Suomessa oli vuonna 2004 noin 5 800 ruokaa valmistavaa
         julkisen sektorin ammattikeittiötä. Vastaavana
         aikana julkisen sektorin jakelukeittiöiden lukumäärä oli
         3 700, ja se lisääntyi vuosittain. Näiden
         keittiöiden asiakkaille ruoka kuljetetaan keskuskeittiöistä,
         joskus pitkienkin matkojen etäisyydeltä. Ruokailijat
         ja ruoanvalmistajat tai raaka-aineiden tuottajat eivät
         näin ollen kohtaa koskaan henkilökohtaisesti.
      
      
      Julkisen sektorin hankintojen keskittämisen seurauksena
         ruoanvalmistuksestaan ja hankinnoistaan itsenäisesti vastaavien
         keittiöiden määrä on laskenut
         nopeasti vuosikymmenien aikana. Keskittämisen seurauksena
         valmistusyksikköjen koko on kasvanut ja elintarvikkeiden
         hankinta suoritetaan pääsääntöisesti
         hankintarenkaina tukkuliikkeiden ja suurten elintarvikeyritysten
         kautta.
      
      
      Merkittävä osa ammattikeittiöille
         jalostetuista elintarvikkeista on valmistettu ulkomaisista raaka-aineista.
         Globaali elintarviketeollisuuden kilpailu on tuottanut markkinoille
         elintarvikkeita, joiden laatu, tuotantotapa ja jäljitettävyys
         herättävät kysymyksiä ruoka-alan
         ammattilaisten ja kuluttajien keskuudessa.
      
      
      Eettisten ja ekologisten ruokavalintojen toteuttaminen ei ole
         suomalaisissa ammattikeittiöissä nykyisillä tietotaidoilla
         ja resursseilla mahdollista. Tarvitaan koko ruokaketjun kattavaa
         konsultointia ja neuvontaa, joka suunnitellaan julkisten ammattikeittiöiden
         tarpeiden pohjalta. Lisäksi vuonna 2004 päättyneen
         Efektia-palvelun toteuttaman Elinvoiman eväät
         -hankkeen tulokset on saatava käytännön
         työkaluksi ammattikeittiöissä, joiden
         henkilöstöllä ei ole ollut mahdollisuutta
         osallistua edellä mainitun hankkeen koulutuksiin tai hankkeen
         pilottivaiheeseen. Keittiökohtaisissa kehittämisprojekteissa
         selvitetään käytännönläheisesti
         lähi- ja luomuraaka-aineiden saatavuus ja hankintakanavat sekä luodaan
         toimitusverkostoja lähituottajien ja ammattikeittiöiden
         välille.
      
      
      Monissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Italiassa
         ja Itävallassa, julkisen sekto-rin ruokahuolto on poliittisin
         päätöksin jo nyt velvoitettu käyttämään
         lähi- ja luomuraaka-aineita. Suomessa kesäkuussa
         2005 julkaistu Kestävän kulutuksen ja tuotannon
         toimikunnan (KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi pitää sisällään
         toimenpide-ehdotuksia, joiden mukaan julkisen sektorin keittiöiden
         tulee tulevaisuudessa tarjota lähi- ja luomuruokaa ja toimia samalla
         edelläkävijöinä ja esikuvina
         kaupallisille ammattikeittiöille sekä kuluttajille.
      
      
      Kun otetaan huomioon ammattikeittiöiden suuri merkitys
         niin maaseudun alkutuotannon, pienten elintarvikeyritysten toiminnan
         kehittämisen kuin koko maan tasapainoisen kehityksenkin kannalta,
         on tärkeää, että vuoden 2007
         talousarviossa huomioidaan KULTU-työryhmän toimenpide-ehdotusten
         toteuttamisen vaatima lisärahoitustarve ja osoitetaan julkisen
         sektorin ammattikeittiöistä erityisesti perusopetuksessa
         oleville koululaisille ruokaa valmistavien keittiöiden
         lähi- ja luomuruokatoiminnan kehittämiseen voimavaroja.
         Valtion tulee osoittaa voimavarat vähintään
         kymmenen ammattikeittiön pilottihankkeen toteuttamiseen,
         viiden maakunnallisen lähi- ja luomuruokaneuvojan palkkaamiseen
         sekä hankkeen jatkamiseen ja suunnittelun, toteuttamisen
         ja seurannan resursoimiseen.
      
      
      Hankkeen tavoitteena on jatkaa vuonna 2005 aloitettua ja vuoteen
         2009 jatkuvaa toimenpidekokonaisuutta, jonka aikana perusopetuksessa olevat
         oppilaat ja opettajat perehdytetään oman maakuntansa
         luomu- ja lähiruokatoimintaan sekä elintarvikeketjun
         toimintaan siten, että he osallistuvat itse myös
         käytännön työjaksoihin. Kotitalousopetuksessa
         käsitellään lähinnä lähi-
         ja luomuruokavalintojen merkitystä aluetaloudelle sekä toteutetaan
         lähiruokapäiviä alueen sidosryhmien ja
         kouluruokaa valmistavien ammattikeittiöiden kanssa.
         Samanaikaisesti kymmenessä ammattikeittiössä aloitetaan
         Efeko Oy:n mallin mukaisesti toteutettavat lähi- ja luomuruokahankkeet
         yhdessä hankinta- ja jatkojalostusorganisaatioiden kanssa.
         Maakunnalliset lähi- ja luomuruokaneuvojat vastaavat alueidensa
         julkisen sektorin keittiöiden neuvontatyöstä sekä paikallisten
         kehittämishankkeiden käynnistämisistä. Hankkeisiin
         vaadittava yhteistyöverkosto muodostuu mm. seuraavista
         toimijoista: OAJ, Kotitalousopetta-jien liitto
         ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry,
         Fida ry, Kuntaruokailun asiantuntijat ry, Julkisten hankintojen
         neuvontayksikkö, Efeko Oy, MTK ja Finfood.
      
      
      Luomukeittiökeskus on Suonenjoella sijaitseva valtakunnallinen
         ammattikeittiöiden lähi- ja luomuruokatoiminnan
         erityisosaaja. Yksikön vastuulla on mm. maa- ja metsätalousministeriön
         rahoittaman Portaat luomuun -valmennusohjelman koordinointi. Luomukeskuskeittiöllä
         on
         pitkäaikainen kokemus ja toimiva yhteistyöverkosto
         kestävän kehityksen mukaan toimivien ammattikeittiöalan
         pohjoismaisten ja eurooppalaisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden
         kanssa.