TALOUSARVIOALOITE 521/2002
vp
TAA 521/2002
vp - Leea Hiltunen /kd
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen lasten
ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen
Eduskunnalle
Lapset ja nuoret jonottavat psykiatrista hoitoa edelleen
liian kauan. Viime vuoden alussa voimaan tulleen mielenterveysasetuksen
mukaan lasten ja nuorten pitäisi päästä hoitoon
kolmessa kuukaudessa, mutta esimerkiksi yliopistosairaaloissa hoitoa
joutuu odottamaan useimmiten puoli vuotta. Varsinaista hoitoa edeltävään
psykiatriseen tutkimukseen alaikäisen tulee päästä kolmessa
viikossa. Tämä toteutuu paremmin useimmissa yliopistosairaaloissa,
vaikka siinäkin on puutteita joissakin sairaaloissa.
Psykiatripula osaltaan pahentaa jonoja osassa maata. Asetus
velvoittaa kunnat tarjoamaan alaikäisille mielenterveyshoitoa
määräajassa, mutta ei välttämättä erikoissairaanhoidossa.
Lapsia ja nuoria ohjataan mahdollisimman paljon hoitoon kuntien
omiin toimipisteisiin ja Kelan tuella yksityissektorille. Sairaalaklinikoiden
hoitoa jonottavat yleensä ne alaikäiset, joita
ei ole muualla pystytty hoitamaan.
Kuukausien jonotusajat ovat aivan liian pitkiä psykiatrista
hoitoa tarvitsevan lapsen ja hänen perheensä kannalta.
Tarpeet ovat usein akuutteja ja ongelmia aletaan hoitaa usein vasta,
kun ne ovat kärjistyneet. Kuitenkin psyykkisten ongelmien
varhainen hoitaminen on kaikkein edullisinta ja tehokkainta, mutta
resurssit julkisen sektorin jokaisella asteella ovat tähän
tehokkaaseen toteuttamiseen aivan liian vähäiset.
Hoidon jonoja on kasvattanut myös se, että lasten
ja nuorten psyykkiset pulmat ovat Suomessa koko ajan selvästi
yleistyneet. Joka neljäs suomalainen lapsi ja nuori kärsii
jonkinasteisista mielenterveyden häiriöistä.
Pahimpia väliinputoajia ovat ne psykoottiset
tai vaikeasti häiriöiset lapset, jotka joutuvat
odottamaan kohtuuttoman kauan laitospaikkaa. He ovat myös
syrjäytymiskehitykselle riskialtein ryhmä.
Toisaalta mielenterveyden ongelmien korjaamisen lisäksi
tulisi panostaa myös ennalta ehkäisevään
hoitoon. Ennalta ehkäisevän hoidon edut ovat lasten
mielenterveyden alueella kiistattomat. Inhimillisten syiden lisäksi
ennaltaehkäisy on kannattavaa myös taloudellisesti.
Maassamme on aloitettu useita projekteja lasten ja nuorten psykiatrisen
hoidon tehostamiseksi. Näiden projektien tehokas eteenpäin
vieminen ja laajentaminen edellyttää talousarvioesityksessä esitettyä summaa
suuremman satsauksen.
Edellä olevan perusteella ehdotan
kunnioittaen,
että eduskunta palauttaa valtion vuoden 2003 talousarvioon
momentin 33.32.37 ja osoittaa momentille 7 000 000
euroa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen.
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta
2002