Perustelut
         
         Verotuloennusteet ja harmaa talous hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle
            2011
         
         
         Budjettiperusteluja koskevia näkökohtia
         
         Tarkastusvaliokunta on lausunnossaan arvioinut, miten valtion
            vuoden 2011 talousarvioesityksessä on otettu huomioon valiokunnan
            teettämässä verotuloennusteita koskeneessa
            tutkimuksessa (TrV:n julkaisu 1/2009) suositeltuja ja tarkastusvaliokunnan
            tutkimuksen ja siitä annetun valtiovarainministeriön
            selvityksen johdosta antamassa lausunnossa (TrVL 1/2010
               vp — MINS 2/2010 vp)
            ja valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksessa eduskunnalle
            (K 12/2009 vp) esitettyjä seikkoja.
            Lausunnossa on kiinnitetty huomiota myös verotukien ja
            harmaan talouden käsittelyyn valtion talousarviossa.
         
         
         Valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä todetaan,
            että budjettiperustelujen kehittämistyö on
            kesken ja parannuksia varsinkin verotukia koskeviin tietoihin on
            saatavilla vuoden 2012 talousarvioesityksen valmisteluun. Valiokunta
            pitää hyödyllisenä valtiovarainministeriön
            verkkosivulla vuonna 2010 julkaistua menetelmäkuvausta,
            jossa on käyty läpi veropohjien ennustamista
            ja talousarvion tuloarvioiden laadintamenetelmiä verolajeittain.
            Menetelmäkuvaukseen sisältyy myös tarkastusvaliokunnan julkaisussa
            1/2009 esitettyjen kehittämissuositusten tarkastelu
            ja johtopäätökset.
         
         
         Merkittävää kehitystä on
            tapahtunut myös siinä, että eri verolajeja
            koskevien talousarvion verotulojen osaston asianomaisten lukujen
            ja tulomomenttien perusteluihin on sisällytetty selvitysosat,
            joissa käydään läpi suhdannetilanteen vaikutusta
            verotulojen kertymään ja verotuloennusteen perustana
            olevia oletuksia. Momenttiperusteluissa esitetään
            myös verotuloennustetta koskevia riskejä laadullisesti
            arvioituna ja muun muassa valtion pääoma- ja ansiotulon
            ja yhteisöveron osalta on havainnollistettu ennusteen perustana
            olevan tiedon ja esimerkiksi yritysten tuloskehityksen välisen
            suhteen suuruusluokkaa.
         
         
         Verotulojen luku- ja momenttiperusteluiden tietoja täydentävät
            talousarvioesityksen yleisperusteluiden sisältämät
            analyysit. Talousarvioesityksen yleisperusteluissa on myös
            havainnollistettu suhdannekehityksen vaikutusta palkkasumman kehitykseen
            ja palkkasumman vaikutusta ansiotuloveron tuottoon. Esimerkiksi
            yhden prosentin hitaampi kasvu palkkasumman kasvussa vähentää ansiotuloverokertymää
            100
            milj. euroa. Pääomatuloissa 10 %:n
            muutos merkitsee noin 150 milj. euron lisäystä tai
            vähennystä valtion verotuloissa.
         
         
         Valiokunta pitää pelkistysten ja peukalosääntöjen
            esittämistä sinänsä hyvänä,
            mutta niiden taustaa voisi avata enemmän, jolloin perustelujen
            ja oletusten pitävyys tulisi samalla testatuksi. Varsinaista
            herkkyysanalyysiä tai numeerista riskianalyysiä ei
            vielä ole esitetty.  Valiokunnan mielestä on edelleen
            syytä pohtia myös sitä, mitä tietoja
            esitetään yleisperusteluissa ja mitä kunkin
            luvun ja momentin perusteluissa. Jälkimmäisissä voisi
            tarvittavilta osin myös viitata yleisperusteluihin.
         
         
         Merkittävin virhelähde verotuloennusteissa on
            yleinen suhdannekehitys ja varsinkin suhdannekäänteen
            ja sen vaikutusten laajuuden ennustaminen. Tämä tuodaan
            erityisesti yhteisöveron ja arvonlisäveron tuottojen
            osalta esille, mutta verotulojen osasto tai talousarvioesityksen yleisperustelut
            eivät sisällä varsinaista herkkyystarkastelua
            suhdannekäänteestä ja sen vaikutuksista
            ja tähän liittyvistä todennäköisyyksistä ja
            niiden vaikutuksista valtion tuloihin. Esimerkiksi yhteisöveron
            tuotossa näyttäisi olevan positiivisen yllätyksen
            mahdollisuus. Tämä toteutuu, mikäli yritysten
            tulosten kasvu onkin ennustettua parempaa.
         
         
         Verotukien käsittely budjetissa
         
         Tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunta
            on edellyttänyt hallituksen laativan verotukiselvityksen,
            jossa tarkastellaan hallituksen veropolitiikan perusteita, erityisesti
            verotuksen neutraalisuusperiaatetta ja verotukien käsittelyä osana
            kehys- ja budjettimenettelyä (TrVM 2/2007
               vp — K 14/2007 vp).
            Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että hallitus
            raportoi verotukiselvityksen tuloksista eduskunnalle mahdollisimman
            pian ja sisällyttää selvityksen keskeiset
            johtopäätökset myös seuraavaan
            tilinpäätöskertomukseen (TrVM
               5/2010 vp — K 11/2010
               vp, K 13/2010 vp).
         
         
         Verotukien määristä on nyt esitetty
            tietoja budjetissa kunkin luvun ja momentin selvitysosassa. Tämä on
            parannus aikaisempaan verotukien käsittelyyn. Valiokunta
            painottaa valtiontalouden kokonaisuuden tarkastelua etenkin tilanteessa,
            jossa julkisessa taloudessa on vakava kestävyysvaje. Tällöin
            on tärkeää tarkastella valtion velkakehitystä ja
            velanottoa sekä verotukien määrää ja
            niiden vaikutuksia valtion verotulojen kertymään.
         
         
         Verotukiraportoinnin tietosisällön jatkuva
            parantaminen on perusteltua nostaa myös kehittämiskohteeksi.
            Tällöin olisi aiheellista muutaman vuoden välein
            eritellä ensinnäkin sitä, miten verotuet
            kohdentuvat verovelvollisille ja toiseksi sitä, miten verotuet
            ovat vaikuttaneet hyödykkeiden hintoihin, sekä sitä,
            onko verotuilla onnistuttu aikaansaamaan sellaisia käyttäytymisvaikutuksia,
            joita niillä tavoitellaan. Vaikutusarviointeja ei kuitenkaan
            ole tehtävissä kaikin osin, mutta keskeisimpien
            ja kiistanalaisimpien verotukien osalta joka tapauksessa tällaisten
            arviointien tekeminen on perusteltua. Edellä esitetyt vaikutusarvioinnit
            parantavat samalla edellytyksiä  arvioida tarvittaessa
            uudelleen verotukien tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta.  Valiokunnan
            mielestä verotukien vaikutusten arvioinnista tulisi luoda
            pysyvä käytäntö.
         
         
         Harmaa talous
         
         Harmaan talouden kokonaisuus on käsitelty talousarvioesityksen
            yleisperusteluissa sivulla Y12. Sen mukaan "Hallitus toteuttaa harmaan
            talouden torjuntaohjelmaa käännetyn arvonlisäverojärjestelmän
            kautta ja perustamalla Harmaan talouden selvityskeskuksen. Lisäksi
            syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle
            ja ulosottoon osoitetaan yhteensä noin 4 milj. euroa ja
            poliisille 2 milj. euroa talousrikollisuuden ja harmaan talouden
            vähentämiseksi".
         
         
         Tarkastusvaliokunta on jo aiemmin katsonut, että harmaan
            talouden ja talousrikosten paljastaminen on valtion talouden kannalta
            kannattavaa (TrVM 5/2010 vp — K
               11/2010 vp, K 13/2010 vp).
            Harmaan talouden torjuntaan käytetyt voimavarat, mukaan
            lukien poliisitoiminta, syyttäjälaitos, ulosotto
            ja tuomioistuimet, tuottavat itsensä selvästi
            takaisin.
         
         
         Tarkastusvaliokunta on selvittämässä harmaan
            talouden nykytilaa Suomessa ja sen fiskaalista merkitystä menetettyinä verotuloina.
            Harmaan talouden kokonaismäärää voidaan
            arvioida lähinnä suuruusluokkatasolla eri menetelmien
            avulla saatujen osatulosten perusteella. Esimerkiksi verotarkastustuloksiin
            perustuvalla laskentamenetelmällä harmaan talouden
            kokonaismääräksi Suomessa tutkijat ovat
            esittäneet runsaat 12 miljardia euroa vuonna 2008. Menetelmään
            sisältyy virhemahdollisuuksia, jotka voivat vaikuttaa sekä tulosta
            suurentavasti että sitä pienentävästi.
            Tutkijoiden esittämän kokonaisarvion mukaan Suomen
            harmaan talouden kokonaismäärä olisi
            10—14 miljardin euron suuruusluokkaa.
         
         
         Vastaavasti harmaasta taloudesta aiheutuvia veromenetyksiä voidaan
            arvioida vain karkealla tasolla, koska salatut tulot ovat hyvin
            erityyppisiä ja niihin kohdistuvat verot eritasoisia. Tutkijoiden
            mukaan arvonlisäverovajauksen kokonaismäärä vuonna
            2008 on ollut vähintään 2 miljardia euroa
            eli 10 % verohallinnolle ilmoitetun arvonlisäveron
            määrästä. Muiden veromenetysten
            osuudeksi voidaan eri tulojen ja eri tulonsaajaryhmien erilaisten
            verokantojen vuoksi varovaisesti arvioida 25 % laskennallisesta
            harmaan talouden määrästä. Tämä merkitsee
            vuoden 2008 tasolla 2,5—3,5 miljardia euroa vuodessa, eli harmaan
            talouden aiheuttamat kokonaisveromenetykset ovat tutkijoiden mukaan
            vähintään 4—5 miljardia euroa
            vuodessa (TrV:n julkaisu 1/2010).
         
         
         Valiokunta pitää erittäin huolestuttavana
            harmaan talouden monia eri ilmenemismuotoja ja suurta määrää esimerkiksi
            rakennustoiminnassa, ravintolatoiminnassa, kuljetustoiminnassa ja kansainvälisessä
            sijoitustoiminnassa.
            Valiokunnan mielestä harmaan talouden vaikutukset valtion
            verotuloihin tulisi arvioida myös valtion talousarviossa
            ainakin suuntaa antavasti. Valtion talousarviossa ja tilinpäätöskertomuksessa
            olisi vuosittain aiheellista myös esittää,
            minkälaisiin toimenpiteisiin harmaan talouden torjunnassa
            on ryhdytty ja millaisia vaikutuksia harmaan talouden torjuntatoimenpiteillä on
            tosiasiassa ollut.