Arvoisa herra puhemies! On harmi, että ministeri ei ole paikalla täällä esittelemässä tätä lakiesitystä, joka meille sosiaali- ja terveysvaliokuntaan on nyt sitten tulossa ja joka liittyy tähän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Eli tässähän nyt sitten "asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain mukaisista toisessa valtiossa annetuista suoran valinnan palveluja vastaavista terveyspalveluista aiheutuneet kustannukset korvattaisiin ilman muita edellytyksiä" — näin täällä tekstissä lukee. Eli käytännössä tämä koskee nyt sitä rajat ylittävää palveluiden hakemista muista maista EU-alueella, niistä haettuja palveluita ja niiden korvauskäytännön muuttamista, ja tämä on nyt sitten yhteydessä, kytköksissä tähän sote-lainsäädäntöuudistukseen. Kysymys tietysti on, että kun tämä sote-lakikin on jo monimutkainen, niin sitten tähän on nyt tullut esitys, joka on kokonaisuudessaan vielä monelta osin ongelmallinen ja vaillinainen.
Eli tämä laki koskisi siis jatkossakin nyt sitten vain terveyspalveluja. Sitten tässä on tarkoitus, että ulkomailla annettujen terveyspalvelujen kustannuksia korvattaisiin Suomen kansalaisille terveydenhuoltolain 7 a §:ssä tarkoitetuista terveydenhuollon palveluista eli siihen palveluvalikoimaan kuuluvista palveluista. Maakunta olisi sitten kustannusvastuussa, eli laskun maksaa maakunta.
No, nyt se ongelma liittyy tähän siltä osin, että ei ole tiedossa tällä hetkellä sitä, mitä nämä terveydenhuoltolain 7 a §:n terveyspalvelut ovat, mikä se palveluvalikoima on. Sitä ei ole kirjattu auki. Tähän on puuttunut lausuntokierroksella muun muassa HUS, ja HUSin lausunnossa todetaan, että tällainen erityinen palveluvalikoimaneuvosto on käsitellyt näitä asioita näistä palveluvalikoimista ja tähän mennessä on käsitellyt neljä hoitomuotoa, joista kolmea se on pitänyt perusteltuna. Täällä lausunnossa todetaan, että ainoastaan polvikuluman tähystyskirurginen hoito ei kuulu suomalaiseen palveluvalikoimaan, eli tämän perusteella kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat hoidot kuuluisivat tämän maksuvelvollisuuden piiriin, ja tässä lausunnossa todetaan se, että tosiasiassa tämän palveluvalikoimaneuvoston työn näkökulmasta ei ole tosiasiallisia, realistisia mahdollisuuksia määrittää palveluvalikoimaa siinä laajuudessa, että se riittäisi sitten rajaamaan ne ulkomailla tehtävät hoidot niin, että siellä ei mitä tahansa hömppää tarjota ja siitä lasku lankea sitten maakunnalle jälkikäteen.
Eli kysymys tiivistyy siihen, että tiedetään etukäteen, mitä palveluita voi ulkomailta hakea ja millä perusteella siitä sitten maksetaan ja minkälaisia laskuja on sitten maakuntiin suurin piirtein odotettavissa. Lakia ei voi päästää sillä tavalla eteenpäin, että tehtäisiin vain tämmöinen ja sitten jälkikäteen katsottaisiin, mikä kuuluu tähän palveluvalikoimaan. Eli potilaan pitää etukäteen tietenkin tietää se, maksetaanko se vaiko ei makseta. Tämä on se iso kysymys.
Toinen kysymys liittyy sitten siihen, että tässä asetetaan nyt Kelan virkailijat aika ison tehtävän ääreen: heidän pitäisi alkaa arvioida sitä, mikä hoito on korvattava ja millä hinnalla. Tietysti jos ajatellaan potilasta ja potilaan oikeusturvaa, niin kyllä minua kauhistuttaisi, jos Kelan virkailijan käsissä on se, mitä hoitoja minusta nyt sitten korvataan tai ei korvata. Tähän saakka siinä ovat olleet lääkäri ja asiantuntijat arvioimassa, mikä hoito on määritelty tarvittavaksi ja minkä voi sieltä hankkia, ja sitten siitä on korvaus tullut.
Tähän liittyy hyvin vahvasti nyt sitten tämä sote-uudistus myös siltä osin, että tämä esitys ei vastaa siihenkään, miten tämmöinen maakunnallinen vaihtelu suoran valinnan sote-palveluissa ja sitten toisaalta myös näillä tulevilla asiakasseteleillä tarjottavissa palveluissa vaikuttaa siihen, millä tavalla maakunnan asukas saa valita palveluita ulkomailla, eli tulevatko nyt sitten joka tapauksessa myös ulkomailla valittavat palvelut maakuntakohtaisesti tehtäviksi vai onko tarkoitus, että valtakunnassa on yhteneväiset käytännöt tähän. Siihen tämä laki ei vastaa.
Tässä ei myöskään vastata siihen, miten tälle sote-keskukselle eli käytännössä näissä yhtiöissä toimiville sosiaali- ja terveyskeskuksille maksettavassa korvauksessa huomioidaan se, jos asiakas käyttää rajat ylittäviä palveluita ja silloin maakunta korvaa ne palvelut. Tähän tulee tämmöinen kierros myös, joka pitäisi tietysti huomioida, koska muuten ne saavat tavallaan turhaan maakunnalta sitä rahaa.
Eli kaiken kaikkiaan kysymys on näistä korvauksista, näistä palveluvalikoimista, tämän etukäteen määrittelemisestä, se on puutteellinen tässä laissa, ja sitten on kysymys siitä, miten Kelan osaaminen ja resurssit tulevat riittämään tällaisen tehtävän hoitamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva on varmistettu.
Arvoisa puhemies! Tämä tulee nyt sitten meille valiokuntaan, ja aloitamme tästä kuulemiset.