Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki. Lailla uudistetaan nykyinen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki kokonaisuudessaan. Ehdotettu laki vastaa sisällöltään ja rakenteeltaan pitkälti eduskunnan käsittelyssä samanaikaisesti käsittelyssä olevaa uutta työtapaturma- ja ammattitautilakia (HE 277/2014 vp), mutta siinä on otettu huomioon maatalousyrittäjätyön ja apurahan saajan työn erityispiirteet.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt esitystä oman toimialansa osalta ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin.

Työvahingon ilmoittaminen

Maataloustyö on riskialtista. Tapaturmia sattuu paljon, ja maataloudessa ne ovat keskimääräistä vakavampia. Korvatuista työtapaturmista neljännes aiheuttaa yli kuukauden työkyvyttömyyden. Myös ammattitautitapauksia on paljon. Hengitystieallergiat ja ihotaudit ovat edelleen yleisiä ammattitauteja maataloudessa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tilastoitujen ja lääkärissä käyntiin johtaneiden työtapaturmien lisäksi maatalousyrittäjille sattuu myös paljon vahinkoja, jotka jäävät hoitamatta tai oman hoidon varaan ja joita ei ilmoiteta vakuutuslaitokselle. Tämän arvellaan ainakin osittain johtuvan vakuutusmaksualennusjärjestelmästä, jonka mukaan työvahingoilta välttyvät maatalousyrittäjät saavat alennusta vakuutusmaksusta.

Maatalousyrittäjän työterveydelle vamman tai sairauden hoitamatta jääminen on iso riski ja saattaa aiheuttaa joko välittömästi tai myöhemmin ilmenevän pysyvän työkyvyn aleneman. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kaikki maataloustyössä sattuneet vahinkotapahtumat hoidetaan ja ilmoitetaan vakuutuslaitokselle etuuksien turvaamiseksi ja työterveyden edistämiseksi. Valiokunta pitää esityksessä ehdotettua vakuutusmaksualennusjärjestelmästä luopumista hyvänä ja katsoo, että se omalta osaltaan madaltaa ilmoittamiskynnystä. Myös ehdotetut työvahingon ilmoittamista ja vahinkotapahtuman käsittelyä koskevat määräajat ovat tärkeitä ja hyviä uudistuksia ja ovat omiaan madaltamaan ilmoittamiskynnystä ja edistämään työterveyttä.

Työterveys

Maatalousyrittäjän työn luonne on muuttunut lyhyessä ajassa, ja työn vaatimukset ovat kasvaneet. Tilakokojen kasvaminen, työn määrä ja sitovuus sekä taloudelliset huolet ovat lisänneet maatalousyrittäjän henkistä kuormitusta ja lisänneet työssä uupumista. Mielenterveyden ongelmat ovat tuki- ja liikuntaelinvaivojen jälkeen yrittäjien yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syitä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että maatalousyrittäjien työssä jaksamiseen, työturvallisuuteen ja työskentelyoloihin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Valiokunta korostaa ennaltaehkäisyä. Työkykyä uhkaavat tekijät ja vaaralliset työtilanteet tulee tunnistaa ja tarttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ennalta ehkäisevän työn tehostamiseksi valiokunta korostaa toimia maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittämiseksi ja sen kattavuuden parantamiseksi. Työterveyshuolto ja sen yhteydessä suoritetut tilakäynnit ovat keskeisessä asemassa huolehdittaessa maatalousyrittäjän työkyvyn säilymisestä sekä työtapaturmien ja ammattitautien torjumisesta ennakkoon. Työterveyshuollon avulla tiloilla voidaan kehittää työoloja ja omaksua terveyttä edistäviä työtapoja. Valiokunta pitää tärkeänä työterveyshuollon piiriin kuulumisen ja liittymisen kannustamiseksi, että maatalousyrittäjä saa jatkossakin työterveyshuoltoon kuulumisen perusteella alennuksen vakuutusmaksusta.

Korvauspäätösten perusteleminen

Esityksellä pyritään parantamaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen päätösten lääketieteellisiä perusteluja nimenomaisella säännöksellä. Huolellisen ja kattavan perustelemisen tarkoituksena on tehostaa pyrkimystä oikeellisuuteen ja edistää luottamusta ja puolueettomuutta. Säännöstä sovelletaan myös työkyvyttömyyden arviointia koskeviin epääviin päätöksiin. Ehdotettu säännös vastaa hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 277/2014 vp) ehdotettua työtapaturma- ja ammattitautilain 124 §:ää.

Valiokunta pitää päätösten perusteluvelvollisuutta koskevia uusia säännöksiä erittäin tärkeinä ja hyvinä. Riittävien ja ymmärrettävien perusteluiden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun asiassa annetaan kielteinen korvauspäätös ja kun tapaturmavakuutuslaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta. Jos korvaus evätään niukoin perusteluin, vahingoittuneelle voi syntyä käsitys siitä, ettei kaikkea hänen ja hoitavan lääkärin toimittamaa terveydentilatietoa ole otettu riittävällä tavalla huomioon korvausasiaa ratkaistaessa. Epäluottamus ja epätietoisuus ratkaisujen oikeellisuudesta johtavat helposti pitkiin ja vaikeisiin valituskierteisiin, mikä vaikeuttaa vahingoittuneen vammasta tai sairaudesta toipumista.