Perustelut
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on tämän
päivän laajin turvallisuuspoliittinen yhteistyöjärjestö (57
jäsenmaata, 11 kumppanuusmaata). ETYJ pyrkii määrittelemään
uudelleen oman asemansa ja roolinsa kansainvälisellä järjestökentällä tilanteessa,
jossa turvallisuuspoliittiset haasteet ovat muuttumassa, jäätyneille konflikteille
ei ole löydetty ratkaisua, suurvaltasuhteet ovat epävakaassa
tilanteessa ja demokratian heikko tila jatkuu sekä useissa
jäsenmaissa että lähialueella. Uudelleenmäärittelyprosessi kulkee
nimellä Helsinki +40, ja se tähtää tuloksiin
viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Parlamentaarinen
yleiskokous haluaa antaa oman panoksensa Helsinki +40 -prosessille.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva valittiin yleiskokouksen
varapresidentiksi ja ed. Pia Kauma poliittisen komitean raportoijaksi.
Suomella on näin kaksi paikkaa puheenjohtajistossa. Valiokunta
pitää tärkeänä, että Suomi
osallistuu aktiivisesti ja tuloshakuisesti Helsingissä vuonna
2015 järjestettävän ETYJin yleiskokouksen
valmisteluihin.
ETYJin toimintakykyä kuvastaa tarkkailutehtävän
aloittaminen Ukrainan kriisin yhteydessä. Myös
Venäjä on saatu mukaan kansainvälisen yhteisön
toimintaan. ETYJillä on Ukrainassa myös muita
vakautta ja rauhaa edistäviä hankkeita, ja se
osallistui ed. Ilkka Kanervan johdolla toukokuussa pidettyjen presidentinvaalien tarkkailuun.
Valiokunta viittaa asevalvontaa ja aseteknologian kehitystä koskevaan
mietintöönsä (UaVM 5/2014
vp) ja toteaa pitävänsä tärkeänä,
että ETYJ ja Euroopan neuvosto tekevät tiivistä yhteistyötä Ukrainassa.
Parlamentaarinen yleiskokous on kertomusvuonna 2013 järjestänyt
kaikki säännöissä määrätyt
kokoukset ja lähettänyt valtuuskuntia tarkkailemaan
vaaleja kahdeksassa maassa. Yleiskokouksen operatiiviseen toimintaan
luetaan vaalitarkkailun lisäksi ad hoc -työryhmät
ja erityisedustajien toiminta. Kiristynyt taloustilanne ja niukentuneet
resurssit ovat vaikuttaneet näihin toimintoihin.
Vaalitarkkailu on jatkunut tyydyttävällä tavalla,
mutta yleiskokouksella ei ole tällä hetkellä riittäviä resursseja
tehdä tarvittavia taustavalmisteluja. Suurin ongelma vaalitarkkailussa
on kertomuksen mukaan yleiskokouksen ja Odihrin huonot välit.
Kireä tilanne on jatkunut vuosia ja uhkaa jatkua ja heikentää yleiskokouksen
uskottavuutta.
Kertomuksen mukaan yleiskokoukset ovat pääasiallisia
vaalitarkkailumissioiden järjestäjiä,
mutta viime vuosien aikana mukaan on tullut muita toimijoita. Tilanne
on johtanut siihen, että on syntynyt erilaisia arvioita
siitä, miten hyvin vaaleissa on noudatettu oikeusvaltioperiaatetta.
Lisäksi suuri osa vaalitarkkailun kohdemaista pysyy samana
vuodesta toiseen, vaikka joitakin uudistuksia on tehty. Vaalitarkkailu
on yksi ETYJin tärkeimmistä toimista. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kielteisten kehitystrendien torjumiseen pyritään
määrätietoisesti. Tämä edellyttää yleiskokouksen
ja Odihrin suhteen normalisoimista. ETYJin ja Euroopan neuvoston
yhteistyö on valiokunnan näkemyksen mukaan tärkeää,
jottei syntyisi perustavaa laatua olevaa erimielisyyttä siitä,
miten hyvin vaaleissa on noudatettu oikeusvaltioperiaatetta. Yhteistyö on
lisäksi perusteltua niin järkevän resurssien
käytön kuin toiminnan tuloksellisuudenkin vuoksi.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että edellä esitettyihin
näkökohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
Suomen valtuuskunnan työskentelyssä.