Yleisperustelut
         
         Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään
            korkolain muuttamisesta annettuun lakiehdotukseen tehdyin muutoksin.
            Viivästyskoron sääntelyllä pyritään
            turvaamaan maksujen oikea-aikaisuus. Maksuviivästyksen tapahduttua
            viivästyskorolla korvataan velkojalle maksun laiminlyönnistä aiheutuneita
            vahinkoja. Säännöksillä on maksuviivästyksiä torjuva ennalta
            ehkäisevä luonne.
         
         
         Lakiin tehtävillä muutoksilla selkiytetään
            viivästyskoron määräytymisperusteita.
            Voimassa olevan lain mukaan viivästyskorko määräytyy eri
            perusteilla siitä riippuen, onko velasta maksettava luottoaikaista
            korkoa vai ei. Jollei korosta ole sovittu, viivästyskorko
            on koko edellisen vuoden markkinaperusteisen kolmen kuukauden euribor-koron
            vuosikeskiarvoa vastaava korkokanta lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
            Valtiovarainministeriö vahvistaa korkokannan vuoden lopulla
            seuraavaksi kalenterivuodeksi. Jos taas velasta on maksettava korkoa luottoaikana,
            viivästyskorko on luottoaikainen korko lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä,
            ei kuitenkaan enempää kuin edellä mainittu
            ministeriön vahvistama korkokanta lisättynä kymmenellä prosenttiyksiköllä.
         
         
         Uusien säännösten mukaan lakisääteinen
            viivästyskorko määräytyy aina
            laissa säädetyn perusteen mukaisesti. Se on Euroopan
            keskuspankin perusrahoitusoperaatioonsa soveltama korko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
            Viivästyskoron määrä tarkistetaan
            puolivuosittain. Suomen Pankki tiedottaa viivästyskoron
            suuruudesta säädöskokoelmassa julkaistavalla
            ilmoituksella. Uudella koronmääräytymisperusteella ei
            ole merkittävää vaikutusta koron tasoon
            nykyiseen verrattuna.
         
         
         Viivästyskorkoa voidaan sovitella, jos velallisena
            on luonnollinen henkilö eikä velka liity velallisen
            harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Lakiin lisätään
            uusi sovitteluperuste. Viivästyskorkoa voidaan sovitella,
            jos siihen on painavat perusteet ottaen huomioon viivästyskoron
            määrä suhteessa velallisen taloudelliseen
            asemaan ja siihen, onko velallinen yrittänyt hoitaa velkaansa,
            eikä velkaantuminen johdu ilmeisestä kevytmielisyydestä.
            Uusia sovittelusäännöksiä sovelletaan
            myös niihin viivästyskorkoihin, jotka ovat kertyneet
            lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta. Kuluttajavalituslautakunnasta
            annettuun lakiin lisätään säännös,
            jonka mukaan kuluttajavalituslautakunta antaa ratkaisusuosituksia
            viivästyskoron sovittelua koskeviin yksittäisiin
            riita-asioihin. Velallisen sovitteluvaatimukseen on sisällyttävä ainakin
            yksi kuluttajasaatava. Viivästyskoron sovittelu on velkajärjestelyä kevyempi
            ja halvempi menettely.
         
         
         Uusia säännöksiä sovelletaan
            lain voimaantulon jälkeen kertyvään viivästyskorkoon,
            vaikka velan oikeusperuste on syntynyt ennen sen voimaantuloa. Hallituksen
            esityksen perustelujen mukaan korkolainsäädännön
            tulisi tarjota nykyistä laajemmat mahdollisuudet vähentää ylivoimaisiksi
            käyneitä viivästysseuraamuksia. Erityisesti
            on tarpeen korjata niiden velallisten asemaa, joilta peritään
            edelleen nykyistä korkotasoa korkeampaa viivästyskorkoa.
            Edelleen perusteluissa todetaan olevan selvää,
            että viivästyskoron alentamisella ei voida auttaa
            kaikkein vaikeimmista velkaongelmista kärsiviä velallisia.
            Heidän tilannettaan voidaan korjata vain velkajärjestelyn
            keinoin. Oikeusministeriössä on tarkoitus erikseen
            selvittää velkajärjestelyyn pääsyn
            helpottamista erityisesti niiden velallisten osalta, joiden ongelmat
            liittyvät viime vuosikymmenen lamaan. Velallisten asemaa
            pyritään helpottamaan myös velan vanhentumista
            ja tuomion täytäntöönpanon määräaikaisuutta
            koskevilla uudistuksilla.
         
         
         Talousvaliokunnankin käsityksen mukaan uudet korkolain
            säännökset eivät merkittävästi
            helpota vanhojen ylivelkaantuneiden asemaa, mutta sen suomia mahdollisuuksia
            tulee käyttää hyväksi etenkin
            lievemmissä velkaongelmissa. Lain mukaan muun muassa velallisen
            ennen uusien säännösten voimaantuloa
            kertyneet viivästyskorot voidaan ottaa huomioon sovittelussa, mutta
            suorituksia ei voida määrätä palautettaviksi.
            Velkapääoma on saattanut kasvaa vuosien myötä niin
            suureksi, että velallisella ei ole mitään
            mahdollisuutta selviytyä siitä ilman erityisiä toimenpiteitä.
         
         
         Valiokunnan mielestä myös velkojien tulee osoittaa
            aktiivisuutta muistuttamalla velasta ja periä saataviaan
            ajallaan, jotta velallinen on tietoinen siitä, että velka
            on edelleen olemassa.
         
         
         Kuntien talous- ja velkaneuvonnalle sovitteluvaatimusten väljentäminen
            antaa uuden mahdollisuuden helpottaa velallisen asemaa. Samalla
            se saattaa lisätä neuvojien työtä.
            Talousvaliokunta kiinnittää huomiota talous- ja
            velkaneuvonnan järjestämiseen niin, että velallisten
            on mahdollista saada lain suomaa palvelua. 
         
         
         Valiokunta kehottaa asianomaisia viranomaisia toimialueillaan
            seuraamaan korkolain soveltamista ja sen seurauksia sekä organisaatio-
            ja henkilöstövaikutuksia.
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset
            perustelut
         
         
         1. Laki korkolain muuttamisesta
         
         Siirtymäsäännös
         
         3 momentti. 
         
         Siirtymäsäännösten mukaan
            tuomioistuimessa ja ulosotossa toimitaan viran puolesta lähtökohtaisesti
            siten, että luonnollisilta henkilöiltä perittävä viivästyskorko
            on enintään lakisääteinen viivästyskorko.
            Velkoja voi kuitenkin vaatia korkeampaa korkoa, jos siitä voidaan
            sopia myös uuden lain mukaan. 
         
         
         Momenttiin on tehty selvennys, jolla poistetaan se tulkintamahdollisuus,
            että velkoja voisi vanhan ulosottoperusteen nojalla vaatia
            edelleen 16 prosentin lakisääteistä viivästyskorkoa. Velkojan
            on esitettävä selvitys siitä, että korkeampi
            viivästyskorko perustuu sitoumukseen, joka liittyy muuhun
            kuin asunto- ja kulutusluottoon.
         
         
         4 momentti. 
         
         Tätä momenttia on selvennetty vastaavalla
            tavalla kuin 3 momenttia. Samalla momenttia on selvyyden vuoksi
            täydennetty siten, että velkoja voi esittää vaatimuksensa
            ulosottohakemuksessa tai jo vireillä olevassa ulosottoasiassa.
         
         
         6 momentti. 
         
         Ehdotetut lait oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2002. Lakien
            voimaantuloa on tarkoitus myöhentää 1.7.2002
            saakka, jotta uuteen järjestelmään siirtyminen
            sujuisi häiriöittä. Samanaikaisesti otetaan
            käyttöön myös uusi viivästyskorko.
            Tämän johdosta siirtymäsäännöksestä on
            poistettu 6 momentti.
         
         
         7 momentti. 
         
         Sen johdosta, että 6 momentti on poistettu, hallituksen
            esityksen 7 momentin numero on muutettu 6 momentiksi.
         
         
         Perustuslakivaliokunnan lausunto
         
         Perustuslakivaliokunta pitää hallituksen esitystä perusoikeusjärjestelmän
            kannalta hyväksyttävänä.