Perustelut
Yleistä
Kansallisen sähköisen potilastietojärjestelmän täytäntöönpanossa
on pidetty varsin monimutkaisina ja vaikeasti toteutettavina asiakastietolain
säännöksiä, jotka koskevat potilaan
suostumusta tietojen luovuttamiseen palvelujen antajalta toiselle.
Suostumusmenettelyjen kehittämisen lisäksi esityksessä ehdotetaan
valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen lykkäämistä sekä operatiivisen
ohjauksen siirtoa ministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin
laitokselle. Valiokunta pitää lakiehdotuksia perusteltuina
ja puoltaa niiden hyväksymistä vähäisin muutoksin,
jotka johtuvat pääasiassa eduskunnan aiemmin hyväksymästä varmennepalveluja koskeneesta
hallituksen esityksestä (HE 155/2010
vp).
Suostumus tietojen luovuttamiseen
Potilaslain perusteella potilasasiakirjoihin merkittävät
tiedot ovat arkaluonteisina salassa pidettäviä.
Tietoja voi luovuttaa vain potilaan suostumuksella tai laissa säädetyin
edellytyksin. Salassapitovelvoite koskee myös tietojen
luovuttamista terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä.
Lähtökohtaisesti kaikki julkisen terveydenhuollon
ja pääosin yksityisen terveydenhuollon potilastiedot
sisältävän kansallisen arkiston käytön
yhteydessä on tärkeää turvata
tietojen salassapito ja se, että tietoja luovutetaan vain
silloin, kun niitä tarvitaan potilaan hoidon järjestämiseksi.
Tietojärjestelmien toteuttamisessa on havaittu asiakastietolain
kaksivaiheinen suostumusmenettely hankalaksi toteuttaa ja jopa hyvän hoidon
toteuttamista vaikeuttavaksi. Voimassa olevan lain mukaan suostumuksen
voi antaa jokaisen palvelutapahtuman yhteydessä erikseen tai
useista palvelutapahtumista koostuvan palvelukokonaisuuden tietojen
luovuttamiseen. Lain mahdollistamaa suostumusta palvelukokonaisuutta
koskevien tietojen luovuttamiseen ei ole pidetty toteuttamiskelpoisena,
koska palvelukokonaisuuksien määrittely olemassa
oleviin tietojärjestelmiin on osoittautunut hankalaksi.
Hakutietojen avulla tapahtuvan suostumuksen piiriin kuuluvien tietojen
määrittelyn on arvioitu voivan johtaa siihen,
että jo tehtyjä tutkimuksia tarpettomasti uusitaan.
Ongelmaksi on hallituksen esityksen mukaan koettu myös
se, ettei suostumusta ole voinut antaa määräaikaisena
tai toistaiseksi voimassa olevana omalle lääkärille
tai perusterveydenhuollon yksikölle.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että potilasta hoidettaessa on aina käytettävissä ajantasaiset
tiedot hänen sairauksistaan ja terveydentilastaan. Esityksen
mukainen yleinen suostumus ja siihen liittyvä potilaan
kieltomahdollisuus kirjallisesti tai internetin välityksellä turvaa
potilastietojen saannin potilaan itsensä asettamin rajoituksin. Valiokunta
korostaa, että potilaalle on annettava asianmukainen informaatio,
jotta tämä voi kieltoa harkitessaan arvioida sen
merkitystä tulevan hoitonsa kannalta.
Terveydenhuollon toimintayksikön sisäisessä käytössä ei
erillistä suostumusta tarvita. Tällöinkin
tietoja saavat katsoa vain potilaan hoitoon osallistuvat. Tietojen
käytön ja luovuttamisen valvonnan ja kansalaisten
luottamuksen kannalta on tärkeää, että lokitietojen
avulla voidaan jälkikäteen selvittää potilastietojen
käytön asianmukaisuus.
Operatiivinen ohjaus
Vastuu valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen
toteutuksen ohjauksesta on ollut sosiaali- ja terveysministeriöllä,
jossa ei kuitenkaan ole saadun selvityksen mukaan
ollut voimavaroja ja mahdollisuuksia tietojärjestelmäpalvelujen strategisen
tason ohjaukseen, vaan voimavarat ovat sitoutuneet kehittämistyön
operatiiviseen ohjaukseen.
Valiokunta pitää perusteltuna esitettyä operatiivisen
ohjauksen siirtoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen
ottaen huomioon siirron yhteydessä toteutettavat voimavarapäätökset.
Suunnitelmien mukaan tähän tehtävään
lisätään henkilöstövoimavaroja
siten, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa olisi
parin vuoden kuluttua noin 20 henkilöä näissä tehtävissä. Operatiivisen
johtamisen edellyttämiä viranomaisvaltuuksia,
kuten teknisiin määrittelyihin liittyvää norminantoa,
selkeytetään nykyisestä. Valiokunta pitää myönteisenä,
että koko julkisen hallinnnon tietohallinnon ohjausta ja
yhteentoimivuutta edistetään myös erillisellä hallituksen
esityksellä (HE 246/2010 vp).
Valiokunta pitää tärkeänä,
että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos työskentelee
tiiviissä yhteistyössä tietojärjestelmäpalvelujen
toteutuksessa mukana olevien viranomaisten, kuntien ja yritysten
kanssa.
Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen aikataulu
Kansallisen sähköisen potilasarkiston ja sähköisen
lääkemääräyksen pakollinen
käyttöönotto ei ole käytännössä mahdollista
voimassa olevan lain mukaisessa aikataulussa keväällä 2011.
Esityksessä ehdotetun uuden aikataulun lähtökohtana
on tietoteknisten ratkaisujen toteuttaminen hyvissä ajoin
ennen säädettyä määräaikaa
ja se, että ratkaisut kyetään ottamaan
käyttöön koko maassa.
Sähköisen lääkemääräyksen
käyttöönotto on aloitettu viime keväänä alueellisena
kokeiluna Turussa. Kansallisen terveysarkiston pilottikäyttö voisi
tavoitteen mukaan alkaa jo ensi vuonna, jolloin ainakin osa apteekeista
ja terveydenhuollon palvelujen antajista voisi ottaa käyttöön
sähköisen lääkemääräyksen.
Valtakunnalliseen arkistointijärjestelmään
on tarkoitus liittää osa palvelujen antajien käyttämistä potilastietojärjestelmistä
vuodesta
2012 alkaen, ja laajentaminen koko maahan tapahtuu asteittain tämän
jälkeen.
Kansalliseen terveysarkistoon liittymisen edellyttämä useiden
erilaisten potilastietojärjestelmien kehitystyö on
alkanut osalla terveydenhuollon palvelujen antajista varsin myöhään. Myös
kunnallisten järjestelmien muutosten ja nyt esitettyjen
suostumusmenettelyjen muutosten vuoksi ehdotetaan voimaantulon aikataulua lykättäväksi
ja porrastettavaksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi nykyistä lakia
säädettäessä ehdotusten toteuttamiseen
liittyvän riskejä ja epävarmuustekijöitä,
jotka asettavat suuria haasteita toimeenpanon ohjausjärjestelmälle.
Jälkikäteen arvioiden osa valmistelun yhteydessä tiedostetuista
riskeistä on toteutunut, mihin myös tarkastusvaliokunta
ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat eri yhteyksissä kiinnittäneet
vakavaa huomiota. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää nyt
ehdotettua aikataulua edelleen haasteellisena, mutta katsoo, että sen
toteutuminen on mahdollista käyttöönoton porrastuksen ja
arkistointipalveluun talletettavien asiakirjojen tarkemman määrittelyn
sekä muiden esityksessä ehdotettujen järjestelmien toimivuutta
edistävien uudistusten avulla. Valiokunta korostaa, että uudistuksen
toteuttamiseen on varattava riittävät voimavarat
ottaen huomioon, että toteutuksen viivästyminen
lykkää uudistuksesta saatavia hyötyjä.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
14 §. Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut.
Valiokunta ehdottaa, että 3 momentti poistetaan, koska
samansisältöinen muutos on hyväksytty esityksen HE
155/2010 vp käsittelyn yhteydessä.
14 a §. Potilaan tiedonhallintapalvelu.
Valiokunta ehdottaa 2 momenttia täsmennettäväksi
siten, että tiedonhallintapalveluun voisi tallettaa myös
myönteisen elinluovutustahdon. Tieto voi olla tarpeen silloin,
kun omaisilla ei ole varmaa tietoa vainajan elinaikaisesta suhtautumisesta elinluovutukseen.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan täsmennettävän
Kansaneläkelaitoksen vastuuta tiedonhallintapalvelun järjestämisessä ja
tietojen tallentajien vastuuta tietojen oikeellisuudesta.
16 §. Vastuut tietojärjestelmäpalvelujen
hoidossa.
Valiokunta ehdottaa 5 momentin poistamista, koska ehdotettu
muutos on hyväksytty aiemmin (HE 155/2010 vp).
19 §. Katseluyhteys.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi
samasta syystä kuin edellä 14 a §:n 2
momenttia.
20 §. Ohjaus, valvonta ja seuranta.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi
aiemmin esityksen HE 155/2010 vp yhteydessä hyväksytty virke.
22 §. Maksut.
Pykälän muutosehdotus ehdotetaan poistettavaksi, koska se on hyväksytty aiemmin
(HE 155/2010 vp).
25 §. Siirtymäsäännökset.
Pykälän 2 momenttiin on tarpeen lisätä aiemmin
hyväksytty virke varmennepalvelujen maksuista (HE 155/2010 vp).
3. lakiehdotus
7 ja 24 §.
Valiokunta ehdottaa poistettavaksi aiemmin hyväksytyt
säännökset (HE 155/2010 vp).
28 §. Siirtymäsäännös.
Valiokunta ehdottaa 2 momentin muuttamista siten, ettei kuntien
ja valtion toimintayksiköiltä peritä maksuja
ennen kuin kaikilla toimintayksiköillä on mahdollisuus
ottaa sähköinen lääkemääräys
käyttöön. Momenttiin on tarpeen lisätä aiemmin
hyväksytty virke varmennepalvelujen maksuista (HE 155/2010
vp).