Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen
            valtionosuudesta annettua lakia valtionosuuden määräytymisperusteiden
            uudistamiseksi. 
         
         Valtionosuusjärjestelmästä ehdotetaan
            poistettaviksi nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat
            yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali-
            ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen, yleisten
            kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen
            ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita.
            Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää ehdotetaan
            vähennettäväksi ja poistettavaksi päällekkäisyyksiä sekä määräytymisperusteiden
            porrastuksia, joista on aiheutunut ongelmia kuntien yhdistämiselle.
         
         Ehdotetun uuden järjestelmän peruspalvelujen
            valtionosuuden laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti
            ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen.
            Ikäryhmitys perustuu pääosin nykyisiin
            ikäluokituksiin. Uudessa järjestelmässä ehdotetaan
            kuitenkin otettavaksi käyttöön uusi 16—18-vuotiaiden
            ikäryhmä. 
         
         Sairastavuuskertoimen osatekijöitä olisivat terveyden-,
            vanhusten- ja sosiaalihuolto. Terveydenhuollossa
            sairastavuuskertoimen kustannustekijöinä otettaisiin
            huomioon keskeiset erityiskorvattavat sairaudet, joista kullekin
            määritetään niiden yleisyyden
            ja hoitokustannusten perusteella erilliset painokertoimet. Lisäksi
            terveydenhuollon kustannustekijänä käytetään
            alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten
            painokerrointa. Vanhustenhuollon kustannustekijöinä sairastavuuskertoimessa
            otettaisiin huomioon vanhusikäluokille tyypilliset erityiskorvattavat
            sairaudet, joille kullekin määritetään niiden
            yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella erilliset painokertoimet.
            Sairastavuuskertoimen sosiaalihuollon kustannustekijänä otetaan
            huomioon pelkästään alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten
            painokerroin. Sairastavuuden painoa valtionosuusperusteena ehdotetaan
            korotettavaksi ja ikärakenteen painoa pienennettäväksi.
            Muina laskennallisina valtionosuusperusteina ehdotetaan otettavaksi käyttöön
            työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin,
            kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja
            koulutustaustakerroin.
         
         Kriteerien toisena osana ehdotetaan, että valtionosuusperusteena
            käytettäisiin syrjäisyyden työpaikkaomavaraisuuden
            ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. 
         
         Sekä laskennallisille kustannuksille että lisäosien
            määräytymisperusteille vahvistettaisiin vuosittain
            perushinnat valtioneuvoston asetuksella.
         
         Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi verotuloihin
            perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100 prosenttiin.
            Tasauslisäksi ehdotetaan 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan
            asukaskohtaisen laskennallisen verotulon erotuksesta. Tasausvähennystä ehdotetaan
            alennettavaksi niin, se olisi 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta
            euromäärästä lisättynä mainitun
            ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muunnetaan prosenttiyksiköiksi.
            Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa ehdotetaan
            lisäksi otettavaksi uutena huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten
            kiinteistöverosta.
         
         Esi- ja perusopetuksen tehtäväkohtaisista
            valtionosuuden määräytymisperusteista
            luopumisen vuoksi myös kotikuntakorvauksia koskeviin säännöksiin
            ehdotetaan muutoksia. 
         
         Esityksessä ehdotetaan valtionosuusjärjestelmän
            uudistuksesta johtuville kuntakohtaisille muutoksille viiden vuoden
            siirtymäaikaa ja erillistä siirtymäjärjestelyä kotikuntakorvauksille. 
         
         Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta.