Yleisperustelut

Nykyiset perusopetuslakiin kirjatut kurinpito- ja ojentamiskeinot tarjoavat mahdollisuudet puuttua työrauhan häiriöihin. Käytössä olevat keinot eivät kuitenkaan ole riittäviä, eikä niitä ole säännelty riittävän tarkkarajaisesti, jotta laillisuus- ja yhdenvertaisuusperiaate eri kouluissa toteutuisi. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeinä esitettyjä muutoksia ja tavoitteita siitä, että koulujen työrauhaa parannetaan eri toimintamuotoja muuttamalla ja kehittämällä. Muutokset edellyttävät ja niistä myös henkii oppilasta kunnioittava ammatillinen toiminta. Muutokset antavat kouluille ja opettajille uusia keinoja työrauhan ylläpitämiseen perusopetuksessa, lukiossa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Valiokunnan mielestä ehdotetuilla säännöksillä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, ja ne lisäävät oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Osallistumiseen liittyvät muutokset osaltaan vahvistavat koulujen ja oppilaitosten työrauhaa sekä demokratiakasvatusta.

Valiokunta pitää tärkeänä ehdotusten kasvatuksellista lähestymistapaa. Sitä osoittaa mm. uutena puuttumiskeinona perusopetuslakiin lisättävä säännös kasvatuskeskustelusta, joka käytännössä on jo suuressa osassa kouluja jossain muodossa käytössä. Keskustelu on tärkeä kasvatuksellinen keino puuttua ja ennaltaehkäistä oppilaan häiritsevää tai epäasiallista käyttäytymistä. Kasvatuskeskustelusta tulee ensisijainen keino puuttua rakentavasti oppilaan moitittavaan käyttäytymiseen. Myös jälki-istuntoa kehitetään ottamalla paremmin huomioon oppilaan kasvatukselliset tarpeet.

Riittävän varhain aloitetuilla kasvua, kehitystä ja oppimista tukevilla puuttumiskeinoilla pystytään yleensä auttamaan joustavammin ja oikea-aikaisemmin ja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna myös taloudellisesti tehokkaammin. Esityksen mukaisten kasvatuksellisten keinojen aiempaa vahvempi käyttäminen saattaa tuoda siten myös kustannussäästöjä, koska se vähentää tarvetta mm. toistuviin jälki-istuntoihin ja raskaampiin kurinpitorangaistuksiin.

Valiokunta pitää selventävinä myös perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muutoksia opettajien ja rehtorien toimivaltuuksista ottaa haltuun häirintään käytettäviä tai vaarallisia esineitä ja aineita sekä tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat. Valiokunnan mielestä ne ovat kuitenkin viimesijaisia ja poikkeuksellisia keinoja puuttua oppilaiden ja opiskelijoiden ei-toivottavaan käyttäytymiseen ja turvallisuuden vaarantumiseen.Tätä näkemystä vahventavat myös perustuslakivaliokunnan kannanotot. Nyt säädettävien keinojen avulla voidaan tarvittaessa puuttua turvallisuutta vaarantavaan ja oppimista häiritsevään käyttäytymiseen, johon koulujen ja oppilaitosten käytössä olevat muut keinot eivät ole riittäneet. Uudet puuttumiskeinot voivat toimia ennaltaehkäisevästi, mutta koulun arjessa syntyy myös valitettavasti vaikeita tilanteita, jotka pitää ratkaista.

Osallisuutta koskevat säännökset.

  Esityksen mukaan oppilaskunnat säädettäisiin myös perusopetuksessa pakollisiksi. Tämän lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta sekä samalla opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta kehittää osallisuutta tarkennettaisiin perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.Valiokunta pitää oppilaiden osallistumista koulun arjessa koskevaa ehdotusta erityisen myönteisenä. Esityksellä pyritään parantamaan lasten ja nuorten oikeutta osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. On myös hyvä, että osallistumista ei rajata pelkästään oppilaskunnan hallitukseen vaan muutos korostaa kaikkien oppilaiden osallistumista. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan myös ottamalla vanhemmat ja huoltajat mukaan toimintaan entistä paremmin. Lakiesitys velvoittaa myös oppilaiden mielipiteiden selvittämiseen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että koulut myös käytännössä omaksuvat nykyistä enemmän koulun kulttuuriksi tiedottamisen koulun asioista lapsille ja huoltajille. Oppilaiden/opiskelijoiden ja henkilökunnan välinen luottamus on ensiarvoisen tärkeää. Koulun tai oppilaitoksen henkilökunnan toiminta ei aina ole opiskelijoille läpinäkyvää, eivätkä he tunne eri ammattilaisten työnkuvia, rooleja, tai sitä, mitä ammattilaiset heidän hyväkseen voisivat tehdä. Koulua käyvät nuoret ovat lisäksi usein myös epätietoisia omista oikeuksistaan, mikä voi pahimmassa tapauksessa myös kärjistää vaaratilanteita. Sen vuoksi on tärkeää, että oppilaiden ja opiskelijoiden sekä myös vanhempien osallisuutta koulun työrauhaa parantavien suunnitelmien ja koulun järjestyssäännön osalta myös vahvistetaan. Osallistumisella heitä itseään koskevien asioiden valmisteluun lapset ja nuoret myös paremmin ymmärtävät, miksi esim. järjestyssääntöjä tarvitaan. Jo tämä yksistään on omiaan parantamaan ilmapiiriä ja siten myös työrauhaa kouluissa.

Valiokunta painottaa, että opiskelijoita on kannustettava mukaan kehittämään oppilaitoksen turvallisuutta. Näin voidaan välttää se, että oppilaiden tai opiskelijoiden ja henkilökunnan välille syntyisi vastakkainasettelua. Sen lisäksi, että opiskelijakunnat otetaan mukaan kehittämään järjestyssääntöjä, nuorten kanssa on hyvä käydä läpi ja purkaa arkipäivän ristiriitatilanteita, jotka välillä kärjistyvät ja riistäytyvät käsistä. Nuoret on otettava mukaan pohtimaan, minkälainen on turvallinen oppilaitos ja miten turvallisuutta voitaisiin sosiaalisesti luoda heidän oppilaitoksessaan. Turvallisuuden tunne syntyy opiskelijoiden ja henkilökunnan välisestä luottamuksesta ja yhteisymmärryksestä.

Ennaltaehkäiseväksi voi myös muodostua, että nimenomaisesti viittaamalla perusopetuslaissa vahingonkorvauslakiin selkeytetään tilannetta koulussa tapahtuvaan ilkivaltaan ja vahingontekoihin liittyvien menettelyjen osalta. Esitykseen sisältyy mahdollisuus kasvatuksellisten päämäärien toteuttamiseksi määrätä oppilas siivoamaan omat jälkensä, jolloin teolla on suora syy-yhteys seuraukseen. Kasvatuksellisista syistä varmuudella tiedossa oleva tekijä voitaisiin määrätä puhdistamaan tai uudelleen järjestämään tahallaan tai huolimattomuuttaan likaamansa tai epäjärjestykseen saattamansa koulun omaisuus tai tila.

Jälki-istuntoa koskevat säännökset.

  Perusopetuslain 36 §:n 1 momentin mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Voimassa olevan säännöksen mukaan, jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Jälki-istunto on yleisin perusopetuksessa käytetty ojentamiskeino. Vaikka sen tehoa ja mielekkyyttä kohtaan on esitetty kritiikkiä, useissa tilanteissa jälki-istunnolla on kuitenkin edelleen yksittäisten oppilaiden osalta kaivattu ojentamisvaikutus. Jälki-istunnolla on myös yleisestävä vaikutus.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jälki-istuntoa kehitetään ottamalla paremmin huomioon oppilaan kasvatukselliset tarpeet. Hallituksen esityksen mukaan kouluissa on jo kehitetty ja käytössä jälki-istunnolle vaihtoehtoisia tai sen rinnalla käytettyjä menettelyjä, joista ei kuitenkaan ole olemassa säädöksiä tai muita valtakunnallisia normeja tai ohjeita. Valiokunta pitää sen vuoksi oikeana säätää asiasta lain tasolla.

Perusopetuslain 22 §:ssä säädetään oppilaan arvioinnista. Säännöksen mukaan mm. oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Tähän liittyen valiokunta on keskustellut siitä, että lukuvuoden päättyessä oppilaalla voi olla jälki-istuntoja suorittamatta. Valiokunta toteaa, että jälki-istuntojen suorittaminen ei kuulu oppivelvollisuuden suorittamiseen, vaan vain opetus ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamatta jääminen voi olla esteenä seuraavalle luokalle siirtymisessä tai päättötodistuksen saamisessa. Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus. Tähän todistukseen suorittamattomien jälki-istuntojen merkitseminen voisi olla liian leimaavaa, ja tämä voisi vain lisätä nykyisestä näiden nuorten syrjäytymisvaaraa. Merkintä kuitenkin lisäisi jälki-istunnon tehokkuutta kurinpitotoimena. Valiokunta katsoo, että lukuvuositodistuksiin suorittamattomista jälki-istunnoista tulisi tehdä merkintä. Opetushallituksen tulee ryhtyä muutoksen tekemistä koskeviin toimenpiteisiin.

Järjestyssäännöt.

Voimassa olevien säännösten mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt voivat siten poiketa kunnasta tai koulutuksen järjestäjästä riippuen.

Valiokunta on keskustellut mm. siitä, miten kouluissa tulisi suhtautua esim. energiajuomien viemiseen kouluun. Valiokunta kuitenkin toteaa, että erilaisten juomien osalta ei lainnsäädännöllä pystytä selkeästi määrittelemään tilannetta. Valiokunta on keskustellut myös matkapuhelinten tai mobiililaitteiden käytöstä tai auki pitämisestä oppituntien/koulupäivän aikana. Valiokunnan mielestä järjestyssäännöissä tulisi määrätä, että nämä laitteet tulisi pitää suljettuina, ellei niitä käytetä välineenä oppitunnin aikana opetettavan aineen opetuksessa/oppimisessa. Tasa-arvoisen kohtelun ja oikeusturvan vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että maamme kouluissa olisi mahdollisimman yhteneväiset ohjeet ja käytännöt edellä käsitellyissä tilanteissa. Koska käytännössä järjestyssäännöt suuresti vaihtelevat eri kunnissa ja kouluissa, valiokunta pitää välttämättömänä, että Opetushallitus välittömästi ryhtyy valmistelemaan ohjeellista järjestyssääntömallia kuntia varten.

Valiokunta pitää välttämättömänä sisällyttää opettajankoulutukseen ja etenkin täydennyskoulutukseen koulutusta siitä, miten tämän lainsäädännön mukaiset toimenpiteet, esim. voimakeinojen käyttö, käytännössä on hoidettava konkreettisissa tilanteissa.

Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus.

Valiokunta pitää hyvänä, että perusopetuslain sisältämiä sairaan lapsen opetusjärjestelyjä uudistetaan. Lakiin lisättävä uusi 4 a § takaa erikoissairaanhoidon avohoidossa oleville oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille asuinpaikasta ja sairaudesta huolimatta tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua sairaalaopetukseen, silloin kun oppilaan oman koulun tukitoimenpiteet eivät ole riittävät oppilaan opetuksen järjestämiseksi. Hallituksen esitys selkeyttää myös lasten- ja nuorisopsykiatrisista, neurologisista sekä somaattisista syistä hoitoon tai hoidosta siirtyvien oppilaiden joustavien siirtymien edellyttämiä tukitoimia ja yhteistyövelvollisuutta oman koulun kanssa ja turvaa oppilaalle mahdollisuuden palata joustavasti takaisin ennen siirtymistä olleeseen opetusmuotoon heti, kun arvioidaan, että oppilaan voimavarat ja kunto riittävät paluuseen. Näin toimien vältetään oppilaan laitostuminen, tuetaan ikätasoista kehitystä ja kuntoutumista.