Perustelut

Valiokunta pitää yleisesti ottaen valtioneuvoston lähtökohtia puheenjohtajuuskaudelle kannatettavina. Valiokunta korostaa erityisesti globalisaation sosiaalista ulottuvuutta ja toimenpiteitä, joilla parannetaan Euroopan mahdollisuuksia menestyä globaalissa kilpailussa. Tasapainoinen globalisaatio ja järkevä kansainvälinen työnjako edellyttävät, että Euroopan kilpailukyky rakennetaan laadun, innovaatioiden ja osaamisen pohjalle. Erityinen merkitys on sillä, miten innovaatioiden edistämisessä ja hyödyntämisessä onnistutaan.

Valtioneuvosto toteaa, että Suomen puheenjohtajuuskaudella painotetaan laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, jonka elementtejä ovat tutkimus, teknologia, koulutus ja rahoitus. Valiokunta yhtyy siihen, että nämä elementit ovat keskeisiä luotaessa kasvualustaa innovaatioille. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan niiden ohella tarvitaan työelämää, jonka rakenteet ja olosuhteet tukevat innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä.

Suurin osa kilpailukykyä synnyttävistä innovaatioista on prosessi- ja tuoteinnovaatioita, jotka perustuvat asiakkaiden ongelmien tunnistamiseen ja omien työprosessien hallintaan. Tämän "lähituntuman" ja työelämän laadun merkitys innovaatiojärjestelmälle on keskeinen.

Valiokunta korostaa, että osaamiseen ja innovaatioihin perustuva kilpailukyky ei voi rakentua turvattoman työelämän ja epävarman tulevaisuuden varaan. Epävarmuus tulevaisuudesta ja pelko työpaikan menettämisestä eivät ole omiaan vahvistamaan sitoutumista ja motivaatiota, joiden varaan luovuus ja työntekijälähtöiset innovaatiot pitkälti perustuvat. Tästä syystä globaalin kilpailun paineeseen perustuva pyrkimys työvoimakustannusten vähentämiseen on luovuuden kannalta ongelmallinen. Vaikka olosuhteet Euroopassa tältä osin vaihtelevat, on ennakoitavissa, että tämä "luottamusvaje" laajenee koko EU:n ongelmaksi, ellei siihen ajoissa tartuta.

Globalisaation hyötyjen maksimoiminen ja niiden tasapuolinen jakautuminen edellyttävät sitä, että yritystoiminnan intressien ohella tunnistetaan työntekijöiden intressit ja sovitetaan nämä yhteen tasapainoisesti. Tämä vaatii laajaa vuoropuhelua, turvaverkkojen ylläpitämistä ja määrätietoisia tuotannollisia valintoja. Keskeistä on, että tehokkuutta ja kilpailukykyä haetaan laadusta, innovaatioista ja osaamisesta sekä vältetään luottamusta syövää, työvoiman määrän leikkauksiin ja työn siirtoon perustuvaa kustannuskilpailua. Tällaiseen linjaukseen perustuvan yhteiskuntasopimuksen rakentaminen kolmikantaisesti olisi tasapainoisen globalisaation ja kehitysmaitakin hyödyttävän kansainvälisen työnjaon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Sen tulisi olla keskeinen osa EU:n globalisaatiopolitiikkaa.

Lukuisat tutkimukset ja arkielämästä saadut kokemukset todistavat, että työntekijät voivat hyvin työyhteisöissä, joissa naiset ja miehet työskentelevät yhdessä ja mahdollisimman tasa-arvoisina. Erilaisuus rikastuttaa työyhteisöä ja ruokkii luovuutta. Hyvinvointi ja luovuus nostavat puolestaan tuottavuutta. Pyrittäessä tuottavuuden lisäämiseen pitäisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota myös tasa-arvopolitiikan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteissä nostetaan työelämän laatu, luovuutta tukeva johtaminen ja tasa-arvon lisääminen innovaatiopolitiikan keskeisiin elementteihin tutkimuksen, teknologian, koulutuksen ja rahoituksen rinnalle.