Arvoisa puhemies! Tulin tänne asti nyt puhumaan [Puhuja viittaa puhujakorokkeeseen], että ehdin vastata näihin kysymyksiin, mitä täällä on noussut esille asioista, jotka vaativat korjausta.
Ensinnä täällä on esitetty, että miksi ei tehdä tarkennuksia jälkikäteen, kun laki on otettu ensin voimaan. Ei ole aivan yksinkertaista tehdä muutoksia jälkikäteen. Kyseessä ovat subjektiiviset oikeudet ja erityislaki. Se, että me lähdetään ottamaan pois jotain, jota on jo myönnetty, etuisuuksia — ja toisaalta ihmiset sitten olisivat eriarvoisessa asemassa sen osalta, mikä laki sitten koskee heitä, jos siihen tehdään muutoksia — ei ole yksinkertainen asia.
Tämän lain voimaantulon siirtämistä kannattivat hyvin monet tahot, kuten lähes kaikki hyvinvointialueet, nimenomaan sen takia, että tämän kustannusvaikutukset ovat epäselvät, ei tiedetä vaikutusarvioita, ei ole aikaa varautua tähän, koska tämä on laaja laki ja sisältää paljon perehtymistä, henkilöstöä pitää kouluttaa. Se on erittäin haastavaa tässä tilanteessa, missä hallitus on runnonut sote-lait voimallisesti koronakriisin aikana läpi. Hyvinvointialueet ovat todella suuren urakan edessä jo muutenkin. Siirtämistä kannattivat valtiovarainministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto eli Valvira, Ihmisoikeuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvointiala HALI ry ja osa vammaisjärjestöistä, kuten Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto. Eli tämä siirto on saanut hyvin laajan kannatuksen.
On tärkeää, kun sitten tuomme sen paremman, tarkkarajaisemman esityksen jatkossa, että vammaisjärjestöjä ja asianomaisia kuullaan, ja voin ainakin omasta puolestani luvata sen, että näin tullaan tekemään — itse kun valiokunnassa olen mukana. Varmasti kuullaan eri toimijoita, ja niin pitää tehdäkin, että me saadaan siitä mahdollisimman hyvä.
Orpon hallitusohjelmassa halutaan nimenomaan, että uusi vammaispalvelulaki valmistetaan kiireellisesti, koska valitettavasti edellinen hallitus toi vammaispalvelulain liian myöhään eduskuntaan. Ja kun me tiedetään, miten isosta asiasta on kyse, niin oli vastuutonta ministeri Kiurulta antaa se niin myöhäisessä vaiheessa eduskuntaan. Ja sitten kun se soveltamisala laajeni eduskunnassa eikä tehty riittäviä vaikutusarvioita — ja käytännössä niitä vaikutusarvioita ei siinä vaiheessa edes tehty sen laajentuneiden velvoitteiden osalta — niin sitten ollaan siinä, missä nyt ollaan.
Täällä myös kritisoitiin tätä sillä, että se yksimielisesti hyväksyttiin. Hallituspuolueilla oli ylivalta viedä asia eteenpäin. Me toimme näitä huolia esille, mutta emmehän me olisi pystyneet tätä asian etenemistä täällä estämään.
Tässä oli monia ongelmia, ja olisi pitänyt tehdä laajempia vaikutusarviointeja, mutta hallituspuolueet vaalien lähestyessä halusivat nämä vain ohittaa.
Sitten täällä on puhuttu rahasta, että olisimme leikkaamassa, ja sehän ei pidä lainkaan paikkaansa. Tätä lakiesitystä ei lykätä sen takia, että olisi kyse rahasta, että me haluttaisiin tehdä siitä leikkauksia. Kyse on siitä, että tämä on huonosti valmisteltu lakiesitys ja se ei ole riittävän tarkkarajainen.
Edellinen hallitus oli varannut tähän niine laajentuvine velvoitteineen noin 35 miljoonaa lisärahoitusta vuosittain, mutta valtiovarainministeriöhän oli arvioinut, että se on vähintään sen 100, ja sitten hyvinvointialueet sadoissa miljoonissa. On turha puhua täällä leikkauksesta. Edellinen hallitus ei ole hyväksynyt mitään 136:ta miljoonaa. Se oli valtiovarainministeriön oma näkemys siitä, mitä tämä laki tulee maksamaan, mutta te sivuutitte sen vammaisten kustannuksella.
Hallituskauden päättyessä ei ollut siis mahdollista tehdä perusteellista vaikutusten arviointia ikääntymisrajoituksen poistamisen vaikutuksista lain soveltamispykälästä, ja eri tahojen esittämät arviot muutoksen vaikutuksista poikkesivat huomattavasti toisistaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta teki käsittelyn aikana viime vaiheessa useita muutoksia palvelupykäliin.
Tästä lakiesityksen selostuksesta nostan vielä esiin sen, minkä pitäisi nyt olla itsestäänselvää, että hyvinvointialueiden rahoitusmallin perustuessa valtion rahoitukseen rahoitusperiaatteen toteutumisen varmistamisella säädösmuutoksia valmisteltaessa on erityinen merkitys ja rahoitusperiaatteella on erityinen merkitys. Kun annetaan uusia lakiesityksiä, jotka sitovat, ovat velvoittavia, niihin pitää löytyä rahat, ja me nykyisessä hallituksessa kannamme vastuun siitä, että niihin lakiesityksiin, mitä me tuomme tänne, on rahat olemassa, ja se on vastuullista politiikkaa. Se on vastuuta siitä, että me haluamme myös vammaisille mahdollisimman riittävät, hyvät palvelut ja että heidän subjektiiviset oikeutensa toteutuvat. Siitä on kyse, kun me haluamme tuoda paremman lakiesityksen.
Tällä hetkellähän nykyinen vammaispalvelulaki on voimassa. Kehitysvammalain voimassaoloa jatkettiin myöskin. Kukaan ei siis jäänyt mihinkään aukkoon, kun tätä siirretään, ei missään nimessä. Kaikista pidetään huoli. Ja niin kuin täällä on jo nostettu esille, lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen on tulossa lisärahoitusta. Eli heidätkin on tässä huomioitu, kun tätä viime kevään esitystä nyt siirretään.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.