Perustelut
Ympäristövaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan,
jonka mukaan voimassa olevan ympäristötiedon saatavuutta
koskevan neuvoston direktiivin uudistaminen on tarpeen. Valiokunta totesi
jo vuonna 1998 (YmVL 5/1998 vp), että Euroopan
yhteisön tulee ratifioida YK:n Euroopan talouskomissiossa
valmisteltu yleissopimus tiedonsaannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta
sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa
(sittemmin Århusin yleissopimus). Samassa yhteydessä valiokunta lausui,
että voimassa olevaa neuvoston direktiiviä tulee
kehittää yleissopimuksen periaatteiden mukaisesti,
sillä yleissopimus turvaa kansalaisille paremmat tiedonsaantimahdollisuudet.
Valiokunta onkin varsin tyytyväinen, kun komissio on antanut
ehdotuksen uudeksi direktiiviksi. Sen mukaan yhteisön tulee
turvata ympäristötietojen julkisuus niin, että viranomaiset
yhtäältä aktiivisesti tiedottavat asioista
ja toisaalta turvaavat kansalaisten oikeuden tietojen saantiin.
Yleisarvionaan valtioneuvosto toteaa, että komission
ehdotus uudeksi direktiiviksi on Suomen kannalta hyväksyttävä.
Ympäristövaliokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon.
Kysymyksessä on minimidirektiivi. Suomen äskettäin
uudistettu julkisuuslainsäädäntö (Laki
viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 621/1999) menee
osittain pidemmälle avoimuudessa kuin käsiteltävänä oleva
komission ehdotus jäsenvaltioiden lainsäädännön
perustaksi ympäristöasioissa.
Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että eräiltä kohdin
komission ehdotusta on tarpeen selventää. Selventämistarpeet
liittyvät ensisijaisesti ehdotuksen ja Århusin
yleissopimuksen eroavaisuuksiin.
Tältäkin osin ympäristövaliokunta
yhtyy valtioneuvoston kantaan. Asian jatkokäsittelyssä osa
eroavaisuuksista on jo poistettu (mm. viranomaisen kieltäytymisperusteet
tietopyyntöön, ympäristötiedon
käsite), mikä merkitsee komission ehdotuksen muuttumista
valtioneuvoston kannan suuntaan. Valiokunta panee tämän
tyydytyksellä merkille. Asian jatkokäsittelyssä on tarpeen
vielä selventää muitakin valtioneuvoston
kannassa mainittuja kohtia, joista valiokunta painottaa erityisesti
viranomaisen käsitettä ja ympäristötiedon
julkiseksi tulon ajankohdan määrittämistä.
Valtioneuvoston kannanotossa katsotaan lisäksi, että Århusin
yleissopimuksen ratifioimiseksi on tärkeää,
jotta yhteisön omissa toimielimissä sovelletaan
ympäristöä koskevan tiedon julkisuutta
samassa laajuudessa kuin direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioissa
on tehtävä.
Ympäristövaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan
ja korostaa EU-toimielinten avoimuuden ja julkisuuden kehittämistä.
Lopuksi valiokunta kiinnittää valtioneuvoston
huomiota sekä käsiteltävänä olevan
direktiivin että Suomen julkisuuslainsäädännön
osalta sähköpostin käyttöön
pyydettäessä tietoja viranomaisilta. Tällöin
on jossain määrin tulkinnanvaraista, mistä hetkestä tietopyyntöön
vastaamisen määräaika lasketaan. Lasketaanko
aika siitä, kun pyyntö on tullut virkamiehen sähköpostiin vai
siitä, kun virkamies lukee sähköpostin
esimerkiksi kesäloman jälkeen. Asiaa on syytä selkiyttää.