Yleisperustelut

Yleistä.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esitys koulutusta koskevan tutkimuksen ja arviointitoiminnan vahvistamisesta ja koulutusta koskevan Opetushallituksen, Koulutuksen arviointineuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston viranomaisarviointitoiminnan keskittämisestä riippumattomaan Kansalliseen koulutuksen arviointikeskukseen noudattaa istuvan hallituksen hallitusohjelmaa. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksen mukaan perustettava arviointikeskus tuottaa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja kehittämistä edistävää arviointitietoa. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että perustettavan arviointikeskuksen toiminnan sisältöön liittyvät linjaukset ovat jääneet esityksessä niukoiksi. Valiokunnan mielestä arviointikeskuksen keskeisiä tavoitteita tulee olla arviointitoiminnan ja sen vaikuttavuuden vahvistaminen. Perustettavan arviointikeskuksen tulee varmistaa arviointien asiantuntemus, riippumattomuus ja uskottavuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kaikkien nykyisten toimijoiden toiminnan kannalta organisaatiomuutos tulee tehdä niin, ettei tule turhia katkoksia nykyiseen arviointitoimintaan.

Keskuksen arviointisuunnitelma valmistellaan arviointineuvostossa, jonka kokoonpanossa valiokunta painottaa arviointiosaamisen merkitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy suunnitelman. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että arviointi ei jatkossa irtaudu kansallisista koulutuspoliittisista tavoitteista ja painopisteistä. Arviointikeskuksen työn vaikuttavuus edellyttää toimivia yhteyksiä koulutuksen keskeisiin sidosryhmiin. Maamme koulutuksen kehittymisen kannalta välttämätön arviointitoiminta ei saa umpioitua yhden organisaation sisälle.

Yhdistämisen synergiaedut.

Koulutuksen arviointitoiminnan kokoamisella yhteen keskukseen on hallituksen esityksen mukaan tavoitteena lisätä synergiaa ja mahdollistaa entistä paremmin muun muassa sektorirajat ylittävät arvioinnit, arviointimenetelmien kehittäminen ja arviointiosaamisen hyödyntäminen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty huoli siitä, että esitystä on varsin vähän perusteltu nykytilanteeseen perustuvalla analyysilla siitä, mitä todellista lisäarvoa keskuksen perustaminen esitetyssä muodossa tuottaa arviointitoiminnalle.

Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että kansallista koulutuksen arviointikeskusta perustettaessa huolehditaan siitä, että uudistuksella vahvistetaan suomalaisen koulutuksen arviointikulttuurin hyvää kansallista ja kansainvälistä arvostusta ja että nykyisten kolmen arviointiyksikön vahvuudet ja osaaminen saadaan täysimääräisesti käyttöön. Vain siten voidaan saavuttaa uudistuksella tavoiteltuja synergiaetuja.

Asiantuntijakuulemisessa on myös esitetty huoli siitä, että valtion talousarvioesityksessä arviointikeskukselle ehdotettu resurssi vastaa nykyisten yhdistyvien toimijoiden resursseja ilman lisäyksiä. Uuden, kahdelle eri paikkakunnalle — Helsinki ja Jyväskylä — sijoitettavan viraston perustaminen voi kasvattaa hallinnon ja muiden kiinteiden kustannusten osuutta ja vähentää varsinaiseen arviointitoimintaan osoitettavissa olevia resursseja ja siten vähentää synergiaeduista mahdollisesti saatavia uudistuksen kokonaisetuja.

Saadun selvityksen mukaan arviointitoimintaa suorittavien henkilöiden palkkaukseen varatuista määrärahoista ei ole tarkoitus siirtää varoja hallinnollisiin kuluihin. Perustamisen yhteydessä todennäköisesti syntyy jonkin verran käynnistyskustannuksia, mutta niiden ei ole arvioitu olevan merkittäviä verrattuna arviointikeskukselle kokonaisuutena varattuihin määrärahoihin. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että pidemmällä aikavälillä arviointikeskuksen hallinto- ja tukipalvelujen välttämättömät kustannukset voidaan kattaa niihin varatuista määrärahoista ja että hallinnollinen uudistus ei heikennä keskuksen asiantuntijatoimintaa sen nykyisestä tasosta.

Arviointitoiminnan kehittäminen.

Sivistysvaliokunta korostaa koulutuksen arvioinnissa sen kehittävää tehtävää kontrollikeskeisyyden sijaan. Koulutuksen eri osa-alueet on arvioitava niiden erilaiset periaatteelliset lähtökohdat, ominaispiirteet ja erityiset kehittämistarpeet huomioon ottaen ja hyväksyen. Sivistysvaliokunta ei kannata julkisuudessa esiintyneitä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien niin sanottuja ranking-listoja tai muita järjestäjien toimintaa haittaavia luokitteluja. Koulutusjärjestelmän kehittämisen   tueksi tarvitaan kaikilla koulutustasoilla monipuolisia järjestelmä- ja teema-arviointeja sekä oppimistulosten arviointeja. Oppimistulosten arvioinnit tarjoavat tietopohjan sekä paikallistason että kansallisen tason kehittämiseen, ohjaukseen ja päätöksentekoon.

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä hallituksen esityksessä arviointikeskukselle kaavailtua tehtävää tukea koulutuksen järjestäjiä arviointeihin liittyvissä asioissa. Tämä tarkoittaa saadun selvityksen mukaan muun muassa arviointiosaamisen, arvioinnin lähestymistapojen ja mallien sekä menetelmien, kriteereiden ja mittareiden kehittämiseen liittyvää tukea. Tuki auttaisi koulutuksen järjestäjiä näkemään arvioinnin hyödyt ja sitoutumaan arviointitoimintaan. Valiokunta toteaa kuitenkin, että kentän toimijoille saattaa tämän tehtävän osalta muodostua ylisuuria odotuksia suhteessa arviointikeskuksen resursseihin.

Sivistysvaliokunta on saanut kattavat selvitykset myös ruotsinkielisen koulutuksen arvioinnin nykytilasta ja sen tulevaisuudesta perustettavassa arviointikeskuksessa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että perustettava arviointikeskus sekä riittävillä omilla resursseilla että nykykäytännön mukaisesti myös yhteistyöllä sidosryhmien kanssa varmistaa ruotsinkielisen koulutuksen asianmukaisen arvioinnin kaikilla koulutustasoilla. Keskuksen tulee pystyä tukemaan myös ruotsinkielisen koulutuksen järjestäjiä arviointeihin liittyvissä asioissa.

Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että perustettavan organisaation ulkopuolelle jää merkittäviä koulutuksen arviointiin liittyviä ja siihen rinnastettavia toimijoita ja toimintoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellä mainituille toimijoille lainsäädännössä osoitetut arviointitehtävät eivät ole päällekkäisiä arviointikeskuksen tehtävien kanssa. Valiokunta painottaa, että arviointikeskuksen arviointisuunnitelmaa laadittaessa ja muussa sidosryhmäyhteistyössä on varmistettava, ettei käytännössä synny päällekkäistä arviointitoimintaa.

Valiokunta korostaa, että hallituksen esityksellä ei rajoiteta korkeakoulujen mahdollisuutta valita laatujärjestelmien auditointien suorittajaksi myös muu taho kuin Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Arviointikeskuksen johto ja henkilöstö.

  Valtioneuvoston johtajapolitiikkaa koskevan vuoden 2008 periaatepäätöksen mukaan ylimmän johdon virkaa täytettäessä on joka kerta harkittava, olisiko virkaan nimitettävä määräajaksi. Nimitettäessä virkaan ensimmäisen kerran on yleensä tarkoituksenmukaista, että määräaika on yli viisi vuotta ja enintään seitsemän vuotta. Valiokunta pitää tärkeänä, että näitä periaatteita noudatetaan myös uuden Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajaa valittaessa.

Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen 4 §:n mukaan johtajan kelpoisuusvaatimuksena olisi ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä asiantuntemus alalta sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Valtion tutkimuslaitosten johtajien virkojen kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat valiokunnan saaman selvityksen mukaan korkeakoulututkinnon osalta. Ottaen huomioon arviointikeskuksen laajat ja vaativat tehtävät sekä myös työhön liittyvät kansainväliset näkökulmat sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että perustettavan arviointikeskuksen johtajalla on tohtorin tutkinto. Valiokunta painottaa myös erityisesti johtamisominaisuuksien huomioon ottamista valinnassa.

Hallituksen esitykseen kirjatun periaatteen mukaisesti vakinaisessa virkasuhteessa tai vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt siirtyvät arviointikeskuksen palvelukseen, määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa olevat henkilöt määräaikansa ajaksi. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että siirtyvän henkilöstön asema hallituksen esityksessä esitetyin tavoin turvataan.

Muut huomiot.

Osa arviointisuunnitelman mukaisista arvioinneista toteutettaisiin maksuttomana viranomaistoimintana, mutta korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit olisivat nykytilaa vastaavasti maksullisia kaikille korkeakouluille. Auditointien kiinteät hinnat määriteltäisiin ministeriön asetuksella. Muut tilausarvioinnit hinnoiteltaisiin liiketaloudellisin perustein. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että perustettavan arviointikeskuksen arviointien laatutasoon kiinnitetään erityistä huomiota. Sivistysvaliokunta näkee myös mahdollisuuksia korkean laatutason omaavan arviointiosaamisen kaupallisesti kannattavaan vientiin.