Arvoisa puhemies! Kiitos paljon hyvistä, relevanteista huomioista, puheenvuoroista eduskunnassa ja myöskin siitä, että meillä näyttää olevan laaja tuki hallitus—oppositio-rajan yli sille, että nimenomaan ulkovesialueidemme energiapotentiaalia kannattaa suomalaisten hyväksi hyödyntää ja samalla puhtaalla sähköllä korvata fossiileiden käyttöä erityisesti teollisuuden ja lämmityksen piirissä, missä niitä vielä käytetään. Sähköntuotantohan meillä jo sinänsä on hyvin puhdasta, mutta sähköä tullaan tarvitsemaan rutkasti lisää, jos aiomme edetä myöskin ilmastotavoitteissa.
Täällä oli — hyvä niin — huolta siitä, miten voimme vielä vauhdittaa hankkeiden valintaa ja sitä kautta hankekehitystä. Todella tämä lakiesitys on tarkoitettu tulemaan voimaan nyt tammikuun alusta, ja tässä mielessä olen jo tässä vaiheessa kiitollinen niistä puheenvuoroista eri puolueista, joissa esitettiin ikään kuin tahdonilmaisua, että tässä aikataulussa myös pysyttäisiin. Tietysti eduskunta ottaa tarvitsemansa perusteellisen käsittelyn ajan, mutta toki tällä on merkitystä, että pääsisimme sitten asetuksia voimaan saattamaan ja saisimme ensimmäiset kilpailutukset jo ensi vuonna: ensinnäkin valtioneuvostossa valitsemaan alueet ja sen jälkeen Energiaviraston kilpailuttamaan.
Resursseista on keskushallinnossa, valtionhallinnossa, yllättävän usein kysymys eri asioiden aikatauluissa, mutta onneksi itse asiassa tässä asiassa — ja kyllähän se toki tarkoitti valintoja — käytimme budjettiriihessä vähäisestä lisäpanosten liikkumavarasta yhden osan siihen, että Energiavirasto sai nyt pitkään toivomiaan lisäresursseja, joissa yhtenä painopistealueena on merituulivoiman kilpailutusten järjestäminen, joka talousvyöhykkeen osalta siis tulisi Energiaviraston kontolle.
Samoin sanon tästä aikataulusta sen, että sinänsä kun keskustelee hankkeiden kanssa, niin kyllä se päähaaste tällä hetkellä on hankkeiden investointikustannusten, siis pääomakustannusten ja yksinkertaisesti erilaisten laitteiden hintojen, nousu ja se kannattavuus, saadaanko investointipäätöksiä aikaiseksi, ja toisaalta sitten se, millä vauhdilla kantaverkkoyhtiö Fingrid pystyy sitoutumaan tähän valtavaan, noin miljardi euroa kappaleelta, liityntäpisteisiin liittyvään infrastruktuurirakentamiseen. Ja kun puhuttiin siitä, pitäisikö tätä kautta tukea vielä vahvemmin merituulivoimaa, niin että tuodaan ikään kuin yhteiskunnan tai Fingridin toimesta liityntä merelle asti — Suomessahan lähtökohta on ollut, että Fingrid rakentaa maalla liityntäpisteen ja hankeyhtiö tuo merikaapelit sisään — niin tältä osin käytännössä kyse on tietysti siitä, että täytyy myös miettiä, että se sähköntuotanto tulee ikään kuin kannattavasti ja järkevästi.
Kun tässä edustaja Tynkkynen kysyi vähän kansainvälisestä vertailusta, niin sanoisin, että tiedän kollegani kanssa keskusteltuani, että Tanskassa on nimenomaan kipuilua siitä, miten Pohjanmeren hyvin suuret merituulihankkeet tältä osin rahoitetaan. Tanskalaiset eivät halua olla se osapuoli, joka rahoittaa yhteiskuntana sähkönkäyttömaksuissa, verkkokäyttömaksuissa infrastruktuurin sähkölle, joka pääosin kulkisi sitten esimerkiksi Saksaan jalostettavaksi, ja sitä me emme tietysti täälläkään halua tehdä. Ruotsissa taas on, voi sanoa, vähän poukkoiltu tässä asiassa. On välillä luvattu infrastruktuuri merelle asti ja sitten se peruttu, ja tämä ei ole tietysti omiaan edistämään hankkeita. Jos jossain ollaan edellä, niin ehkä se on Pohjanmerellä Hollanti—Saksa—Tanska-akselilla. Täällä Itämerellä emme sinänsä kyllä voi sanoa olevamme erityisesti jäljessä.
Tällöin sinänsä päästään siihen, minkä esimerkiksi edustaja Mäkynen täällä sanoi, että lopulta erittäin tärkeätä on, että tämä muna—kana-ilmiö ratkaisee: jos meillä syntyy näitä sähköä käyttäviä puhtaan siirtymän investointihankkeita lähivuosina, niin silloin kyllä sitten löytyy rahoitusta samalla myöskin näille pitkäaikaisille sopimuksille koskien merituulivoimahankkeiden sähkönkäyttöä, koska sitä tarvitaan sitten vihreän vedyn lähteenä vihreän sähkön käytössä esimerkiksi teräs- ja kemianteollisuudessa. Tässä suhteessa hallitus tekee nyt aika voimakkaita toimia uudella isolla miljardiluokan verohelpotuksella teollisuuden investointeihin puhtaassa siirtymässä ja myös 400 miljoonan euron erillisellä investointitukiohjelmalla nimenomaan tähän käyttävän teollisuuden puoleen.
Mitä täällä oli puhetta sitten luontovaikutuksista — edustajat Pitko, Kivelä, Elo ja muutamat muutkin — niin näitähän on äärimmäisen tärkeätä katsoa huolellisesti juuri sen takia, että voidaan luottaa siihen, että me tehdään tätä hallitusti. Tässä on aika tarkat määritelmät nyt erilaisille ympäristövaikutusten arvioinneille. Ne tulevat väistämättä viemään oman aikansa, kuitenkin siten, että nämä valituspisteet on yritetty pitää sellaisina, että ne menevät suhteellisen sujuvasti. Esimerkiksi valtioneuvosto tekee päätöksiä tietyissä asioissa juuri sen takia, että valitukset ovat suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen silloin.
Linnustoselvityksiä todella on tehty ja pyritään nyt katsomaan, miten ne saadaan resurssien puitteissa viimeisteltyä. Minusta olisi hyvä mahdollisimman paljon saada viimeisteltyjä ja julkaistuja selvityksiä juuri tähän julkiseenkin keskusteluun, koska luottamus on se, jolla tässä mitä suurimmassa määrin pelataan.
Kiitos myös tästä Ahvenanmaan viittauksesta. Itse asiassa viikko sitten kävin Ahvenanmaan ministerien kanssa keskustelua tästä asiasta. Tässä on juridisia haasteita, koska meidän kantaverkkoyhtiöllä ei ole nykylain pohjalta edes mahdollisuutta liittää verkkoon Ahvenanmaan merialueella olevia hankkeita, ja niissä on tietysti myös kustannusten ja tulojen jaossa eri tilanne kuin Suomen talousvyöhykkeellä. Mutta itse lähden siitä, että tavoitteen pitää olla, että parhaat hankkeet, riippumatta siitä, missä kohtaa juridisia rajoja ne sijaitsevat, ovat ne, jotka tulevat toteutumaan, ja niille täytyy löytää sitten kokonaistaloudellisesti fiksuimmat liitäntätavat.
Kun maa-alueiden hankkeista edustaja Kiuru kysyi tässä vielä, niin sanon, että todella hallitusohjelman pohjalta aurinkovoiman osalta tarkastellaan velvoitetta kunnille ensisijaisesti ohjata niitä muualle kuin metsä- ja ruuantuotantokäytössä oleville hehtaareille. Tuulivoiman osalta ollaan tarkennettu ja tarkentamassa ympäristövaikutusten arvioinnin velvoitteita, mutta sinänsä kyllä tuulivoimaa Suomessa mahtuu myös maa-alueille, ja me tarvitsemme myös maatuulivoimainvestointeja jatkossakin.
Kokonaisuutena tällä on todella iso vaikutus Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sähköistymisen aikakaudella. Pelkästään kahden [Puhemies koputtaa] ison pistelähteen saamisella irti fossiilikäytöstä on jo valtava merkitys Suomen hiilineutraalisuuspolulle, ja tässä on yksi pidemmän aikavälin keino siihen, ei toki lähivuosien.