Herra puhemies! Vuoden 22 toinen lisätalousarvioesitys on poikkeuksellisen suuri johtuen Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamista määrärahatarpeista. Hallitus esittää nettomääräisesti noin 2,3 miljardin euron lisäyksiä määrärahoihin ja noin yhden miljardin euron korotuksia tuloarvioihin. Asia on käyty läpi valtiovarainvaliokunnan jaostoissa, ja on päädytty puoltamaan näitä moneltakin osin hyvin poikkeuksellisia lisämäärärahatarpeita. Hyvin tiedämme, että myös nämä välttämättömät menot lisäävät valtionvelkaa ja aiheuttavat huolta sitten tulevaan julkisen talouden tasapainoon. Tällä vaalikaudella on ollut sekä koronapandemiaan että tähän hyökkäyssotaan liittyviä poikkeuksellisen suuren mittakaavan menoja, ja meidän täytyy yhdessä varmaan koko poliittisen kentän yli hakea sitten ne lääkkeet ja keinot, joilla tämä taakka pystytään sitten hoitamaan tulevina vuosina. [Sheikki Laakso: Elikkä seuraava hallitus!]
Valiokunta pitää perusteltuna, että hallitus on reagoinut nopeasti muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja esittää välittömiä toimia puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Lisämäärärahaa esitetään muun muassa Puolustusvoimien toimintamenoihin, materiaalihankintoihin ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Myös Rajavartiolaitoksen resursseja vahvistetaan ja kehitetään kyberturvallisuutta. Perusteltuja ovat myös poliisin, suojelupoliisin ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenojen lisäykset.
Valiokunta pitää myös hyvänä huoltovarmuutta tukevien toimien vahvistamista, johon ehdotetaan noin 293 miljoonaa euroa lisää. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu maatalouteen, mutta lisäresursseja osoitetaan myös muun muassa perusväylänpitoon sekä yksityisteiden valtionavustuksiin energiapuun toimitusketjujen parantamiseksi ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi.
Venäjän aloittama sota kiihdyttää vihreää siirtymää, kun venäläisestä fossiilisesta energiasta pyritään irtautumaan nopeutetussa aikataulussa. Vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta koskevaan kokonaisuuteen esitetään yhteensä noin 175 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Maahanmuuttoon ja Ukrainaan annettavaan apuun on tunnetut määrärahalisäykset, ja ne ovat perusteltuja. Ukrainasta Suomeen paenneiden henkilöiden lukumäärä elää tässä vuoden mittaan, ja saattaa olla, että ihan tuolle 60 000 henkilön tasolle ei nousta, mutta tässä olemme varmaan syksyllä viisaampia.
Hintojen nousun kompensoimiseksi valiokunta pitää myönteisenä kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtävää ylimääräistä indeksitarkastusta, jolla kompensoidaan hintojen nopeaa nousua pienituloisille. Jos inflaatio säilyy korkealla tasolla, vastaavia tarkistuksia tulee harkita myös jatkossa. Uudella logistiikka-alan kuljetustuella kompensoidaan puolestaan äkillistä polttonesteiden hinnannousua.
Koronaviruspandemian vaikutuksien jälkihoitoon esitetään välttämättömiä lisäyksiä — erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuen yli 100 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän välttämättömien ICT-muutoskustannusten korvaamiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron valtuutta, minkä lisäksi hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoitusta aikaistetaan rahoituslain edellyttämällä tavalla jo osaksi tälle vuodelle. Kuntien veromenetysten korvauksiin esitetään 101 miljoonaa euroa lisäystä johtuen matkakuluvähennyksen määräaikaisesta korotuksesta.
Kaikkiaan hallituksen esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 1,3 miljardilla eurolla, ja valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 8,9 miljardia euroa tänä vuonna. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 22 lopussa noin 138 miljardia euroa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edelleen ollaan siis eurooppalaisittain kohtuullisella tasolla, mutta kansallisesti hankaluuksia tietävät huoltosuhteen heikkeneminen ja kasvun hidastuminen tulevina vuosina.
Puolustusministeriön hallinnonalan menoista valiokunta pitää myönteisenä, että materiaalihankintojen tilauksia on jo käynnistetty, koska toimitusaikataulut saattavat Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena pidentyä ja lisäksi materiaalin saannin odotetaansekä vaikeutuvan että kallistuvan. Saadun selvityksen perusteella on tarkoituksenmukaista, että hankintoja tehdään joustavasti ja markkinoiden kustannustehokkaimpia ratkaisuja etsien. Vaikka hankintojen kotimaisuusaste on hyvä, kotimaista tuotantoa on edelleen tarpeen mahdollisuuksien mukaan laajentaa huoltovarmuuden ja työllisyyden parantamiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä tuota mainittua hyvinvointialueiden rahoituksen lisäystä, mutta pitää jatkossakin tärkeänä, että hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä seurataan ja että huolehditaan myös siitä, että hyvinvointialueilla on kannuste lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi on myös tärkeää huolehtia tietojärjestelmien toimivuudesta sekä siitä, että ne tuottavat laadukasta, ajantasaista ja yhteismitallista tietoa palveluiden järjestäjien sekä asiakkaiden tarpeisiin.
Huoltovarmuudesta valiokunnan saaman selvityksen perusteella huoltovarmuuspaketti kattaa noin neljänneksen viime vuonna tapahtuneesta kustannusten noususta erityisesti elintarviketaloudessa. Hintojen kohoaminen on kuitenkin jatkunut vuonna 22, eikä tilanteen ennusteta muuttuvan vuonna 23. Tukitoimet eivät siten riitä vallitsevan tilanteen korjaamiseen, vaan kannattavuuden pysyvä parantaminen edellyttää etenkin markkinoilta saatavan tuottajahinnan nousua. Valiokunta painottaa näin ollen aiempien kantojensa mukaisesti, että reilut kauppatavat on saatava käyttöön, jotta tuottajan osuus lopputuotteen hinnasta kasvaa. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle.
Valtiovarainvaliokunta pitää kaikkinensa ehdotuskokonaisuutta hyväksyttävänä ja viittaa sitten päätösehdotuksessaan näihin pääluokkakohtaisiin perusteluihin ja ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen valtion vuoden 22 toiseksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin ja päättää, että vuoden 22 toista lisäta-lousarviota sovelletaan heinäkuun 22 alusta alkaen. Mietintöön sisältyy sitten opposition puolelta kolme vastalausekokonaisuutta. — Kiitos.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Heinonen.