VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 32/2001 vp
      VaVM 32/2001 vp - HE 177/2001 vp HE 204/2001
         vp
      
   
   Tarkistettu versio 2.0
   Hallituksen esitys vuoden 2001 toiseksi lisätalousarvioksi
   Hallituksen esitys vuoden 2001 toisen lisätalousarvioesityksen
      (HE 177/2001 vp) täydentämisestä
   
   
   
      JOHDANTO
      
         Vireilletulo
         Eduskunta on 23 päivänä lokakuuta
            2001 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi
            hallituksen esityksen vuoden 2001 toiseksi lisätalousarvioksi
            (HE 177/2001 vp).
         
         Lisäksi eduskunta on 13 päivänä marraskuuta lähettänyt
            valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi
            hallituksen esityksen vuoden 2001 toisen lisätalousarvion
            (HE 177/2001 vp) täydentämisestä (HE
            204/2001 vp).
         
         Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa
            esityksistä yhteisen mietinnön.
         
       
      
         
         Lisätalousarvioaloitteet
         
         Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä eduskunnan
            15 päivänä marraskuuta 2001 lähettämät
            lisätalousarvioaloitteet
         
         
         
            LTA 71/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan
               osoittaminen kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden tuotannon
               ylläpitämiseen  27.10.16
            
          
         
         
            LTA 72/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Rauhanturvaamistoiminnan
               kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetun määrärahan
               vähentäminen  27.30.22
            
          
         
         
            LTA 73/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Ahvenanmaan maakunnan tasoitusmaksuun ehdotetun
               määrärahan vähentäminen  28.39.30
            
          
         
         
            LTA 74/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan
               osoittaminen tieverkoston kehittämiseen Tampereen läntisen
               ohitustien Lakalaiva—Ylöjärvi rakennustöiden
               aloittamiseksi  31.24.79
            
          
         
         
            LTA 75/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Toimialakohtaisen yritysten
               kansainvälistymiseen ehdotetun määrärahan
               vähentäminen 32.50.40
            
          
         
         
            LTA 76/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan
               osoittaminen kunnille sosiaali- ja terveyspalveluiden perustamiskustannuksiin  33.32.31
            
          
         
       
      
         Jaostokäsittely
         Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan
            kaikissa jaostoissa.
         
       
    
   
   
      VALIOKUNNAN KANNANOTOT
      
         
         Yleisperustelut
         
         Valtiovarainvaliokunta toteaa, että koska eduskunnan
            hyväksymä kolmas lisätalousarvio on muutettu
            toiseksi lisätalousarvioksi ja sitä sovelletaan
            8 päivästä marraskuuta 2001 lukien, tulee nyt
            käsiteltävänä oleva toinen lisätalousarvio sekä täydentävä lisätalousarvio
            muuttaa kolmanneksi lisätalousarvioksi.
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         
            
            MÄÄRÄRAHAT
            
            
               
               Pääluokka 27
               
               PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
               
               
                  10 Puolustusvoimat
                  
                  
                     
                     
                     16. Puolustusmateriaalihankinnat 
                           (siirtomääräraha
                           3 v)
                           
                        
                     
                     
                     Eduskunta edellytti kuluvan vuoden ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä antamassaan
                        mietinnössä VaVM
                        10/2001 vp, että hallitus esittää pikaisesti
                        tarvittavat lisämäärärahat kotimaisen
                        ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden tuotannon jatkamiseksi ja pitkäjänteiseksi
                        kehittämiseksi. Hallitus on tässä lisätalousarvioesityksessä ehdottanut
                        100 miljoonan markan lisäystä käytettäväksi
                        em. tarkoitukseen.
                     
                     
                     Edellä todetussa mietinnössään
                        valtiovarainvaliokunta korosti, että kotimaisessa ruuti-
                        ja ampumatarviketeollisuudessa on kyse pitkäjänteisestä toiminnasta,
                        joka perustuu monivuotiseen tutkimus- ja kehitystyöhön.
                        Pitkäjänteisyys edellyttää sekä ruudin
                        että raskaiden ampumatarvikkeiden osalta tasaista, vuosittaista
                        tilauskuormaa. Tätä ei voida turvata lisäbudjetteihin
                        perustuvilla puolustusvoimien hankintamäärärahoilla,
                        jotka vuodesta toiseen toistuvina aiheuttavat teollisuudessa jatkuvaa
                        epävarmuutta. Tämä epävarmuus
                        on jo johtanut henkilöstön vähentämiseen.
                     
                     
                     Eduskuntakäsittelyssä olevassa puolustuspoliittisessa
                        selonteossa VNS 2/2001 vp on todettu, että kaikissa
                        tapauksissa tulevaisuudessa tarvitaan ruuti- ja ammustuotannon sekä eri
                        tuotantomenetelmien osaamista kotimaassa. Tätä voidaan
                        ylläpitää esimerkiksi teollisuuden, tutkimuslaitosten
                        ja puolustushallinnon yhteisesti ylläpitämissä osaamiskeskuksissa.
                     
                     
                     Valtiovarainvaliokunta toteaa, että ehdotettu lisäys
                        riittää turvaamaan ruuti- ja ammustuotannon jatkumisen
                        lyhyellä aikavälillä. Tämän ohella
                        tarvitaan selkeää pitkän tähtäyksen
                        näkemystä siitä, miten tätä teollisuudenalaa
                        aiotaan kehittää Suomessa. Valiokunta ehdottaa
                        hyväksyttäväksi lausuman:
                     
                     
                     
                        Valiokunnan lausumaehdotus 1
                        Eduskunta edellyttää, että hallitus
                           laatii pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelman
                           ruuti- ja ammustarviketuotannon turvaamiseksi Suomessa.
                        
                      
                     
                     
                   
                  
                
               
             
            
            
               
               Pääluokka 29
               
               OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
               
               
                  
                  Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat 
                  
                  (Luvut 29.88, 90, 98 ja 99)
                  
                  
                     
                     
                     Hallituksen esityksessä lukuryhmäperustelujen selvitysosassa
                        todetaan, että veikkauksen tuloutusarviota on jouduttu
                        alentamaan 103 miljoonalla markalla. Kuitenkin lisätalousarvioehdotuksessa
                        ehdotetaan veikkausvoittovaroista rahoitettavia määrärahoja
                        alennettavaksi vain 53 miljoonalla markalla. Tarkoitus on, että tarvittaessa
                        käytetään aiempina vuosina kertyneitä ns. säästövaroja.
                        Valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu menettely on poikkeuksellinen
                        ja soveltuu käytettäväksi erityisen huonosti
                        sen vuoksi, että kun säästövaroista
                        joudutaan ottamaan puuttuvaksi arvioitu 50 miljoonaa markkaa, ei
                        säästövaroja sen jälkeen enää ole.
                     
                     
                     
                   
                  
               
               
             
            
            
               
               Pääluokka 30
               
               MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
               
               
                  13 Maataloustuotteiden
                     markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen
                  
                  
                  
                     
                     
                     
                        
                        
                        Hallitus ehdottaa lukuperusteluissa, että valtioneuvosto
                           saa hyväksyä toimenpiteitä, joiden seurauksena
                           valtio voi luopua kokonaan omistuksestaan Avena Oy:ssä.
                           Valtion omistusosuus Avena Oy:ssä on tällä hetkellä 100 %.
                           Eduskunta antoi vuoden 2000 talousarviossa suostumuksensa siihen,
                           että valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjestelyjä,
                           joiden seurauksena luovutaan valtion määräysvallasta
                           Avena Oy:ssä kuitenkin yhden kolmasosan määrävähemmistöosa säilyttäen.
                           Hallitus on katsonut, että omistusjärjestelyn
                           toteuttamiselle tulisi olla nykyistä enemmän vaihtoehtoja.
                        
                        
                        Valtiovarainvaliokunta katsoo, että hallituksen esitys
                           täysimääräisten yksityistämisvaltuuksien
                           myöntämiseksi Avena Oy:n osalta on perusteltu
                           ja johdonmukainen jatke harjoitetulle omistajapolitiikalle. Täyttä yksityistämisvaltuutta
                           ei ole välttämättä järkevää käyttää,
                           mutta valtuuden olemassaolo parantaa etenemismahdollisuuksia Avena
                           Oy:n yksityistämisessä.
                        
                        
                        Maa- ja metsätalousministeriön ja Avena Oy:n
                           viime vuosina teettämissä ulkopuolisissa asiantuntijaselvityksissä on
                           päädytty suosittamaan omistajalle edullisimpana
                           Avenan yksityistämistä yhtenä kokonaisuutena.
                           Valiokunta pitää selvänä, että huoltovarmuusnäkökohtien merkitys
                           tulee säilymään suurena niin leipäviljan
                           kuin siemenviljankin osalta, jolloin erityisesti Avena Siilot Oy:llä on
                           tärkeä rooli. Valiokunta pitää erityisesti
                           huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeänä,
                           että Avena Oy säilyy kotimaisessa omistuksessa
                           myös mahdollisen myynnin jälkeen.
                        
                        
                        Valtiovarainvaliokunta korostaa henkilöstön aseman
                           turvaamista mahdollisissa uusissa omistusjärjestelyissä.
                           Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman:
                        
                        
                        
                           Valiokunnan lausumaehdotus 2
                           Eduskunta edellyttää, että Avena
                              Oy:n henkilöstön asema turvataan tulevissa omistusjärjestelyissä.
                           
                         
                        
                        
                      
                     
                   
                  
                
               
             
            
          
         
         
            
            TULOARVIOT
            
            
               
                  Osasto 12
                  SEKALAISET TULOT
               
               
                  30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
                  01. EU:n maatalouden
                     ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot
                  
                  
                     Suomen EU-jäsenyyden alkamisesta lähtien vuoteen
                     1999 asti EU:lta saatavia CAP-tukia vastaavat EU:n rahoitusosuudet
                     on nyt budjetoitu valtion talousarviossa ja merkitty tilinpäätöksessä sen
                     vuoden tuloksi, jona ne on maksettu valtion kassasta viljelijöille.
                     Tämä on edellyttänyt, että komissio
                     on tehnyt ns. maksupäätöksen asianomaisen
                     budjettivuoden aikana, jolloin saamatta olevista CAP-tukia vastaavista
                     EU:n rahoitusosuuksista on voitu vuodenvaihteessa tehdä tulorästi
                     ja merkitä ne tilinpäätöksessä budjettivuoden
                     tuloiksi. Tuet on maksettu viljelijöille näinä vuosina
                     kunkin budjettivuoden marraskuussa, minkä jälkeen
                     Suomi on tehnyt komissiolle kuukausi-ilmoituksen. Tämän
                     kuukausi-ilmoituksen perusteella komission rahoituskomitea on tehnyt
                     maksupäätöksen joulukuussa ja EU:n rahoitusosuudet
                     ovat tuloutuneet Suomeen seuraavan vuoden tammikuussa.
                     Poikkeuksen edellä todetusta käytännöstä muodosti
                     vuosi 2000, jolloin maksatus viljelijöille viivästyi
                     ja tapahtui vasta joulukuussa 2000. Syynä maksatuksen viivästymiseen
                     olivat valiokunnan saaman selvityksen mukaan tietojärjestelmän
                     versioihin liittyvät muutokset. Tällöin
                     komission maksupäätös puolestaan siirtyi kuluvan
                     vuoden tammikuulle. Tämä aiheutti sen, että EU:lta
                     saatavia CAP-tukia vastaavia EU:n rahoitusosuuksia ei voitu kohdentaa
                     budjettivuodelle 2000, vaan vasta vuodelle 2001. Vuoden 2001 talousarviossa
                     tämän vuoden tuloiksi merkittiin vain vuoden 2000
                     CAP-tukia vastaavat EU:n rahoitusosuudet. Lähtökohtana
                     oli, että myös vuoden 2001 tukien maksatus viivästyy, jolloin
                     tämän vuoden EU:n rahoitusosuudet kohdentuisivat
                     vuodelle 2002.
                     		Saadun selvityksen mukaan toisen lisätalousarvioesityksen
                     HE 177/2001 vp eduskunnalle antamisen jälkeen
                     selvisi, että tukien maksatuksessa voidaan palata normaaliin
                     maksatusaikatauluun. Näin CAP-tukia vastaavat vuoden 2001 EU:n
                     rahoitusosuudet (1 729 000 000 mk) tulisi lisätä vuoden
                     2001 toiseen lisätalousarvioesitykseen tulomomentille 12.30.01.
                     Hallitus ehdotti tällaista lisäystä antaessaan
                     eduskunnalle esityksen HE 204/2001 vp vuoden 2001 toisen
                     lisätalousarvioesityksen täydentämisestä.
                     		Vuodelle 2001 kohdentuvat em. muutoksen jälkeen sekä vuoden
                     2000 että vuoden 2001 CAP-tukia vastaavat EU:n rahoitusosuudet.
                     Valiokunta ei näe huomautettavaa tässä järjestelyssä.
                     
                  
                
             
            
          
         
         
            
            YHTEENVETO
            
            Hallituksen esityksen ja sitä täydentävän
               esityksen mukaan ehdotetaan tuloihin nyt yhteensä 5 935 233 000
               markan vähennystä ja menoihin ilman valtionvelan
               vähentämistä 1 520 000
               markan lisäystä sekä valtionvelan vähentämiseen 5 933 500 000
               markan vähennystä.
            
            
            Nyt ehdotettujen ja aiemmin hyväksyttyjen muutosten
               jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tulot ja menot
               varsinainen talousarvio huomioon ottaen seuraavat:
            
            
            
               - tulot 217 782 164 000
                  markkaa
               
- menot 203 944 511 000 markkaa
                  (ilman valtionvelan vähentämistä)
               
- valtionvelan vähentäminen 13 837 550 000
                  markkaa.
               
Tällä lisätalousarviolla sekä täydentävällä lisätalousarviolla
               muutettu talousarvion taulukko olisi siten 103 000 markkaa
               ylijäämäinen.
            
            
          
         
       
    
   
   
      PÄÄTÖSEHDOTUS
      
      Edellä lausuttuun viitaten ja muilta osin
         hallituksen esitysten perusteluihin yhtyen valtiovarainvaliokunta
         kunnioittavasti ehdottaa,
      
      
      että ehdotus vuoden 2001 toiseksi lisätalousarvioksi
         hyväksytään,
      
      
      että lisätalousarvion nimike muutetaan kolmanneksi
         lisätalousarvioksi,
      
      
      että hyväksytään kaksi
         lausumaa,
      
      
      että lisätalousarvioaloitteet LTA 71—76/2001
         vp hylätään,
      
      
      että lisätalousarviota sovelletaan 1 päivästä joulukuuta
         2001 alkaen.
      
      
    
   
   
      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta
         2001
      
      Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa
         ovat ottaneet osaa
      
      
         - pj. Maria
            Kaisa Aula /kesk
         
- vpj. Kari Rajamäki /sd
- jäs. Olavi Ala-Nissilä /kesk (osittain)
- Pirjo-Riitta Antvuori /kok
- Matti Huutola /vas (osittain)
- Timo Ihamäki /kok
- Seppo Kääriäinen /kesk
- Reijo Laitinen /sd (osittain)
- Markku Laukkanen /kesk
- Hanna Markkula-Kivisilta /kok
- Tuija Nurmi /kok
- Virpa Puisto /sd
- Ola Rosendahl /r
- Matti Saarinen /sd (osittain)
- Anni Sinnemäki /vihr
- Sakari Smeds /kd
- Irja Tulonen /kok
- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
- Kari Uotila /vas (osittain)
- Jukka Vihriälä /kesk
- vjäs. Liisa Hyssälä /kesk
- Ulla Juurola /sd (osittain)
- Kari Kantalainen /kok
- Mikko Kuoppa /vas (osittain)
- Pirkko Peltomo /sd (osittain)
- Iivo Polvi /vas (osittain)
- Anu Vehviläinen /kesk (osittain)
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
      
      valiokuntaneuvos Arvo
         J. Kämppi, valiokuntakäsittelyssä
      
      
      valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja, jaostokäsittelyssä
      
      valiokuntaneuvos Marjo Hakkila, jaostokäsittelyssä
      
      valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, jaostokäsittelyssä