Arvoisa puhemies! Tulin tähän käyttämään tämän esittelypuheenvuoron, joka on kuitenkin ehkä enemmän tämmöinen oikaisupuheenvuoro tässä kohtaa, koska lehdistössä on ollut niin paljon väärää tietoa tästä hallituksen esityksestä ja tästä mietinnöstä. 

Tämä on siis tässä vaiheessa, tämä ensimmäinen vaihe, vain ja ainoastaan tähän ilmoituskäytäntöön siirtymisestä, ei mistään muusta. Keskustelua käytiin jo hyvinkin paljon siitä kakkosvaiheesta, vaikka koko esitystä ei ole. Se oli hyvin paljon tämmöisenä tuntemuksien purkauksen kohteena, voidaan sanoa näin. Mutta nyt tosiaan tämä kyseinen hallituksen esitys ja mietintö on vain ja ainoastaan tästä ilmoituskäytäntöön siirtymisestä. 

Kuitenkin valiokunta piti tärkeänä sitä, että nostetaan näitä huolia, joita jo nostettiin niitten keskustelujen ja asiantuntijalausuntojen yhteydessä esille ja joita mahdollisesti on tulossa seuraavassa vaiheessa esiin, ja ne ovat luettavissa mietinnöstä. 

Mutta näihin oikaisuihin. Kun lehdet kirjoittavat, että tämä avaa kilpailua ja niin edespäin, niin postin kilpailu on avattu jo 1994. Tähän on matkan varrella tehty vielä helpotuksia ja lievennyksiä, joilla tälle alalle kilpailun aukaisun jälkeen on ollut helpompi päästä. Näitä on tapahtunut muun muassa 2002 ja 2011. Näitä on matkan varrella tehty, ja tämä on ikään kuin jatkumo siihen. 

Näistä asiantuntijalausunnoista on vedettävä tämmöinen yhteenveto, että lähes kaikki asiantuntijat ovat kannattaneet tätä hallituksen esitystä ja tähän ilmoituskäytäntöön siirtymistä mukaan lukien Posti itse. Oikeastaan kriittisin lausunto on tullut sitten liittojen toimesta. Sen voi tulkita niin, että se on ehkä ainoa tämmöinen ei-kannattava esitys. Mutta sielläkin varovaista hyväksyntää on. Mutta tämäkin oli tosiaan enemmän vielä tuntemattomasta kakkosvaiheesta johtuen. Tämä ensimmäinen vaihe on vain ja ainoastaan tästä ilmoitusmenettelyyn siirtymisestä. 

Tämä ei, vaikka asiantuntijat ovat lähes yksimielisiä, valiokunnan jäsenten keskuudessa ollut sitten yksimielinen, eli tässä on hylkäysesitys. 

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle postilain muuttamisesta. Eduskunnalla on ollut käsiteltävänään uudistus, jossa nykyisestä hallinnollisesti raskaasta, valtioneuvoston myöntämiin postilupiin perustuvasta järjestelmästä siirryttäisiin kevyempään, ilmoituksenvaraiseen järjestelmään. Valiokunta käsitteli esityksen ripeästi, ja siksi haluankin kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa nopeasta käsittelystä, jolla mahdollistetaan aito normien purkaminen. 

Esitystä valmisteltaessa pyysimme lausuntoja eri markkinatoimijoilta ja viranomaisilta, ja lähes kaikki lausunnon antaneet pitivät esityksen tavoitteita normien purkamisesta, hallinnollisen taakan vähentämisestä ja postiyritysten alalle tulon esteiden madaltamisesta kannatettavina. Saman viestin sidosryhmät toivat esiin myös valiokunnan käsittelyn aikana, niin kuin puheenjohtaja totesi. 

Esityksellä mahdollistetaan tulevaisuudessa uudenlaisten postipalveluiden syntyminen ja vaikutetaan osaltaan myös sanomalehtiyhtiöiden toimintakyvyn parantumiseen, sillä lehtiyhtiöt voivat nyt jakaa kirjeitä oman lehtijakelunsa yhteydessä. Tämä on tärkeää, koska, kuten valiokuntakin toi lausunnossaan esiin, on kirjelähetysten määrä selkeästi vähentynyt viime vuosina sähköisen viestinnän yleistymisen ja yleisen sähköistymiskehityksen vuoksi. 

Valiokunta korosti lausunnossaan, että sääntelyn keventämisestä huolimatta on tärkeää pystyä jatkossakin varmistamaan kansalaisille laadukkaat ja edulliset postipalvelut koko maassa. Valiokunta toi esiin myös postilain uudistamisen toisen vaiheen, jota valmisteltaessa tullaan turvaamaan turvalliset ja laadukkaat postipalvelut kaikille suomalaisille. 

Arvoisa puhemies! Kuten edellä todetusta on käynyt varmasti ilmi, olen tyytyväinen siihen, miten postilakiesitys käsiteltiin eduskunnassa. Näen, että muutos on askel kohti uudenlaisia postipalveluita, joista tulevat hyötymään sekä postiyritykset että niiden asiakkaat laadukkaina ja monipuolisina postipalveluina koko maassa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Hallituksen esityksessä postilain muuttamiseksi esitetään valtioneuvoston myöntämästä postitoimiluvasta luopumista ja sen sijaan siirtymistä sähköiseen ennakkoilmoitukseen Viestintävirastolle. Esitys on täysin päinvastainen liikenne- ja viestintävaliokunnan kannan kanssa toimiluvan myöntämisestä vuodelta 2010. Valiokunta näki silloin toimilupaehtojen olevan keskeinen mekanismi, jolla vaikutetaan markkinoiden toimintaan ja yleispalvelun turvaamiseen. Postitoimiluvan myöntäminen siirrettiin tuolloin ministeriöltä valtioneuvostolle. 

Pelkkä sähköinen ennakkoilmoitus on riittämätön työkalu viranomaisille. Postipalvelut muodostavat niin tärkeän välineen yhteiskunnassa, että alan yrityksiä tulee olla mahdollista arvioida jo etukäteen. Huomioitavaa myös on, että lakiesitys poistaisi kaikki nykyistä toimilupajärjestelmää koskevat vaatimukset postitoiminnan säännöllisyydestä ja laadusta, yrityksen riittävistä resursseista sekä pitkäjänteisestä postitoiminnan järjestämisestä. Muutoksen myötä uusi yritys voisi myös lopettaa postipalveluiden tarjoamisen asiakkailleen kahden viikon varoitusajalla. 

Kilpailun laaja avaaminen söisi Postin toimintamahdollisuuksia. Uudet toimijat voisivat ilman yleispalveluvelvoitteen rasitetta kääriä kermat päältä ja keskittyä kannattaviin alueisiin ja voittoisiin tuotteisiin, kuten yritysten kirjeisiin. Viime vaalikaudella arvioitiin tämän aiheuttavan valtiolle miljoonien eurojen kustannukset, jotka tulisi maksaa yleispalveluvelvoitteesta vastaavalle Postille. Eli jatkossa valtion olisi turha odottaa osinkoa Postilta. Viime vuodelta valtion kassaan tuli Postilta osinkoa 18 miljoonaa euroa. Jatkossa nuo eurot kilahtavat yksityisiin pusseihin. 

Arvoisa puhemies! Kansanedustajat edustavat kansaa, ja on ajettava yhteistä etua, ei pienen piirin etua. Tämä postilain muuttaminen ei tule hyödyttämään kansalaisia. Päinvastoin, kansalaisten postipalvelut tulevat mitä todennäköisimmin heikkenemään, kun nykyisen palvelutason taloudellinen pohja murenee alta pois. Riittävien ja yhdenmukaisten postipalveluiden varmistaminen koko maassa on nyt ja tulevaisuudessa valtion tehtävä. Uudet toimijat keskittyvät kannattavaan yrityspostiin kaupunkialueilla eivätkä hoitaisi perille harvaan asutun seudun asukkaiden posteja. 

Tämän lakimuutoksen seurauksena saatamme päätyä siihen, että harvaan asutulla alueella ei enää jaettaisi postia viitenä arkipäivänä viikossa vaan harvemmin, koska rahat hoitaa palvelua viedään Postilta. Ihmiset laitettaisiin eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea. EU:n postidirektiivin mukaan viiden päivän jakelusta voi poiketa vain poikkeukselliseksi katsotuissa tilanteissa tai maantieteellisissä olosuhteissa. Tämäkö on Sipilän hallituksen aluepolitiikkaa? Kuritetaan maaseudun ihmisiä. Eikö heille kuulu myös tämä julkinen palvelu? Onko nyt aluepolitiikka väistynyt markkinoiden tieltä ja alueellisen tasa-arvon edistäminen lakaistu maton alle? 

Politiikassa on aina vaihtoehtoja, vaikka hallitus yrittääkin väittää muuta. Hallitus vie tällä hetkellä Suomea aivan väärään suuntaan, mutta suunta voidaan — ja se pitää — kääntää, ja sen vuoksi tulemme esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä. 

Arvoisa puhemies! Tänään vietämme kansainvälistä sananvapauden päivää. Sanomalehtien Liitto on aiheellisesti ollut huolissaan siitä, että jos Postin jakelupäivät harvenevat, niin kuinka käy heidän toimintaedellytyksilleen, suomalaisten avoimelle tiedonsaannille ja demokratian toimivuudelle. On myös pakko mainita se, että erityisesti Postista on kuulunut paljon pelolla johtamista. Pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja on ohjeistettu, mitä saa puhua julkisuuteen. Työpaikoilla yritetään hiljentää väkeä ja luottamusmiesten toimintaa on yritetty tarkoituksellisesti vaikeuttaa muun muassa lopettamalla kilometrikorvausten maksaminen. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg kirjoitti vappuna blogissaan, että meillä ei ole varaa siihen, että tietävimmät vaikenevat, millään alalla. Sananvapaus taataan perustuslain 2 luvun 12 §:ssä, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa. Sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Postin työntekijöilläkin on nämä perusoikeudet. Heillä on oltava oikeus asiallisesti, totuudenmukaisesti ja perustellusti arvostella työnantajaansa, kun siihen aihetta on. 

Arvoisa puhemies! Viime syksynä tehdyn Postin henkilöstökyselyn tulokset tukevat käsitystä huonosta johtamisesta. Myös muista valtionyhtiöistä on tullut vastaavaa viestiä. Työntekijä tuntuu olevan Postissa yrityksen pahin vihollinen. Työntekijät ovat kokeneet, että heitä on uhkailtu, kiristetty ja syyllistetty. Nyt tämä vaientamisen toimintatapa Postin asioissa on levinnyt myös meihin kansanedustajiin — pääministeripuolueen toimesta. Tämäkö on vallassa olevien johtamistyyli? Kansanedustajilla on laajennettu sananvapaus. Kansanedustajalla on perustuslain mukaan eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä ja arvostella yhteiskunnallisia epäkohtia tai vallankäyttäjiä. Pääministeri omistajaohjaa valtionyhtiöitä, ja on aivan aiheellinen kysymys, miksi henkilöstöpolitiikka on huonontunut Postissa. Miksi pääministeri ei ole vaatinut hyvää henkilöstöpolitiikkaa? Ihmisiä irtisanotaan samaan aikaan, kun otetaan vuokratyöntekijöitä ja johtaja saa palkkaa 50 000 euroa kuukaudessa. Työntekijöille ei myöskään kerrota mitään, ja heillä on tunne, ettei heitä enää arvosteta. 

Kaikkien valtionyhtiöiden on oltava esimerkillisiä henkilöstöpolitiikassa ja kohtuullisia johdon palkoissa. Tämä on SDP:n yksi tavoite valtion omistajapolitiikan kehittämiseksi. Sellainen valtion omistajapolitiikka, joka perustuu nollatuntisopimuksiin ja palkansaajien halpuuttamiseen, ei ole kestävällä pohjalla. Se ei saa aikaan kasvua ja työllisyyttä. Ihminen, jolla ei ole varmuutta palkastaan, ei rakenna taloa, ei käytä rahaa yrityksiltä ostettaviin palveluihin, ei osta ja kuluta. Tällöin eivät pyörät pyöri vaan ne pysähtyvät, niin kuin nyt on Suomessa käynyt. 

Onneksi ammattiliitto sai pitkän oikeustaistelun kautta laitettua kuriin hintoja polkevat ilmaisjakelufirmat, mikä oli ehkä suurempi teko Postin kilpailukyvyn kannalta kuin yksikään Postin johdon teko. 

Arvoisa puhemies! Kuten kuulitte, yksi tämän vastalauseen allekirjoittajista piti äsken puheen, ja liittymä tähän hallituksen esitykseen on kohtalaisen ohut. Elikkä tämä kuvaa hyvin tämän asian käsittelyä ja etenemistä. Varsinaiseen asiaan, näihin byrokratianpurkutalkoisiin, ilmoittamismenettelyyn, kovin harvalla oli vastalauseita. 

Arvoisa puhemies! Harmi, että ministeri Berner — toki hienoa, että hän ehti olla täällä hetken — lähti nyt pois eikä jäänyt kuuntelemaan tätä keskustelua. Hän, jos joku, tietää omasta siviiliammatistaan johtamisesta ja olisi voinut täällä ehkä valottaa myöskin sitten omaa näkemystään siitä — kun Postin johtamisessa on kieltämättä ollut paljon kyseenalaisia piirteitä — millä tavalla yritysmaailmassa noin muuten esimerkillä johdetaan. 

Postin kilpailukyky on ollut suurissa hankaluuksissa jo pitkään — ja nyt puhun täällä Postin hallintoneuvoston jäsenenä, en kuulu liikenne- ja viestintävaliokuntaan, mutta tunnen hyvin tämän asian, läpikotaisin, tuon hallintoneuvoston työn kautta. 

Tässä valiokunnan oppositioryhmät ovat tehneet yhteisen hylkäysesityksen. Ja kyllä tämä on ihan paikallaan, kun katsotaan, että tämä postilaki on hyvin ristiriitainen markkinoiden kannalta. Pääsääntöisesti valiokunta kannattaa sitä, että korostetaan vapaata ja esteetöntä, tasapuolista kilpailua. Valiokunnan mietintö asettaa postilain uudistuksen toiselle vaiheelle kuitenkin odotuksia yleispalveluvelvoitteesta ja kansalaisten palvelusta, ja sitä korostetaan tässä lausunnossa erittäin voimakkaasti, että yleispalveluvelvoite pitää säilyttää ja sen pitää kohdella kansalaisia tasapuolisesti, mutta kun tämä yhtälö ei oikein toimi. 

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että postin jakeluverkostoa voidaan pitää yhteiskunnan perusinfrastruktuurina ja postin jakelulla on kansalaisten ja yritystoiminnan kannalta keskeinen merkitys. Tämä on totta. Myöskin monet viranomaistoiminnot perustuvat edelleen kirjejakeluun. Valiokunta korostaakin, että sääntelyn keventämisestä ja markkinatilanteen muuttumisesta huolimatta on tärkeää pystyä jatkossakin varmistamaan kansalaisille luotettavat, laadukkaat ja edulliset postipalvelut koko maassa. Nyt ministeri Berner lähti pois ja valiokunnan puheenjohtajakin taisi lähteä pois, ja nyt ei kukaan ole vastaamassa sitten siihen, miten tämä yhtälö ihan aidosti toteutetaan. 

Toiveet ovat suuret, halutaan vapauttaa, halutaan pitää, mutta tuntuu siltä, että tässä laukattaisiin kahdella hevosella. Hevoset lähtevät kohta eri suuntaan, ja se ratsastaja siinä putoaa maahan pyllylleen. 

Arvoisa puhemies! Täsmällinen ja virheetön postinjakelu on osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, on ollut sitä jo vuosikymmenten, jopa vuosisatojen ajan. Ja vaikka moni meistä suomalaisista haluaisi hoitaa mahdollisimman suuren osan asioinnistaan verkossa paperiin koskematta, monien viranomaisten ja yritysten ja jopa pankkien kanssa asioiden hoitaminen edellyttää edelleen kohtuullisen nopeaa ja ehdottoman virheetöntä postin kulkua, ettei tule vastaan sellaisia tapauksia, joista kerroin tämän hallituksen esityksen lähetekeskustelussa, sillä me emme ole Suomessa olleet valmiita luopumaan paperiasioinnista Tanskan tavoin. Tanskassahan tilanne on se, että kansalaiset ja yritykset on lailla velvoitettu asioimaan viranomaisten kanssa vain sähköisesti ja viranomaisilta saa paperipostia vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos henkilöllä on sairaus, joka estää tietokoneen käytön. 

Koska Postin luotettavuus on siis edelleen yhteiskunnan toiminnalle välttämätöntä, Postin toimintaa on syytä säädellä ja valvoa samanlaisella tarkkuudella kuin muutakin kriittistä perusinfrastruktuuriamme. Tästä syystä pelkkä ilmoitus ei mielestäni ole riittävä menettely postitoiminnan aloittamiseksi. Jos jotain menee pieleen, jälkien korjaaminen vie aikaa ja tulee kalliiksi. Siksi uusien postipalveluita tarjoavien yritysten kestävä toimintakyky ja luotettavuus on kyettävä arvioimaan etukäteen ennen toiminnan alkamista. Onko esimerkiksi kirjesalaisuus hoidettu asianmukaisesti? Miten on henkilötietojen, osoitetietojen tietoturva hoidettu? Miten tehdään osoitteenmuutokset? Miten kuljetetaan palautettavat viestit tai väärään osoitteeseen menneet viestit tai väärillä osoitetiedoilla tehdyt viestit? Kaikki nämä on pystyttävä ensin arvioimaan, ennen kuin postitoiminta voidaan aloittaa. 

Toiseksi on muistettava, että suurin osa Suomesta, melkein koko Suomi, on harvaan tai hyvin harvaan asuttua seutua, jossa postin laatikkokanto ei ole mitenkään taloudellisesti kannattavaa. Nämä alueet eivät tule yksityisiä postipalveluyrityksiä kiinnostamaan. Nämä alueet jäävät siis esimerkiksi yleispalveluvelvoitteen hoitaakseen saavan yrityksen, käytännössä meidän vanhan Postin, hoidettaviksi, ellei sitten valtio rupea ostamaan näitä yleispalvelupalveluita. Joka tapauksessa näiden haja-asutusalueiden kannattamattomien postipalveluiden vuoksi Posti ei kykene kilpailemaan myöskään taajamissa, koska sen hinnat eivät voi mitenkään olla kilpailukykyisiä sellaisten yhtiöiden kanssa, jotka toimivat vain taajamissa ja keskittyvät kannattaviin yrityskirjeisiin. Tai sitten Postia pitää kieltää harjoittamasta kannattamatonta toimintaa, tai se kannattamaton toiminta on sitten rahoitettava jollain muulla tavalla. 

Arvoisa puhemies! Pahoin pelkään — ja tämä on nyt sitten spekulointia, tämä ei vielä tässä esityksessä ole, kuten valiokunnan puheenjohtaja muistutti — että tätä menoa meillä ei pian ole postipalveluita kuin taajamissa tai sitten harvaan asuttujen alueiden postit kuljetetaan valtion tilaamana palveluna kerran tai kaksi viikossa. 

Näiden edellä mainittujen seikkojen johdosta myös vihreä eduskuntaryhmä tulee yhtymään edustaja Taavitsaisen mainitsemaan hylkäysesitykseen. 

Arvoisa rouva puhemies! On aivan totta, että tätä postipalveluiden kehittämistä on tehty vuosikymmeniä ja on synnytetty asiamiesposteja ja niin edelleen, purettu normeja, moniin asioihin on löytynyt matkan varrella varmasti asialliset perustelut ja ajassa pitää elää, mutta silti postitoimi pitäisi nähdä kokonaisuutena. 

Tässä postilain ensimmäisen lakiuudistuksen vaiheessa täytyy muistaa, että perästä, syksyllä ilmeisesti, on tulossa postilain toinen vaihe. Jäänkin jo tässä vaiheessa vähän pohtimaan sitä, miten tässä toisen vaiheen kohdalla tulee käymään, millä tavalla hallitus sisällään tulee kipuilemaan siinä, kun postipalveluiden osalta murretaan Postin perinteisiin tehtäviin ja velvollisuuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Syntyykö kermankuorintaa? Sitä on tässä eduskunnassa epäilty pitkään, ja tämän ensimmäisenkin vaiheen jälkeen se kysymys vain entisestään vahvistuu. On helppo ymmärtää vastalauseen allekirjoittajien näkemyksiä jo tässä vaiheessa. 

Posti on Suomen suurin työnantaja yli 20 000 työntekijällä. Kyse ei ole siis mistään pienestä toimijasta. Voin sanoa näin puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana, että Postin toimintaa voidaan tietenkin kuluttajan näkökulmasta katsoa monesta näkökulmasta niin kirjepostin kuin pakettipostinkin osalta, mutta yksi postissa kuljetettava asia on kertausharjoituskutsut. Jos tulevaisuudessa tullaan siirtymään mahdollisesti kolmen päivän jakeluun, niin on ihan perusteltua jo nyt kysyä, millä tavoilla — samaan aikaan kun yritetään kehittää valmiuden kohottamiseen liittyvää lainsäädäntöä nopeampiin kertausharjoituskutsuihin ja niin edelleen — tämä postilaki tulee vaikeuttamaan reserviläisten kertausharjoitukseen kutsumista. 

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan kertoi, tämä ilmoituskäytäntöön siirtyminen on tämän kyseisen esityksen se pääasiallinen sisältö. Itse en näe siinä mitään ongelmaa. Ilmoituskäytäntöön voidaan siirtyä ja näin helpottaa byrokratiaa. Jo nykypäivänä lehtiyhtiöt monella alueella hoitavat jakelua, ja näin ollen niillä alueilla ei tällaista muutosta juurikaan tule tapahtumaan. On totta, että varmaan tämän hallituskauden aikana tulee toinen vaihe tänne eduskuntasaliin käsittelyyn, ja siinä yhteydessä tulee sitten määrittää ja tarkasti miettiä, mikä on tämä yleispalveluvelvollisuus: kuinka monena päivänä viikossa kirjeitä jaetaan? 

Tässä edustaja Kari otti esille tämän kertausharjoituskutsun. Se on hienoa, jos se tulee viitenä päivänä, mutta jos siirrytään vaikka kolmeen päivään, niin käytännössähän siinä vain päivän myöhästyy kutsu. Että en usko, että Suomen maanpuolustus kaatuu siihen päivän viiveeseen, mutta toki tämä on asia, mikä pitää huomioida siinä kakkosvaiheen käsittelyssä. 

Näin sananvapauden päivänä täällä salissakin sana on toki vapaa, mutta hiukan ihmettelen edustaja Taavitsaisen näkemystä tästä postilaista ja sananvapauden menettämisestä. Mikä yhteys sillä tähän oli? Sitä yhteyttä en oikein havainnut tästä hallituksen esityksestä. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu normienpurkuhankkeeseen. Tässä on valiokunta harvinaisen laajasti kyllä kuullut näitä postinjakelutoimijoita, ja tämä on aika yksimielinen ollut, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tuossa toi esiin. 

Tämä keskustelu, mitä täällä nyt on käyty, hyvin läheisesti liippaa minun kotiseutuani. Meillä Ylivieskassa vastaavaa keskustelua käytiin noin kaksi vuotta sitten, kun meillä siirtyi lehdenjakelu yksityiselle yritykselle. Se sama huoli oli silloin niissäkin keskusteluissa, eli että nyt jää harvaan asuttujen alueiden ja laita-alueiden posti jakamatta. Mutta ainakin tällä hetkellä kaikki ovat olleet hyvin tyytyväisiä tähän jakelupalveluun, mitä tehdään. Posti käy muun muassa meidänkin postilaatikollamme muutaman kerran viikossa — ei enää joka päivä, koska sitä kirjepostia ei enää kulje sitä samaa määrää, mitä on aikaisemmin kulkenut. 

Itse näkisin, että tämä esitys ja varsinkin tämä mietintö on harvinaisen hyvin tehty, ja olen kyllä hyvin mielelläni kannattamassa tätä mietintöä.