Kaupunkien ja kuntien tehtävänä on järjestää keskeiset julkiset palvelut, kuten päivähoito, opetus, terveyspalvelut ja vanhustenhoito. Kunnallinen itsehallinto puolestaan antaa ihmiselle mahdollisuuden vaikuttaa lähiyhteisönsä ja palvelujen kehittämiseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on nyt heikentämässä näitä mahdollisuuksia kuntauudistuksellaan.

Hallituksen kaavailemat suurkunnat vieraannuttavat ihmiset päätöksenteosta. Hallituksen harjoittama suuruuden ihannointi merkitsee tulevaisuutta, jossa tärkeät lähipalvelut ovat entistä kauempana ja jossa yhä harvempi päättää yhteisistä asioista. Aktiivisista, omasta lähiympäristöstään kiinnostuneista kuntalaisista ollaan tekemässä passiivisia palvelujen käyttäjiä.

Hallitus kertoo kuntauudistuksellaan käyvänsä kuntien hallintobyrokratian kimppuun. Samoin pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut, että kuntauudistus on tärkein keino julkisen talouden tasapainottamisessa. Tällainen yhtälö ei toimi. Siinä on perustavaa laatua oleva mittakaavavirhe.

Yleishallinnon osuus kuntatalouden kokonaismenoista on vain vajaat kolme prosenttia. Niistä säästämällä ei kuntataloutta vakauteta. Kuntaliitokset eivät myöskään automaattisesti vähennä palveluiden järjestämisen kustannuksia tai byrokratiaa. Suuremmissa kunnissa hallinnon osuus menoista on pieniä kuntia selvästi suurempi, ja tehdyt liitokset ovat poikkeuksetta merkinneet kustannusten nousua useiksi vuosiksi ennen ja jälkeen liitoksen. Siksi niiden pitää perustua aina kuntien omiin, huolellisesti valmisteltuihin päätöksiin. Keskusta ei vastusta vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kun ne ottavat huomioon myös alueelliset erityispiirteet.

Tutkimukset ja tilastotkaan eivät anna hallituksen valitsemalle keskittämislinjalle juuri minkäänlaista tukea, olipa kyse lähipalveluiden turvaamisesta, paikallisdemokratiasta tai kuntien taloudesta. Keskusjohtoisesti ja kaiken demokraattisen vaikuttamisen ehkäisevän, epärealistisen aikataulun puitteissa toteutettu kuntarakenneuudistus nostaa kuntien toimintamenoja. Se ei nosta tuottavuutta, vaan heikentää sitä. Se tulee olemaan hallituksen laatikkoleikkien ja mielikuvapolitikoinnin hinta.

Vain koulumatkojen ajallisesta pituudesta säädetään laissa. Muiden palvelujen saatavuus vaarantuu. Hallituksen keskittämispolitiikasta kärsivät ennen muuta kuntakeskuksen ulkopuolella asuvat ihmiset. Palvelujen keskittyessä esimerkiksi vanhusten on pakko muuttaa palvelujen perässä suurkuntien keskuksiin. Keskittämisellä on vaikutusta myös kuntien työntekijöihin. Uhkana on työpaikan menetys tai kohtuuttoman pitkä työmatka.

Muutos aikaisempaan hallituksen politiikassa on se, että kuntakarttaa ollaan piirtämässä uudelleen pakolla. Keskusta vastustaa kuntien pakkoliitoksia. Pakolla toteutettuna kuntauudistus ei ole perustuslain kannalta ongelmaton. Aikaisemmin kuntalakia on valmisteltu parlamentaarisesti sekä kuntakenttää kuunnellen pyrkimyksenä mahdollisimman laaja yhteisymmärrys. Nyt hallitus piirrättää kuntakartan virkamiehillä. Kuntalaisia ja kuntapäättäjiä kuullaan jälkikäteen, jos silloinkaan. Miten näin voimakkaasti keskusjohtoisesti toimien alueelliset erilaisuudet otetaan todellisuudessa huomioon ja miten kansalaisten ääni kuuluu uudistuksessa?

Kataisen hallituksen suunnitelmista puuttuu kuntapäättäjien sitouttaminen ja motivointi. Hallitus aliarvioi kaikkia kuntapäättäjiä, joiden on vaikea ymmärtää ja hyväksyä ylhäältä saneltua pakkoratkaisua. Hallitus sivuuttaa paikallisen asiantuntemuksen, joka on kunnallisen itsehallinnon keskeinen voimavara. Hallituksen linja vaarantaa pitkäjänteisen kunnallishallinnon ja -palvelujen kehittämisen. Kuntapolitiikan pitää olla selkeää ja ennakoitavaa hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

Kaupunkien ja kuntien päättäjät ovat pyytäneet, ja syystäkin, työrauhaa viedä loppuun kunta- ja palvelurakenteissa käynnissä olevia uudistuksia. Keskusta on samaa mieltä. Nyt kunnissa on keskeytetty laajoja rakenteellisia uudistuksia ja alettu hätäisesti investoida kuntaliitosten pelossa. Hallituksen kuntapolitiikka luo kaaosta kuntakentälle. Sitä vastaan on noussut kapinahenkeä monissa kunnissa riippumatta kunnan koosta tai poliittisista voimasuhteista.

Kataisen hallitus on runnomassa kuntauudistusta kovalla kiireellä. Uusien kuntien pitäisi olla toiminnassa jo vuoden 2015 alusta. Jo sitä ennen kunnille ollaan hallitusohjelman mukaan määräämässä lisävelvoitteita. Hallitus heikentää kuntien taloutta leikkaamalla valtionosuuksia ja muuttamalla verotulojen tasausjärjestelmää. Nämä aiheuttavat veronkorotuspaineita etenkin niissä kunnissa, joissa veroprosentit ovat entisestäänkin korkeat. Hallitusohjelmassa hallitus lupaa oikeudenmukaisuutta ja eheyttä, mutta toisin näyttää käyvän. Erot kuntien ja kuntalaisten välillä kasvavat.

Keskusta tulee esittämään uutta lähipalvelulakia, joka takaa ihmisten yhdenvertaisuuden lähipalvelujen saamisessa kohtuullisessa ajassa koko maassa. Keskusta kantaa huolta siitä, mitä Kataisen hallituksen epäselvä ja saneluun perustuva kuntapolitiikka aiheuttaa ihmisten lähipalveluille, ihmisten ja alueiden yhdenvertaisuudelle, kansalaisten osallistumiselle sekä omaehtoiselle kehittämistyölle kunnissa.