Ehdotus

Direktiiviehdotuksessa määritellään sekä jäsenvaltioiden välillä että yhteisön ulkopuolisiin maihin ja näistä maista yhteisön alueelle tehtävien radioaktiivisten jätteiden ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnan sisältö, menettelyt ja vastuunjako.

Komission ehdotuksella on tarkoitus korvata voimassaoleva, 3.2.1992 annettu, neuvoston direktiivi 92/3/Euratom Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta (jäljempänä "direktiivi 92/3"). Direktiiviehdotuksessa on kyseessä pitkälti direktiivin 92/3 virtaviivaistaminen, vaikka komissio muodollisesti ehdottaakin uutta direktiiviä. Direktiiviehdotuksella komissio pyrkii vastaamaan niihin muutostarpeisiin, jotka ovat kohdistuneet direktiiviin 92/3 yhteisölainsäädännöllisten ja kansainvälisoikeudellisten puitteiden muututtua radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoineen siirtoja sivuavilla osa-alueilla.

Mukauttamisen lisäksi direktiiviehdotus toisi suhteessa direktiiviin 92/3 kaksi suurempaa periaatteellista muutosta: Direktiiviehdotuksen soveltamisalaan kuuluu myös jälleenkäsittelyyn menevä käytetty ydinpolttoaine. Lisäksi direktiiviehdotuksen tullessa voimaan sovellettaisiin kaikkien jäsenvaltioiden osalta ns. automaattista hyväksymismenettelyä, joka liittyy radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen tuontia koskevaan hallinnolliseen prosessiin.

Radioaktiivisten jätteiden siirrot Suomen rajojen yli ovat olleet harvinaisia. Suomessa on ollut vain kaksi direktiivin 92/3 soveltamisalaan kuuluvaa kuljetusta. Ensimmäinen siirto koski radioaktiivisten tutkimusjätteiden palautusta Ruotsiin 1990-luvulla ja toinen siirto koski käytetystä ydinpolttoaineesta peräisin olleiden metallinäytteiden vientiä Ruotsiin vuonna 2003.

Valtioneuvoston kanta

Ottaen huomioon tarpeen yhdenmukaistaa direktiivin 92/3 perustama valvontajärjestelmä viime vuosien aikana hyväksytyn yhteisölainsäädännön ja keskeisten kansainvälisten sopimusten kanssa suhtautuu valtioneuvosto periaatteessa myönteisesti komission ehdotukseen ja kannattaa näin ollen uuden direktiivin säätämistä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan on kuitenkin perusteltua pyrkiä muuttamaan direktiiviehdotusta seuraavilta osin:

• Suomen ydinenergialaki kieltää muualla kuin Suomessa syntyneiden ydinjätteiden käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen Suomessa. Direktiiviehdotuksen ei voida katsoa velvoittavan Suomea muuttamaan ydinenergialakia tältäkään osin. Tästä huolimatta valtioneuvosto katsoo, että sen varmistamiseksi, että jatkossakaan ulkomaista radioaktiivista jätettä ja käytettyä polttoainetta ei siirretä Suomeen, tulisi direktiiviin sisällyttää radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva erityismenettely. Näin ollen direktiiviehdotusta tulisi pyrkiä muuttamaan neuvotteluissa siten, että direktiiviin sisällytettäisiin määräys, jonka mukaan sovittavasta hyväksymismenettelystä poiketen kullakin maalla on itsenäisesti oikeus päättää radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen ja/tai pitkäaikaiseen varastointiin liittyvistä siirroista. Mikäli direktiiviehdotusta ei näin pystytä neuvotteluissa muuttamaan, pyrkii Suomi toissijaisesti rajaamaan ehdotuksen soveltamisalan käytetyn ydinpolttoaineen osalta sellaiseksi kuin se on direktiivissä 92/3.
• Valtioneuvoston näkemyksen mukaan ns. automaattinen hyväksymismenettely ei — toisin kuin komissio perustelee — lisää radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen menettelytapoihin liittyvää varmuutta. Valtioneuvosto toteaa, että automaattisen hyväksymismenettelyn hyväksymiseksi tulisi olla ehdoton varmuus siitä, että kansallinen valvontaviranomainen pystyy kaikissa tilanteissa antamaan vastauksen direktiivin määräysten edellyttämän lyhyehkön määräajan kuluessa. Valtioneuvosto katsoo, että direktiiviin tulisi pyrkiä neuvotteluissa lisäämään automaattisen hyväksymismenettelyn kieltämisen salliva mekanismi, joka on jo olemassa direktiivissä 92/3.