Arvoisa puhemies! Tässä ollaan tosiaan säätämässä lakia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä, ja tähän soveltamisalaan esitetään laajennettavaksi tämä lemmikkieläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi tarpeellinen eläinten tunnistaminen ja rekisteröinti. Tämä lainsäädäntö tosiaan mahdollistaa lemmikkieläimien rekisterin käyttöönottamisen, mutta tämä käyttöönotto päätetään erikseen ministeriön asetuksella, ja olen iloinen, että maa- ja metsätalousministeriö on kertonut, että ensivaiheessa otetaankin käyttöön koirarekisteri ja myös kissarekisteri myöhemmin. Haluan tässä toiveen esittää, että tämän kissarekisterin kanssa ei viivytellä vaan se tulisi käyttöön mahdollisimman pian. 

Tällä pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pystytään edistämään omistajan vastuuta lemmikkieläimestään ja nopeuttamaan löytöeläimen palautumista omistajalleen ja ehkäisemään pentutehtailua ja lemmikkien laitonta maahantuontia. 

Erityisesti kissoille tämä rekisteri olisi tärkeää ottaa käyttöön pikaisella aikataululla, sillä se lisäisi kynnystä kissojen hylkäämiselle, joka on tällä hetkellä varsin suuri ongelma. Asiantuntijakuulemisten mukaan se vähentäisi hylättyjen kissojen määrää. Se edistäisi myös löytökissojen päätymistä takaisin omistajilleen ja helpottaisi kissapopulaatioihin puuttumista. Se myös todennäköisesti nostaisi kissojen arvostusta lemmikkinä, minkä jokainen kissa ansaitsisi. Tällä asetuksella voitaisiin kissojen tunnistamisessa ja rekisteröinnissä myös puuttua nykyistä paremmin vakaviin eläinsuojeluongelmiin. 

Toivon, että tämä laki ja sen mahdollistamat asetukset kissa- ja koirarekisteristä pian hyväksytään. 

Arvoisa puhemies! Myös minä halusin nostaa kissakriisinhallintaan pyrkivän kansalaisaloitteen esiin tähän keskusteluun. On tosiaan hyvä, että koirarekisteri on luvattu ja että vuodesta 23 alkaen se saadaan käyttöön. Suomessa hylätään arviolta vähintään 20 000 kissaa vuodessa, mutta kattavaa rekisteriä löytöeläintaloihin tuoduista kissoista ei ole. Leikkaamattomat, vapaasti ulkoilevat kissat synnyttävät helposti hallitsemattomasti lisääntyviä kissapopulaatioita. Vapaiden kissapopulaatioiden määrää on vaikea arvioida. Eläinlääkärit ovat arvioineet, että kissoja on vapaana noin viitisentoistatuhatta. Populaatiokissat ovat monesti sisäsiittoisia, kärsivät lukuisista terveydellisistä ongelmista, sairauksista, nälästä ja kylmästä. Ja kissa ei kuulu Suomen luontoon vaan on uhka monimuotoiselle luonnolle. 

Kanadalaistutkimuksen mukaan lemmikkikissat tappoivat Kanadassa 100—350 miljoonaa lintua vuodessa. Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN on todennut kissan kuuluvan sadan maailman haitallisimman vieraslajin listalle. Myös Suomessa luonnosta kaiken ravintonsa saava kissa on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. 

Vapaita kissapopulaatioita on vaikea hoitaa. Populaatioiden hoitaminen on työlästä ja kallista ja usein vapaaehtoistyöntekijöiden harteilla tällä hetkellä. Ja kun kissat ovat päässeet puolivilleiksi, kesyttäminen on vaativaa ja sijoittaminen uuteen kotiin vaatii työtä ja on usein hankalaa. Nykyinen lainsäädäntö ei vielä anna mahdollisuutta puuttua ajoissa populaation hallitsemattomaan lisääntymiseen. Olisi todella tärkeää, että saataisiin tämä kissarekisteri mahdollisimman pian käyntiin. Tunnistusmerkintä mikrosirulla on luotettava ja toimiva tapa tunnistaa kissa sekä löytää sen omistaja. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätäminen pakolliseksi edistäisi turvallisesti ja nopeasti löytökissojen päätymistä takaisin omistajilleen. Nykyisellään suuri osa talteen otetuista kissoista ei palaudu takaisin omistajilleen. 

Samoin tämmöinen rekisteröinti ehkäisisi eläinsuojelurikoksia ja tämmöistä pimeätä eläinkauppaa. Eli lämmin suositus sille ja kiitokset myös siitä, että mietinnössä otetaan proaktiivinen ote ja suhtautuminen kissarekisterin käynnistämiseen.