Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 470/2013 vp - Vesa-Matti Saarakkala /ps
Tarkistettu versio 2.1
Tekesin eli teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tarkoituksena on edistää teollisuuden ja palveluiden innovaatioita. Tekesin yrityksille jakamien tutkimus- ja tuotekehitystukien on toivottu edesauttavan kasvuhakuisten ja kansainvälisyyteen pyrkivien yritysten laajan verkoston syntymistä Suomeen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etlan) selvityksen mukaan Tekesin yrityksille myöntämien tukien positiivisesta vaikutuksesta talouden tuottavuuteen ei ole selkeää näyttöä. Näiden tukien on katsottu sitä vastoin olleen talouden rakennemuutoksen este, sillä ne ovat hidastaneet heikkojen yritysten niin sanottua luovaa tuhoutumista. Edes Tekesin yrityksille laitteiden hankintaan myöntämien tukien hyödystä ei ole Etlan tutkimuksen mukaan ollut selviä merkkejä.
EU-komission tekemän selvityksen mukaan Suomessa käytetään suhteellisen paljon rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tästä huolimatta innovaatiotoimintaan sijoitetut miljardit eivät ole realisoituneet taloudelliseksi hyödyksi. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet kyvyttömiä jatkojalostamaan innovaatio-oivalluksiaan markkinoiden haluamiksi tuotteiksi tai palveluiksi. Lisäksi kymmenien miljardien tuet Suomessa mittavia irtisanomisia ja yrityssaneerauksia tehneille suuryhtiöille, kuten Nokialle ja Metsolle, voidaan kyseenalaistaa, sillä kyseisten yhtiöiden rooli yleisessä työllisyyskehityksessä on ollut viime vuosina lähinnä negatiivinen. Myös kyseisten yhtiöiden tarve valtion tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotuille on tuskin ollut merkittävä. Voidaankin esittää väite, että mittavat yhteiskunnalliset subventiot kyseisille konserneille ovat hukkuneet näiden yritysten katteisiin ilman positiivista kansantaloudellista vaikutusta Suomelle.
Tekesin tähän asti harjoittamaa tutkimus- ja tuotekehityspolitiikkaa voidaan luonnehtia suurelta osin tehottomiin aineettomiin investointeihin panostamiseksi. Tekesin myöntämät t&k-tuet pitäisi ohjata pk-yrityksille Suomesta toimintaansa rajusti vähentävien suuryritysten sijasta. Pääpainona valtion tutkimus- ja tuotekehityspolitiikassa sekä elinkeinopolitiikassa laajemmin pitäisi olla vakaan toimintaympäristön luominen yrityksille ja nykyistä suurempi t&k-tukienharkinnanvaraisuus. Jatkuva uusien talouden toimialojen etsintä valtiorahoitteisesti ei johda Suomea ulos sen nykyisestä kansantaloudellisesta syöksykierteestä. Julkisen vallan olisi keskitettävä voimavaransa mieluummin perinteisen konepaja-, metalli- ja metsäklusterin toimintaedellytysten tukemiseksi muun muassa aktiivisella vero- ja työmarkkinapolitiikalla. Valtiontaloudellista liikkumatilaa näiden reformien toteuttamiseksi saataisiin osaltaan vähentämällä Tekesin määrärahoja.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta vähentää valtion vuoden 2014 talousarvion momentilta 32.20.06 5 000 000 euroa Tekesin — teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenoihin ehdotetusta määrärahasta.
Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2013