Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että nimikirjan pitäminen tulisi työnantajalle vapaaehtoiseksi. Esitys on kaikin puolin onnistunut ja kannatettava tältä osin. 

Kirkkolain 6 lukuun ehdotetaan tehtäväksi yksittäisiä muutoksia kirkon henkilöstöä koskeviin säännöksiin. Esimerkiksi säännöstä viranhaltijan oikeudesta saada vapaata kunnallisen luottamustehtävän hoitamista varten muutetaan siten, että säännös koskee viranhaltijan ohella myös työsopimussuhteista työntekijää. Samalla viittaukset kuntalakiin päivitetään uuden kuntalain mukaisiksi. Tämä on mielestäni tärkeä muutos, koska seurakunnat ovat itsenäisiä, erillisiä oikeushenkilöitä, kuten kunnat. Jos kunnallisen luottamustehtävän hoitamiseen saa nykyisin vapaata, tulee se sallia myös kirkon henkilöstölle. 

Tämän lisäksi kirkkolain 6 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös työllistymisvapaasta ja työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta. Ehdotuksen mukaan viranhaltijalla on sama oikeus työllistymisvapaaseen kuin työntekijällä työsopimuslain mukaan. Nykyisin työllistymisvapaasta on sovittu virka- ja työehtosopimusvaikutteisella pöytäkirjalla. Kirkkolain 6 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen työnantajien palveluksessa työskentelee sekä viranhaltijoita että työntekijöitä, joten tämäkin esityksen kohta on täysin perusteltavissa oleva, tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Uudistus edistää eri palvelussuhdelajeissa olevan kirkon henkilöstön yhdenvertaisuutta ja selkeyttää henkilöstön asemaa. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia myös siten, että nimikirjan pitäminen muuttuu kirkolliselle työnantajalle vapaaehtoiseksi. Näinhän se on ollut kunnissa jo pitkään. Jatkossa viranhaltijaa ja työntekijää koskevien tietojen luovuttamiseen sovellettaisiin nimikirjalain säännöksiä. Nimikirjan merkitys kirkollisille työnantajille ei ole enää samanlainen kuin aikaisemmin, koska työnantajat ovat saaneet käyttöönsä muita järjestelmiä, jotka korvaavat nimikirjaan merkittävät tiedot. Näitä ovat etenkin palkanlaskentaa ja muuta henkilöstöhallintoa varten luodut järjestelmät. Ei ole mielekästä, että samoja tietoja kerätään moninkertaisesti. Erityisesti nimikirjaa koskevia uudistuksia pidetään tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina myös kirkon piirissä. 

Mielestäni hallituksen esitys on kaikin puolin onnistunut ja siten kannatettava. 

Kun hallitus on nyt säästölinjalla, niin eikö yhtenä hallituksen esityksenä myös voisi olla tulevaisuudessa, että kirkkoon kuulumattomilla ihmisillä kirkolliset arkipyhät olisivat palkattomia vapaita, vai onko tämä liian arka aihe? Ainakin saataisiin säästöjä aikaan. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys ei varmasti mitään suuria poliittisia intohimoja herätä. Sen myönteinen vaikutus on lähinnä se, että eri palvelussuhteissa olevien henkilöstöryhmien asema kirkon tehtävissä ja viroissa muuttuu yhdenvertaisemmaksi ja samalla myös sitten niiden henkilöiden asema, jotka ovat kunnallisissa luottamustoimissa, tulee kuntalain säännöksiä vastaavaksi. 

Kaiken kaikkiaan kirkollisen lainsäädännön käsittely täällä eduskunnassa: näihin pykäliinhän ei eduskunta enää voi tehdä muutoksia, eli ne lähinnä voidaan vain hyväksyä tai hylätä, mutta silti on hyvä, että tämä kytkös ja kontakti edelleen kirkon ja valtiovallan välillä meillä on, jolloin voidaan ikään kuin synkronoida kirkollista lainsäädäntöä ja sitten valtion säädöksiä. 

Tuo edustajan puheenvuorossa esitetty heitto siitä, että kirkkoon kuulumattomien osalta kirkolliset juhlapyhät olisivat palkattomia, on aika erikoinen, koska eiväthän nämä juhlapyhät tietenkään ja vapaat koske pelkästään kirkon jäseniä vaan aivan samalla tavalla kaikkia ihmisiä.