Perustelut

Hallituksen esitys (HE 143/2006 vp) vuoden 2007 tuloveroasteikkolaiksi vähentää valtion verotulon tuottoa vuodelta 2007 noin 545 miljoonaa euroa. Tuloveroasteikon lievennyksen inflaatiotarkistus on tästä noin 150 miljoonaa euroa.

Kristillisdemokraatit ovat verokeskusteluissa esittäneet, että olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa kohdistaa veronalennukset elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta hyötyisivät kaikki kansalaiset euromääräisesti kutakuinkin yhtä paljon. Kuitenkin suhteellisesti eniten hyötyisivät ne kansalaisryhmät, joiden ruokamenot ovat suhteessa kokonaismenoihin kaikkein suurimmat.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen lisäksi tulisi tehdä asteikkoihin 1,6 prosentin inflaatiotarkistus. Valtion talouden kannalta kristillisdemokraattien esitys on suurin piirtein samanlainen kuin hallituksen esitys, mutta mielestäni selvästi sosiaalisempi.

Perustelut

Hallituksen veropolitiikka on koko vaalikauden suosinut eriarvoisuutta:

• varallisuusveron poistaminen kolmeltakymmeneltä tuhannelta Suomen rikkaimmalta;
• selvästi inflaatiota suuremmat veronkevennykset niin, että rahaa ei riitä enää palveluihin;
• kaikkien pienituloisimpien työttömien tai muita päivärahoja saavien jättäminen verokevennysten ulkopuolelle ja heidän verottamisensa selkeästi vastaavaa palkkatuloa ankarammin;
• kieltäytyminen elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksesta, jolla korvattaisiin osa tuloveronalennuksesta;
• sen hyväksyminen, että toimeentulotuen saajilla lapsilisän korotus leikkaa toimeentulotukea.

Suomen äveriäimmät vuonna 2005 olivat varallisuusverotuksessa todetun varallisuuden perusteella:

• Seppälä Rafaela Violet Maria 201 752 070 euroa
• Hartwall Per Gösta Viktor kuolinpesä 11 332 220 euroa
• Wahlroos Björn Arne Christer 119 746 070 euroa
• Langenskiöld Lars Robin Eljas 94 434 180 euroa
• Etola Erkki Olavi 82 528 580 euroa
• Lesonen Veikko Juhani 78 022 810 euroa
• Laine Pertti Oskari 75 320 450 euroa
• Vidgren Kalle Einari 59 434 690 euroa
• Toivanen Anja Marjatta 56 591 160 euroa
• Seppälä Patricia Maria C kuolinpesä 55 776 570 euroa
• Erkko Aatos Juho Michel 51 963 460 euroa
• Niemistö Kari Pertti Henrik 47 789 690 euroa
• Wiklöf Erik Anders 46 955 380 euroa
• Piippo Antti Olavi 44 552 950 euroa
• Huber Mona Lilly 43 995 080 euroa.

He eivät vastedes maksa varallisuudestaan veroa, eivätkä muutkaan Suomen 20 000—30 000 rikkainta. Valiokunnassa esitimme tuloverolain (HE 144/2006 vp) yhteydessä otettavaksi käsittelyyn ed. Uotilan ym. lakialoitteen, joka olisi säätänyt varallisuusveron uudestaan voimaan, mutta valiokunnan enemmistö (keskustan, sosialidemokraattien, ruotsalaisen kansanpuolueen ja vihreiden edustajat) eivät sitä hyväksyneet. Samaiset edustajat eivät myöskään halunneet, että työmarkkinatukea tai muita vastaavia etuuksia saavien kovaa verotusta olisi kevennetty kunnallisen eläketulovähennyksen tapaisella uudella sosiaalitulovähennyksellä.

Samainen äverikköjä suosinut valiokunnan enemmistö ei myöskään halunnut ottaa käsittelyyn elintarvikkeiden arvonlisäveron kevennystä (Sirnön LA 80/2006 vp), sillä sen hyöty olisi jakautunut tasaisemmin kuin samalla prosentilla toteutettu tuloveronkevennys. Elintarvikkeiden arvonlisäveron kevennyksestä olisivat hyötyneet selvästi mm. lapsiperheet.

Tuloveroasteikon ja ansiotulovähennyksen muutokset yhdessä keventävät suurituloisimpien kohdalla veroa tuhansia euroja, mutta pienissä palkkatuloissa parisataa euroa tai alle. Työmarkkinatuen saajat eivät saa sentinkään kevennystä.

Valiokunnassa esitimme toisenlaista tuloveroasteikkoa. Yhdessä tuloverolain ansiotulovähennykseen ehdottamamme muutoksen kanssa se merkitsee, että veronkevennys ylimmissä tuloissa olisi tullut oleellisesti pienemmäksi. Emme kuitenkaan saaneet kannatusta.

Vasemmistoliiton oikeudenmukaisuuteen tähtäävä veropolitiikka koostuu seuraavista seikoista:

• riittävien tulojen kerääminen verotuksella, jotta kansalaisten keskeiset palvelut voidaan rahoittaa;
• varallisuusveron ottaminen käyttöön uudelleen;
• veroasteikon ja ansiotulovähennyksen muuttaminen niin, että suurituloisimmat maksaisivat ehdotettua enemmän veroja;
• vuoden 2004 suuressa alkoholiverokevennyksessä toteutetun väkevien viinojen veronkevennyksen puolittaminen;
• elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin, mihin käytettäisiin osa tuloveronkevennyksestä;
• työmarkkinatuen ja muiden pienten päivärahojen verotuksen keventäminen uudella kunnallisverotuksen sosiaalitulovähennyksellä.

Perustelut

Vihreiden mielestä veropohjan on oltava riittävän laaja, jotta hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot voidaan rahoittaa nyt ja tulevaisuudessakin. Hallituksen tekemät veronalennusesitykset ovat koko hallituskauden ajan olleet valtiontalouden kestävyyteen nähden liian suuria, eikä perusturvan parantamiseen tai kuntatalouden vahvistamiseen ole löytynyt riittäviä resursseja.

Hallituksen esityksessä verotusta kevennetään 655 miljoonalla eurolla ja samalla vahvistetaan kuntien veropohjaa 185 miljoonalla eurolla. Kuntien veropohjan kasvattaminen ja valtion veronalennuksista johtuvien verotuottojen menetysten kompensoiminen kunnille on järkevää politiikkaa. Tältä osin Vihreät yhtyvät hallituksen esitykseen. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen pienentämisen tulee jatkossa jäädä pysyväksi osaksi kuntien tuloja, eikä sitä tule leikata pois vuoden 2008 valtionosuuksien prosenteissa.

Veronalennusten suuruuden ja kohdentamisen osalta Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että veronkevennysten toteuttaminen hallituksen esittämässä laajuudessa ei ole tarkoituksenmukaista. Vihreiden veronalennusesitys tarkoittaa, että verotusta kevennetään noin 400 miljoonalla eurolla. Loput hallituksen ehdottamista veronalennuksista pitää käyttää palveluiden vahvistamiseen ja perusturvan parantamiseen. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa osa liikkumavarasta on siirretty veronalennuksista minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan korottamiseen, opintotuen 15 prosentin tasokorotukseen, elatustuen korotukseen ja pienintä kansaneläkettä saavien eläkkeen parantamiseen.

Veronalennuksia perustellaan niiden dynaamisilla vaikutuksilla. Dynamiikan kannalta ei ole edullista, että veronalennukset on painotettu suurituloisille. Veronalennukset pitääkin Vihreiden mielestä painottaa pientä palkkaa saaville, jotta vaikutukset olisivat toivotunlaiset. Myös etuuksien korotuksilla on dynaamisia vaikutuksia, sillä ne parantavat yhtä lailla ostovoimaa.

On huomioitava, että matalissa tuloluokissa tehdyt veronalennukset heijastuvat kaikkiin tuloluokkiin euromääräisesti samansuuruisina. Oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa on myös mahdollista ajatella niin, että juuri euromääräisesti tasasuuruiset veronalennukset ovat kaikkein tasapuolisimpia.

Ehdotamme, että veroasteikossa tehtävät veronalennukset peruutetaan lukuun ottamatta alimman verotettavan ansiotulon rajan korottamista, jota ehdotamme tehtäväksi korkeampana. Alimman rajan korottamisella on euromääräisesti samansuuruinen vaikutus kaikissa tuloluokissa. Samassa yhteydessä käsiteltävän valtionverotuksen ansiotulovähennyksen kasvattamisen hyväksymme muutettuna niin, että se kertyy valiokunnan esitystä nopeammin 2 500—7 000 euron tuloilla ja sen jälkeen loivemmin niin, että 400 euron vähennyskatto saavutetaan suunnilleen samassa kohtaa kuin aiemminkin. Näin voidaan kasvattaa pienituloisten saamaa veronalennusta.