Perustelut
Pohjoisen ulottuvuuden yksi keskeinen saavutus on vuonna 2000
perustettu ympäristökumppanuus, jonka tavoitteena
on vastata alueen ydinturva- ja muihin ympäristöhaasteisiin.
Kumppanuusjärjestelyssä kiinnostuneet valtiot,
kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset
toimivat yhdessä tasavertaiselta pohjalta. Ympäristökumppanuutta
tukevaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallinnoimaan
rahastoon on kertynyt lähes 200 miljoonaa euroa. Pääosa
varoista on suunnattu ydinturvallisuuden parantamiseen Kuolan niemimaalla,
mutta tärkeitä ovat myös ympäristöprioriteettihankkeet,
joista Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo on merkittävin.
Valiokunta pitää ympäristönsuojelutavoitteiden
näkökulmasta luontevana sitä, että EU:n
ja Venäjän välisen yhteistyön
kehittäminen muodostaa pohjoisen ulottuvuuden keskeisen
sisällön. Venäjää koskevat
ympäristötavoitteet sisältyvät
jo nykyiseen ja sitä edeltävään
toimintaohjelmaan. Yhteistyön kehittäminen on
myös olennaista Suomen ympäristötilatavoitteiden
kannalta, sillä ravinne- ja myrkyllisten aineiden kuormituksen
vähentäminen on erityisesti Suomenlahden ja koko
Itämeren suojelun kannalta keskeinen tavoite. Myös
merikuljetusten turvallisuuden edistäminen on edelleen
olennaisen tärkeää.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä luonnon
monimuotoisuuden suojeluun, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja rajat
ylittävien ympäristöhaittojen vähentämiseen
liittyviä yhteistyötavoitteita. Ympäristönäkökohtien
sisällyttäminen kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon
on keskeistä. Tämän tavoitteen edistämiseksi
on tarkoituksenmukaista edistää ympäristölainsäädännön
ja -normien lähentämistä EU:n
ja Venäjän välillä sekä sitoutumista
kansainvälisiin ympäristösopimuksiin
ja sopimusten tehokasta täytäntöönpanoa.
Valiokunta tukee valtioneuvoston pyrkimystä vahvistaa
pohjoisen ulottuvuuden ympäristönsuojeluyhteistyötä Luoteis-Venäjän
alueella. Olennaista ohjelman onnistumisen kannalta on se, että Venäjä sitoutuu
jatkoasiakirjaan. Nykyiseen toimintaohjelmaanhan Venäjä ei
ole sitoutunut. Venäjän hyväksyntä on
keskeistä myös siinä suhteessa, miten
vuoden 2007 alusta toimintansa aloittava Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti
(ENPI) vastaa pohjoisen ulottuvuuden rahoitustarpeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä
sitä,
että naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti mahdollistaa
ympäristöhankkeiden rahoituksen. Riittävän
suuri osuus naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista tulee sitoa pohjoisen
ulottuvuuden toiminta-alueen hankkeisiin, jotta turvataan varojen
käyttö myös yhteisön pohjoisosissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen tosiseikkaan,
että Venäjän mittavien ympäristöongelmien
ratkaisemiseksi on myös positiivista kehitystä yksityisomistuksessa
olevien yritysten investointien ja omaksumien toimintatapojen ansiosta.
Esimerkiksi Kuolan nikkeliongelma vähenee ratkaisevasti
tulossa olevien, merkittävien laitosinvestointien kautta.
Eräät öljy-yhtiöt ovat puolestaan
itse asettaneet EU:n rajoituksia vastaavia rajoituksia satamaan
pääseville aluksille. On tärkeää,
että tämä kehitys jatkuu ja että sitä tuetaan
kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Ympäristökumppanuuden menestystä pohjoisen
ulottuvuuden suurimpana saavutuksena tulisi hyödyntää ulottamalla
rahoitusmalli rajatumpiin, pienempiin kohteisiin. Valiokunta tukee ajatusta
esimerkiksi rata- tai tiekumppanuuksista tai muista rajatuista hankkeista,
jotka olisi mahdollista toteuttaa tällä rahoitusmallilla.
Yksittäiset infrahankkeet lienevät myös
Venäjän kannalta hyväksyttävämpiä kuin
sellaiset ohjelmat, jotka se kokee EU:n sisäisiksi.