Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Kulttuurilla ja taiteella on merkittävä asema kansalaisten elämässä ja yhteiskunnan kehittämisessä. Niiden merkitys tulee todennäköisesti myös edelleen kasvamaan tulevaisuudessa. Hallituksen esittämä Taideyliopiston perustaminen on hyvä esimerkki nykyajan vaatimusten edellyttämistä toimista. Tavoitteena on, että perustettava Taideyliopisto vahvistaa toiminnallaan taiteen asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa sekä koko Suomen taide- ja kulttuurielämää. Tärkeää on myös parantaa mahdollisuuksia entistäkin laadukkaammalle ja kansainvälisemmälle taidealojen ylimmälle koulutukselle ja tutkimukselle.

Valiokunta korostaa, että yliopistojen rakenteellisessa ja sisällöllisessä uudistamisessa taideyliopiston muodostuminen on merkittävä askel. Tasapainoisen ja korkeatasoisen yliopistolaitoksen kehittäminen edellyttää myös taideyliopistojen vahvistamista. Taideyliopiston tavoitteena on toimia moniarvoisena taideyhteisönä, joka avaa uusia mahdollisuuksia taiteilijoiden koulutukseen ja alan tutkimukseen. Taideyliopiston tulisi pystyä toiminnallaan vastaamaan nykyistä paremmin taidekentässä ja taideammateissa tapahtuviin muutoksiin. Valiokunnan mielestä ehdotettu malli mahdollistaa uusien yhteistyöalueiden ja -muotojen kehittämisen taidealojen koulutukseen ja tutkimukseen sekä yleisiä valmiuksia tarjoaviin opintoihin. Luontevia kehitettäviä yhteistyöalueita voisivat esimerkiksi olla taidepedagogiikka, taideteoria, uudet mediat, yleisötyö, äänitaide, kuraattoritoiminta ja tuottaminen. Taideyliopistossa voidaan myös kehittää nykyistä paremmin opiskelijoiden työelämävalmiuksia luomalla yhteistyössä uusia menetelmiä ja opintoja, jotka tukevat opiskelijoiden omia valmiuksia työllistää itsensä taitelijana muuttuvissa taidealan ammateissa. Synergiaetua saadaan myös yleisiä valmiuksia tarjoavissa opinnoissa, kuten kieliopinnoissa, it-taidoissa ja tutkimuksen perusteissa sekä ruotsinkielisen opetuksen järjestämisessä.

Uuden Taideyliopiston lisäksi taidealan yliopistollista koulutusta annetaan useissa tiedeyliopistoissa. Valiokunta pitää tärkeänä taideyliopiston ja muiden yliopistojen taiteen tutkimukseen ja opetukseen sekä opettajien pedagogiseen koulutukseen liittyvän yhteistyön kehittämistä.

Hallinto.

Uudistuksen tavoitteena on myös tehostaa yliopiston hallintoa ja palvelukykyä sekä lisätä hallinnon toimintavarmuutta. Taideyliopiston perustamista on jo valmisteltu pitkälle ja prosessiin on osallistettu nykyisten kolmen yliopiston yhteisöt mahdollisimman laajalti. Yhdistymistä valmistelevat valiokunnan saaman tiedon mukaan lukuisat työryhmät, joissa on n. 80 henkilöä. Prosessia seuraa yliopistojen henkilöstön oma seurantaryhmä sekä sidosryhmistä koottu ryhmä. Ylioppilaskunnat valmistelevat omaehtoisesti yhdistymistään. Valiokunnan mielestä avoin valmistelu on ollut omiaan sitouttamaan eri koulujen yhteisöt ja lisäämään arvostusta toisten osaamista kohtaan.

Hallituksen esityksen mukaan akatemiat olisivat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Akatemioiden toiminnalle olisi ominaista taiteellinen vapaus ja yliopistomaailmaan kuuluva yliopistoyhteisön muodostamien monijäsenisten hallintoelimien toimintamalli. Valiokunta pitää tärkeänä, että yliopiston jakautuminen akatemioihin säilyttää mahdollisuuden edelleen hyödyntää nykyisten taideyliopistojen tunnettavuutta ja säilyttää oma nimensä sekä kansainvälisestikin tunnettu profiilinsa. Hallinnollisilla ratkaisuilla ei horjuteta kunkin yliopiston olemassa olevia sisällöllisiä vahvuuksia, vaan tarkoitus on tukea niitä.

Henkilöstön eläketurva.

Yliopistojen henkilöstön eläketurvasta säädetään yliopistolain voimaanpanosta annetun lain (559/2009) 11 §:ssä. Yhdistyvien yliopistojen henkilöstö tulisi jatkossakin toimimaan yliopistolain 1 §:ssä säädetyn yliopiston palveluksessa. Henkilöstön eläketurvaa koskevassa 11 §:ssä säädetty uusi yliopisto tarkoittaa lain 4 §:n 1 momentin mukaan yliopistolain 1 §:ssä säädettyjä itsenäisinä oikeushenkilöinä toimivia yliopistoja. Siten Taideyliopiston henkilöstön eläketurvaan sovelletaan mm. edellä mainittua yliopistolain voimaanpanolain 11 §:ää.

Rahoitus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut vuosien 2013—2016 aikana asteittaiseen 18 miljoonan euron tasokorotukseen perustettavan Taideyliopiston rahoituksessa, jos Taideyliopisto strategisilla linjauksillaan ja toiminnallaan pyrkii toteuttamaan hallituksen esityksessä kuvattuja tavoitteita. Uudistuksen onnistumiseksi valiokunta pitää tärkeänä Taideyliopiston rahoituksen tasokorotusta, joka antaa Taideyliopistolle mahdollisuuden opetuksensa, tutkimuksensa ja taiteellisen toimintansa monipuolistamiseen ja laadun parantamiseen.

Yliopistokehykseen tulevat muutokset heijastuvat myös Taideyliopiston rahoitukseen, mutta valiokunta pitää välttämättömänä huolehtia siitä, että Taideyliopiston rahoituksen lisävoimavarat eivät vaaranna muiden yliopistojen voimavarakehitystä.