Perustelut

Niin sanottua yhdistelmälupadirektiiviä pannaan täytäntöön kolmella hallituksen esityksellä, joita ovat hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 139/2013 vp), hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 198/2013 vp) sekä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Perussuomalaiset suhtautuvat yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoon ja siihen liittyviin esityksiin kielteisesti.

Hallituksen esitys avaa suomalaisen työttömyysturvan kolmansista maista tuleville henkilöille, vaikka näitä ei pidettäisi Suomessa asuvina. Yhdistelmälupadirektiivin myötä kolmannen maan kansalaisella on oikeus työttömyyspäivärahaan, mikäli hän on ollut vähintään kuuden kuukauden ajan työsuhteessa ja sen jälkeen rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, vaikka henkilö ei asuisi Suomessa. Perussuomalaiset eivät hyväksy esityksen mukaista suomalaisen työttömyysturvan avaamista näillä perusteilla.

Esityksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu vähäisiksi, mutta perussuomalaiset haluavat huomauttaa, että kyse on vain yhdestä osasta yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanossa ja sosiaaliturvan avaamisessa. Koska kyseessä on yksi osa sosiaaliturvalainsäädännön muutoksista, tulevat muutosten vaikutukset yhdessä vaarantamaan suomalaisen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja sosiaaliturvajärjestelmämme kantokyvyn. Esitysten vaikutuksia tulisi arvioida kokonaisuutena.

Perussuomalaiset katsovat, että esityksen vaikutuksia yhdessä muiden siihen liittyvien esi-tysten kanssa ei ole arvioitu riittävästi eikä yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoa ole valmisteltu riittävästi Lisäksi haluamme huomauttaa, että sosiaalipolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, eikä EU:n perussopimuksia ole muutettu tältä osin. Nyt käsittelyssä olevan esityksen lisäksi useat muutkin hallituksen esitykset murtavat asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmäämme. Perussuomalaiset eivät tällaista kehitystä ja suuntaa hyväksy.

Direktiivin täytäntöönpano saattaa pitkällä aikavälillä lisätä sellaisten maahantulijoiden määrää, jotka pyrkivät hyötymään korkeatasoisista sosiaalietuuksista ja -palveluista Suomessa. Tämä tulee väistämättä aiheuttamaan sekä suoria että välillisiä vaikutuksia, joista ensin mainitut aiheutuvat asumisperusteisiin etuuksiin ja terveyspalveluihin oikeutettujen ja niitä käyttävien ulkomaalaisten määrän kasvusta. Koska sosiaalipalveluihin sekä sosiaaliturvajärjestelmäämme kohdistuu jo nykyisellään vakavia leikkauspaineita, emme näe järkeväksi kasvattaa direktiivillä mahdollisten käyttäjien määrää ulkomaalaisilla työntekijöillä.

Lisäksi pidämme todellisena huolena niin sanottujen halpatyövoimamarkkinoiden rakentumista Suomeen, mikäli nämä esitykset hyväksytään. Tilanteessa, jossa Suomessa kamppailemme vakavien työttömyysongelmien kanssa ja jossa nuorisotyöttömyydestä on tulossa suuri rakenteellinen ongelma, pidämme täysin kohtuuttomana luoda mahdollisuuksia halpatyövoiman tuottamiseen. On hyvin tiedossa, että EU:n sisälläkin on jo paikoitellen massatyöttömyyttä ja sen aiheuttamia monentasoisia ongelmia. Vakava köyhyys lisääntyy, ja se luo väistämättä paineita myös suomalaisen sosiaaliturvan kestävyydelle, etenkin jos se avataan kolmansista maista tuleville henkilöille ja asumisperusteinen sosiaaliturvamme murretaan.

Esityksissä on arvioitu, että nämä esitykset toteutuessaan koskisivat enimmillään vain muutamia tuhansia henkilöitä. Pidämme kuitenkin muista EU-maista saatujen tietojen pohjalta näitä arvioita epärealistisina. Katsommekin, että ennen esitysten toimeenpanoa olisi tullut tarkastella, millaisia kokemuksia ja kustannuksia muissa EU-maissa on ollut kehityssuunnaltaan havaittavissa.