Perustelut

Talousvaliokunta pitää erittäin hyvänä asiana sitä, että Itämeri-strategia on saatu tehtyä ja että Euroopan unionin ensimmäinen makrotalousaluestrategia on tehty juuri Itämeren alueelle. Itämeri-strategia yhdistää oivallisesti sisämarkkinat, tutkimuksen ja kehityksen, liikennepolitiikan ja meriturvallisuuden, energiapolitiikan sekä EU-Venäjä-suhteet Itämeren ympäristön suojeluun. Talousvaliokunta korostaa kokonaisvaltaisen ja koordinoivan lähestymistavan merkitystä alueen kehittämisessä. Strategia pohjautuu ympäristön suojelun ja talouden win win -tilanteeseen. Maailman saastuneimman meren suojelu luo merkittävää potentiaalia kestävälle taloudelliselle kasvulle ja uusille, vihreille innovaatioille muun muassa ravinnekuorman vähentämisessä, ympäristökatastrofien ehkäisyssä sekä energiankäytön ja liikenteen tehostamisessa. Toisaalta kilpailukykyiset markkinat ja luovat innovaatiot mahdollistavat tehokkaamman ympäristönsuojelun. Lausunnossaan talousvaliokunta käsittelee strategiaa toimialaansa kuuluvin osin.

Itämeren alueen yhdeksän rantavaltiota muodostavat talousalueen, jossa on lukuisia mahdollisuuksia kestävälle kasvulle, mutta edelleenkin paljon esteitä sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle. Valtioiden välillä on merkittäviä kehityseroja, kansantaloudet ovat pääosin pieniä ja vientiin perustuvia. Makroaluestrategialla otetaan huomioon alueen omat erityispiirteet. Talousvaliokunta muistuttaa, että strategia on vain lähtölaukaus tiivistyvälle yhteistyölle. Kuten valtioneuvosto on todennut, taloudellisen dynamiikan hyödyntäminen edellyttää kunnianhimoisia, määrätietoisia ja konkreettisia toimia sekä yksityiskohtaista tavoitetason määrittelyä. Talousvaliokunta painottaa, että tavoitteita ei saavuteta vain EU-päätöksin, vaan strategian mukaisen Itämeren talousalueen toteutuminen edellyttää kaikilta alueen valtioilta aktiivista, oma-aloitteista toimintaa ja yhteisten tavoitteiden tehokasta toteuttamista sekä ennen kaikkea vahvaa poliittista sitoutumista. Tavoitteisiin ei myöskään päästä pelkillä viranomaisten päätöksillä tai hallinnollisilla toimilla, vaan niiden toteutuminen edellyttää myös erityisesti yritysten mutta myös kansalaisten panosta.

Yhteisen talousalueen kehittämisen taloudellinen merkitys Suomelle on huomattavaa, sillä Suomen kolme suurinta kauppakumppania ovat Itämeren alueelta. Strategian toimeenpanossa tulee huomioida myös Itämeren alueen merkitys Venäjän ja Aasian tuotteiden vientireittinä Eurooppaan.

Itämeren alueen yhtenä heikkoutena talouden näkökulmasta voidaan pitää sitä, että Euroopan unioniin kuuluvasta kahdeksasta valtiosta vain kaksi, Suomi ja Saksa, kuuluvat euroalueeseen. Talous- ja rahaliiton laajentuminen erityisesti vanhempiin jäsenvaltioihin Ruotsiin ja Tanskaan lisäisi talousalueen vaikuttavuutta. Asiantuntijakuulemisessa nousivat esille myös joidenkin Itämeren alueen valtioiden oikeusjärjestelmien heikkoudet. Omaisuuden heikko suoja, korruptio, epävarmuus sopimusten pitävyydestä ja tuomioistuinten riippumattomuudesta heikentävät merkittävästi yritysten toimintamahdollisuuksia ja investointihalukkuutta. Talousvaliokunta korostaa, että oikeusvaltioperiaatteiden täysimääräiseksi toteuttamiseksi tulee toimia aktiivisesti ja määrätietoisesti.

Itämeren sisämarkkinat

Itämeren alueen taloudellinen kehitys on riippuvainen EU:n sisämarkkinoiden toimivuudesta sekä EU:n ja Venäjän välisestä yhteistyöstä. Talousvaliokunta pitää ensisijaisen tärkeänä aikaansaada Itämeren alueelle tehokkaasti toimivat markkinat, joilla palvelujen ja tavaroiden kauppaan, julkisiin hankintoihin sekä investointeihin kohdistuu mahdollisimman vähän esteitä ja jossa pääoma- ja työmarkkinat toimivat hyvin. Ensimmäinen tavoite on saattaa palveludirektiivi täysimääräisesti voimaan vuoden 2009 loppuun mennessä, ja toiseksi työvoiman liikkuvuutta rajoittavat esteet tulisi poistaa EU-maiden väliltä. Yritysten toimintaa vaikeuttavien erilaisten kaupan esteiden poistamiseksi tulee tehdä määrätietoista yhteistyötä niin EU-maiden kesken kuin yhdessä Venäjän kanssa.

Markkinoiden toimivuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat myös liikennejärjestelyt. Talousvaliokunta pitää toimivien ja ympäristön kannalta kestävien liikenneyhteyksien sekä erityisesti keskeisten liikenteen solmukohtien kehittämistä tehokkaammiksi ja joustavammiksi erittäin tärkeänä. Tämä edellyttää kiinteää yhteistyötä erityisesti Venäjän kanssa. Itämeren aluetta pitää kehittää myös älykkään liikenteen järjestelmien ja sovellutusten pilottialueena ja logistista tehokkuutta parantaa yhdenmukaisten kuljetusasiakirjojen ja viranomaiskäytäntöjen avulla.

Energiapolitiikka

Itämeren strategian verkottumisen yhtenä elementtinä on energiaverkkojen yhdistäminen energiahuollon ja -varmuuden turvaamiseksi. Toimivat ja yhtenäiset energiamarkkinat vahvistaisivat osaltaan alueen kilpailukykyä. Talousvaliokunta on käsitellyt myös EU:n ilmasto- ja energiastrategian ja Itämeren strategian osana annettua ehdotusta Itämeren alueen energiamarkkinoiden ja -yhteyksien kehittämiseksi (BEMIP) alueellisia energiaverkostoja rakentamalla ja tuulivoiman tehokkaammalla hyödyntämisellä (E 81/2009 vp). Erityisesti Baltian maiden energiaturvallisuuden parantaminen on Itämeren maiden yhteinen haaste. BEMIP-suunnitelman keskeisenä tavoitteena on yhdistää pohjoismaiset ja Baltian sähkömarkkinat. Suunnitelman pohjalta EU:n elvytysrahoja on esitetty alueen sähköinfrastruktuurin kehittämiseen muun muassa Suomen ja Viron väliseen Estlink 2 -yhteyteen sekä Ruotsin ja Latvian väliseen Svedlit-yhteyteen. Valtioneuvoston tavoin talousvaliokunta pitää tärkeänä, että infrastruktuuria ja markkinoita kehitetään samanaikaisesti.

Myös kaasuinfrastruktuurin kehittäminen on työn alla Itämeren alueella. Nord Stream -kaasuputken suunnittelun ohella selvitystyö on käynnissä Suomen ja Viron välisen kaasuputkiyhteyden rakentamisen osalta. Toteutuessaan Balticconnector yhdistäisi Baltian maiden ja Suomen kaasuverkot. Samoin Nord Stream -kaasuputki voitaisiin toteutuessaan yhdistää nykyiseen kaasuputkeemme Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa. Hanke sisältää samalla pohjoisen ulottuvuuden kytkiessään Barentsin meren kaasuvarat Itämeren kaasuverkkoihin. Se sekä yhteys Latvian kaasuvarastoihin parantaisivat merkittävästi maakaasun toimitusvarmuutta Suomessa. Markkinoiden yhdentymisen tulee tapahtua kansalliset etumme säilyttäen. Talousvaliokunta pitää selvityksiä kaasumarkkinoiden laajentamisesta ja LNG-terminaalin rakentamisesta Suomeen kannatettavina.

Rahoitus

Talousvaliokunta pitää Itämeri-strategian onnistumisen keskeisenä edellytyksenä sen rahoituksen ja hallinnoinnin turvaamista. Asiantuntijakuulemisissa on esitetty huoli Itämeri-strategian oman rahoituksen puutteesta. Toisaalta rahoitusta on saatavissa unionin monista eri rahoitusinstrumenteista, minkä lisäksi kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Euroopan investointipankki, Pohjoismainen investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, voivat osaltaan rahoittaa alueen kehittämishankkeita. Unionin rahoitusinstrumenttien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää laadukkaita hankkeita ja osaamista. Talousvaliokunta katsoo, että jäsenvaltioiden tulee toimia aktiivisesti ja opastaa tarvittaessa alueen toimijoita rahoitusmahdollisuuksien etsimisessä ja hyödyntämisessä. Komission aloite avustavan yhteyspisteen perustamisesta rahoituksen kartoittamiseen on kannatettava. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, että Itämeren alueen haasteet ovat niin suuria, ettei ole realistista rakentaa strategiaa yksinomaan unionin budjettirahoituksen varaan. Valiokunta kuitenkin korostaa, että EU:n sisäisesti Suomen tulee toimia aktiivisesti Itämeri-strategian rahoituksen maksimoimiseksi eri rahoitusvälineistä sekä strategian painopisteiden huomioimiseksi unionin seuraavassa rahoitusohjelmassa vuodesta 2013 eteenpäin. Viitaten muun muassa Välimeri-strategian rahoitukseen valiokunta katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista sulkea pois myöskään mahdollisuutta saada Itämeri-strategialle omaa budjettirahoitusta.

Pohjoinen ulottuvuus ja Venäjä-yhteistyö

Vaikka Itämeri-strategia on EU:n sisäinen strategia, sillä on luonnollisesti monia ulkoisia ulottuvuuksia. Talousvaliokunta korostaa läheisen yhteistyön merkitystä strategian toteuttamisessa muiden alueen keskeisten toimijoiden, kuten Pohjoismaiden neuvoston, Itämeren suojelukomission ja pohjoisten alueneuvostojen, kanssa. Valtioneuvoston tavoin talousvaliokunta pitää hyvänä tapaa, jolla Itämeren alueen strategia on yhdistetty pohjoiseen ulottuvuuteen. Vaikka strategia painottuu EU:n sisäisiin toimiin, monien strategian tavoitteiden toteutuminen edellyttää rakentavaa yhteistyötä kolmansien maiden ja erityisesti Venäjän kanssa. Talousvaliokunta korostaa tasavertaisen kumppanuuden merkitystä yhteistyössä. Venäjän saaminen mukaan Itämeren alueen kehittämiseen on strategian onnistumisen kannalta keskeistä. Suomen tulee jatkossakin panostaa Venäjä-yhteistyön pitämiseksi kiinteänä osana Itämeri-strategiaa. Talousvaliokunta pitää hyvänä Itämeri-yhteistyön ulottamista myös lähialueille, muun muassa Valko-Venäjälle.

Itämeren talousalueen kehittymismahdollisuudet pohjautuvat paljolti myös kansainvälisiin sopimuksiin. Venäjän WTO-jäsenyydellä ja EU:n ja Venäjän yhteistyösopimuksella (PCA) olisi myönteinen vaikutus alueen taloudelle. Talousvaliokunta katsoo, että Suomen tulisi toimia aktiivisesti uuden yhteistyösopimuksen aikaansaamiseksi.