lakiehdotus
4 a §. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus.
Esiopetusta koskevan perusopetuslain muutoksen (1288/1999)
mukaan lain 4 §:n 3 momenttia sairaalan sijaintikunnan
velvollisuudesta järjestää sairaalaopetusta
sovelletaan myös esiopetukseen. Näin ollen ei
ole perusteltua hallituksen esityksen sanamuodon mukaisesti rajata
esiopetuksen oppilaita pois kyseisen oikeuden ja velvollisuuden
piiristä. Sen vuoksi valiokunta on lisännyt soveltamisalaan
maininnan esiopetuksessa olevista oppilaista.
Lisäksi valiokunta on tehnyt pykälään
kaksi teknisluonteista täsmennystä.
36 §. Kurinpito.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi
uusi 5 momentti, jonka perusteella jälki-istunnossa voidaan
teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai
harjoituksia, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia,
oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja
kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia.
Hallituksen esityksen mukaan harjoitukset eivät voi
olla työtehtäviä. Valiokunta yhtyy hallituksen
näkemykseen siitä, ettei jälki-istunto saa
olla työrangaistus. Valiokunta kuitenkin katsoo, että oppilas
voidaan määrätä osallistumaan sellaisiin
tehtäviin, jotka tukevat hänen jälki-istuntonsa
aiheuttaman toiminnan toistumisen tai jatkumisen estämiseksi
tarkoitettuja kasvatuksellisia tavoitteita. Tällainen
toiminta voi olla esimerkiksi yhteisöllisyyttä tai
osallisuutta edistävää toimintaa, kuten
avustamista yhteisen toiminnan järjestämisessä.
Valiokunnan mielestä tämäntyyppisessä tehtävässä voi
joissain tapauksissa korostua kasvatukselliset keskustelut myönteisemmässä hengessä
ja
siten onnistuneemmin kuin esim. hiljaa istumalla. Valiokunta painottaa
säännöksessä olevaa siitä,
että jälki-istunnon tehtävien tulee olla
oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja
kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia.
36 d §. Oikeus ottaa haltuun esineitä tai
aineita.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että haltuunotto-oikeudelle
on oppilaiden turvallisuuteen ja oppimisympäristön
rauhallisuuden turvaamiseen liittyvät painavat ja perusoikeusjärjestelmän
kannalta hyväksyttävät perusteet. Sääntelyn
oikeasuhtaisuuden kannalta olennaisia ovat 36 f §:stä ilmenevät
yleiset vaatimukset rajoitustoimenpiteen välttämättömyydestä ja
oikeasuhtaisuudesta. Haltuunottooikeus ei muodostu perustuslain
15 §:n 1 momentin omaisuuden suojaa koskevan säännöksen
kannalta ongelmalliseksi senkään takia, että haltuun
otetut lailliset esineet ja aineet tulee lakiehdotuksen
36
g §:n mukaan pääsääntöisesti
luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän
päättyessä (vrt. PeVL 5/2006
vp, s. 4—5).Vaarallisen esineen pois ottamisen tarkoituksena
on turvata oppilaan itsensä, muiden oppilaiden ja henkilökunnan
oikeutta perustuslain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun
henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Häiritsevän
esineen pois ottamisen tarkoituksena puolestaan on turvata muiden
oppilaiden oikeutta opetukseen. Nämä ovat samankaltaisia kuin
turvallisuutta vaarantavan tai opetusta häiritsevän
oppilaan poistamiseen liittyvät hyväksyttävät
perusteet. Käytännön vakavissa ongelmatilanteissa
vaarallisten tai häiritsevien esineiden ja aineiden haltuun
ottaminen voi oppilaan tehdessä vastarintaa edellyttää välttämättömien voimatoimien
käyttöä.
Mikä tahansa sinänsä lainvastainen
hallussapito ei perustuslakivaliokunnan mielestä voi oikeuttaa
voimakeinojen käyttöön koulussa. Ongelmallisuutta
ei ainakaan täysin hälvennä se, että lakiehdotuksen
36 f §:n mukaan laissa tarkoitetuilla toimenpiteillä ei
saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen
ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan
ja turvallisuuden varmistamiseksi. Selvyyden vuoksi 1. lakiehdotuksen
36
d §:n sääntelyä on täsmennettävä siten,
että oikeus voimakeinojen käyttöön
rajataan vain tilanteisiin, joissa oppilaalla on hallussaan turvallisuutta
vaarantava esine tai aine taikka esine tai aine, jolla oppilas häiritsee
opetusta tai oppimista Muutoksen tekeminen on edellytyksenä sille, että 1.
lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Sivistysvaliokunta on tehnyt perustuslakivaliokunnan edellyttämät
muutokset.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisesssa on nostettu esille kysymys,
mihin koulun toimintoihin säännöksiä sovelletaan.
Valiokunta katsoo, että oikeudet ja velvollisuudet tulisi
olla voimassa myös silloin, kuin oppilas tai opiskelija
osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan
tai muun, esimerkiksi opetussuunnitelmaa täydentävän
vuosisuunnitelman mukaiseen toimintaan. Tästä esimerkkinä leirikoulut
ja retket, jotka saattavat ajoittua koulun/oppilaitoksen
varsinaisen työpäivän ylittävään
aikaan. Valiokunta tarkentaa toimivaltuuksien ajallista rajoitetta
vastaavalla momentilla, joka hallituksen esityksessä määrittelee
oikeutta turvalliseen oppimis- ja opiskeluympäristöön.
36 e §. Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota
siihen, että henkilöntarkastusoikeuskin voi ulottua perusopetuslakiehdotuksen
36 e §:n sanamuodon vuoksi myös tilanteisiin,
joissa kysymys ei ole välittömästi oppilaan
omalle tai muiden turvallisuudelle vaarallisen esineen tai aineen
ottamisesta haltuun. Tähän liittyy sama oikeasuhtaisuusongelma
kuin voimankäyttöoikeuksiin. Siten 1. lakiehdotuksen
36 e §:n mukainen henkilöntarkastusoikeus on rajattava
vain niihin tilanteisiin, joissa on ilmeistä, että oppilaan
hallussa on hänen omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava
esine tai aine, jotta ehdotus voidaan tältä osin
käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Sivistysvaliokunta on tehnyt perustuslakivaliokunnan edellyttämät
muutokset.
2. lakiehdotus
26 d ja 26 e §.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ja edellä 1. lakiehdotuksen
36 d ja 36 e §:n yksityiskohtaissa perusteluissa todettuun
viitaten valiokunta on tehnyt säännökseen
vastaavat muutokset.
3. lakiehdotus
35 d ja 35 e §.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ja edellä 1. lakiehdotuksen
36 d ja 36 e §:n yksityiskohtaissa perusteluissa todettuun
viitaten valiokunta on tehnyt säännökseen
vastaavat muutokset.
5. lakiehdotus
41 §. Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen
tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus.
Valiokunta on tehnyt 1 momenttiin ja 4 momentin 1 kohtaan teknisluontoisen
täsmennyksen.