Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Yleispalvelu
Esityksen tarkoitus on saattaa postitoiminnan arvonlisäverokohtelu
arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY)
ja sen soveltamisesta saadun oikeuskäytännön
mukaiseksi. Keskeinen tässä suhteessa on vuonna
2009 annettu tuomio C-357/07 (ns. TNT
Post -tuomio). Siinä vahvistettu tulkinta edellyttää,
että eduskunnassa samanaikaisesti käsiteltävänä olevassa
postilakiesityksessä (HE 216/2010 vp)
tarkoitettu yleispalvelun tarjoajan harjoittama yleispalvelun myynti vapautetaan
arvonlisäverosta. Verottomuus edellyttäisi siis
sitä, että postiyritykselle on asetettu yleispalveluvelvollisuus
ja kysymys on yleispalveluun kuuluvasta suoritteesta. Muu myynti
säilyisi nykyiseen tapaan verollisena tavaran kuljetuspalveluna.
Verovapauden taustalla on arvonlisäverodirektiivissä säilytetty
tavoite suosia tiettyjä yleishyödyllisiä toimintoja — tässä tavoitetta tarjota
alennettuun hintaan väestön keskeisiä tarpeita
vastaavia postipalveluita, vaikka postiala on vapautunut
kilpailulle.
Valiokunta pitää esitystä ja siinä omaksuttuja rajauksia
perusteltuina ja yhteensopivina arvonlisäverodirektiivin
ja sen tulkintaa tarkentavan TNT Post -tuomion kanssa.
Koska kysymys on poikkeuksesta yleisestä myynnin verollisuudesta,
verovapauden piiriä tulee tulkita suppeasti ja yleishyödyllistä tarkoitusta
vastaavasti. Tämä on todettu nimenomaisesti myös
tuomion perusteluissa. Tuomio rajaa vastaavasti verovapauden ulkopuolelle
palvelut, "jotka on erotettavissa yleishyödyllisistä palveluista
ja joihin kuuluvat ne palvelut, joilla vastataan taloudellisten toimijoiden
erityisiin tarpeisiin". Tämä sulkee verovapauden
ulkopuolelle tuomiossa suoritteet, "joiden ehdot on neuvoteltu yksilöllisesti".
Tavoite suosia rajattua, yleishyödylliseksi katsottua
osaa postitoiminnasta ilmenee hyvin myös postilakiesityksen
perusteluissa. Yleispalvelun käsitteen tarkennus merkitsee
esityksen mukaan käytännössä sitä,
että yleispalvelun piiriin kuuluisivat kuluttajien ja vastaavin
ehdoin yleispalvelulähetyksiä lähettävien
pienten ja keskisuurten yritysten postipalvelut. Nämä ovat ryhmiä,
joiden postipalveluiden turvaamistarve on yleensä suurin.
Yleispalveluun eivät kuuluisi yrityksille ja yhteisöille
suunnatut postipalvelut, jotka laskutetaan asiakkaalta erillisen
sopimuksen mukaisesti. Tällaisia palveluita ei rasittaisi
toisaalta postilain yleispalvelun hinnoittelua koskeva
sääntely, vaan niiden hinnoittelu tapahtuisi markkinaehtoisesti.
Se seikka, että yleispalveluun kuuluvien postilähetysten
yhtenä kriteerinä on käytetty postilakiesityksessä käteismaksullisuutta,
ei vaikuta valiokunnan mielestä asian arviointiin. Yleispalvelu
on määritelty postidirektiivissä (97/67/EY) määrättyjä kirje-
ja pakettipalveluita koskevan vähimmäistason perusteella.
Tämä taso täyttyy postilakiesityksessä,
ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä.
Koska postimerkki on käytännössä pienasiakkaiden
yleisesti käyttämä lähetysten maksutapa,
käteismaksullisuus on tarkoituksenmukainen määrittelyperuste
yhtenä kriteerinä käytetyn painorajan
sisällä. Liikenne- ja viestintäministeriön
käsityksen mukaan esityksellä turvataan se, että kaikille
käyttäjille on tarjolla direktiivin
vähimmäistason täyttäviä kirje-
ja pakettipalveluita koko maassa, kohtuulliseen hintaan ja säännellyllä palvelutasolla.
Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen.
Postilakiehdotuksen mukainen yleispalvelun määritelmä on
siis valiokunnan käsityksen mukaan EU-oikeuden mukainen
ja vastaa hyvin arvonlisäverovapauden perusteena olevaa
yleishyödyllistä tarkoitusta. Se, että pääosa
vähennykseen oikeuttavaa toimintaa harjoittaville yrityksille
myytävistä palveluista tulee jäämään
verolliseksi, edistää puolestaan arvonlisäverotuksen
neutraalisuutta. Postilakiesityksen määritelmä on
selkeä ja helpottaa sen piiriin kuuluvien tuotteiden erottelua
muista postiyrityksen tuotteista. Se palvelee puolestaan käytännön
toimijoita ja on siten perusteltu.
Voimaantulo
Lainmuutosten on kaavailtu tulevan voimaan maaliskuun alusta.
Koska asian käsittely on viivästynyt postilakia
koskevan esityksen käsittelyn vuoksi, voimaantulo
siirtyy arvioidusta hieman eteenpäin. Valiokunta pitää tärkeänä, että laki
saatetaan voimaan joka tapauksessa mahdollisimman pian ja yhtä aikaa
postilain kanssa. Voimaantulon ajoituksessa on syytä ottaa
huomioon lisäksi Itella Oyj:n informointivelvollisuuden
asettamat vaatimukset.
Voimaantulon myöhennys pienentää myös hieman
arvioitua vuosittaista verotuottomenetystä (9 milj. euroa)
tältä vuodelta.
Tarkennus esityksen perusteluihin
Valiokunta huomauttaa lopuksi, että hallituksen esityksen
perusteluissa kohdassa "Asian valmistelu" on käytetty
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen nimeä sen aiemmassa muodossa.
Sama virhe sisältyy myös ruotsinkieliseen versioon, jossa
kuuluisi käyttää niin ikään
nykymuotoa Ålands landskapsregering.