Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien ensi vuoden talousarviota yleisperustelujen osalta. Vuoden 2025 talousarvioesitys pohjautuu valtiovarainministeriön syyskuun ennusteeseen, jonka perusteella talouskasvun odotetaan vauhdittuvan. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Kotitalouksien kulutuksen ennustetaan lisääntyvän, kun inflaatio on hidastunut, korot laskevat ja tulot kasvavat kohtuullisesti. Myös tuotannollisten investointien arvioidaan kasvavan energiasiirtymän vauhdittamana ja rakentamisen kääntyvän nousuun.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa valtiovarainministeriön talousennustetta pidettiin realistisena mutta jonkin verran positiivisempana kuin muita syksylle laadittuja ennusteita. Esimerkiksi Suomen Pankki arvioi kasvun jäävän 1,1 prosenttiin vuonna 2025. Syksyn 2024 edetessä odotukset talouskasvun käänteestä ovat siirtyneet eteenpäin. Tilastokeskuksen mukaan talous on kuitenkin toipumassa taantumasta ja kääntynyt heikkoon kasvuun.
Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen työllisyysasteen paranevan ja työttömyyden vähenevän vuonna 2025. Tilastokeskuksen tiedot kertovat, että työllisyysaste on pidemmän aikavälin tarkastelussa noussut merkittävästi mutta viimeisen kahden vuoden trendi on laskeva. Lokakuussa 2024 työllisyysasteen trendiluku oli 76,3 prosenttia ja työttömyysaste 8,7 prosenttia. Kumpikin on heikentynyt vuoden takaisesta reilun prosenttiyksikön verran. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin 13 prosenttia, ja uusien avoimien työpaikkojen määrä lähes puolittui edellisvuoden lokakuusta. Työttömyystilanne on EU-maiden heikoimpia.
Julkisen talouden alijäämän ennustetaan pienenevän 3,7 prosentista 3,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja julkisyhteisöjen velkasuhteen olevan noin 84 prosenttia vuonna 2025.
Valtionhallinto on julkisen talouden sektoreista alijäämäisin, ja sen velkaantuminen jatkuu ensi vuonnakin. Myös paikallishallinto on edelleen alijäämäinen sekä hyvinvointialueiden että kuntatalouden osalta. Työeläkelaitosten ylijäämän arvioidaan olevan noin 1,5 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja muiden sosiaalirahastojen arvioidaan pysyvän lähellä tasapainoa. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan EU:n perussopimuksen mukainen alijäämän 3 prosentin viitearvo ylittyisi vuosina 24 ja 25 mutta palaisi alle 3 prosentin tasolle vuonna 2026.
Valtiovarainvaliokunta on huolissaan pitkittyneestä heikosta suhdannetilanteesta ja talouskasvun viivästymisestä. Yleiseen talouskehitykseen liittyy edelleen paljon riskejä, kuten Saksan, Euroopan ja koko maailman talouden kehittyminen mukaan lukien mahdolliset vientirajoitteet sekä globaali turvallisuustilanne. Myös kuluttajien ostokäyttäytymistä on vaikea ennustaa, vaikka ostovoima kasvaa. Talouskehitys voi siten olla talousarvioesityksen pohjana olevaa ennustetta heikompaa.
Epävarmuuden keskellä valtiovarainvaliokunta pitää hallituksen kasvutoimia ja julkisen talouden tasapainottamista aiempaakin tärkeämpänä. Tulo- ja menorakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä, jotta voidaan vastata muun muassa väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin.
Valiokunta pitää saadun selvityksen perusteella hallituksen finanssipolitiikan linjaa ja mittaluokkaa oikeansuuntaisena. Suhdannekäänteen ajoituksen epävarmuus huomioon ottaen valiokunta pitää myös perusteltuna, ettei hallitus päättänyt syksyn budjettiriihessä lisäsopeutuksesta, vaikka julkisen talouden alijäämä valtiovarainministeriön arvion mukaan ylittääkin 3 prosentin rajan ja velkasuhteen taittamiseen liittyy epävarmuutta.
Asiantuntijakuulemisessa pidettiin perusteltuna hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita julkisen talouden vahvistamisesta ja velkaantumiskehityksen kääntämisestä. Valiokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden arvioon siitä, että heikonkaan talouskasvun oloissa ei ole mahdollista viivyttää sopeutustoimien toteuttamista. Tärkeää on lisäksi, että hallitus samanaikaisesti tukee kasvun liikkeelle saamista.
Valiokunta pitää hyvänä, että velkasuhteen kasvu hidastuu ja julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan vähitellen supistuvan talouden elpymisen ja hallituksen toimien myötävaikutuksella. Velkasuhde jatkaa kuitenkin kasvua, ja julkisen talouden alijäämä on ylittämässä hallituksen tavoitetason. Tähän vaikuttavat muun muassa vaimean talouskasvun tuottama heikko verotulojen kasvu, puolustushankinnat, ikäsidonnaisten menojen kasvu sekä velanhoitomenojen nousu. Huomioon on otettava, että velkasuhteen kehityksen arviointiin liittyy epävarmuuksia monen vaikeasti ennustettavan tekijän yhteisvaikutuksesta ja ilman hallituksen toimia velkaantuminen todennäköisesti olisi arvioitua voimakkaampaa. [Ben Zyskowicz: Totta!]
Valiokunta toteaa, että talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Kasvua vauhditetaan parantamalla reilua kilpailua, panostamalla t&k-toimintaan, nostamalla osaamistasoa, kehittämällä työmarkkinoita ja vahvistamalla Suomen kilpailukykyä sekä yrittämisen edellytyksiä. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa korostettiin kasvutoimien merkitystä sekä tarvetta työn tuottavuuden parantamiseen. Keskeistä on niin ikään panostaa Suomen houkuttelevuuteen yritysten ja osaajien kohdemaana.
Arvoisa puhemies! Muutama sana myös valtiontalouden vastuista ja riskeistä. Valiokunta on nimittäin aiempien mietintöjen tavoin huolissaan kasvavista valtion taloudellisista vastuista ja etenkin valtionvelan ja korkokulujen noususta. Valtionvelan korkokulujen arvioidaan olevan noin 3,2 miljardia euroa vuonna 2025. Lisäksi valtiolle voi syntyä lisävastuita esimerkiksi yhteiskunnallisten toimintojen jatkuvuuden turvaamisesta. Julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet ovat tästäkin näkökulmasta aivan välttämättömiä. Valtiota sitovia taloudellisia päätöksiä, vastuiden hallinnointia ja riskinhallintaa tulee seurata ja arvioida huolellisesti.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvioon käsittelyn aikana menoja 50 miljoonalla eurolla, joka kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, maanpuolustuksen ja ylipäätään kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen, osaamiseen sekä ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen. Valiokunta on ottanut mietinnössään huomioon myös eduskuntakäsittelyssä kesken olevien budjettilakiesitysten vaikutukset, budjettilakiesityksiin tehtyjen muutosten taloudelliset vaikutukset sekä muutamia teknisiä korjauksia.
Kaiken kaikkiaan valtiovarainvaliokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2025 on 89,2 miljardia euroa. Se on 1,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinainen talousarvio. Määrärahan kasvua vuoteen 24 verrattuna selittävät suurimpina tekijöinä hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus sekä vuoden 25 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset. Toisaalta menotasoa alentavat hallitusohjelmassa ja keväällä 24 linjatut uudistukset ja menosäästöt.
Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 76,7 miljardia euroa. Tulojen ennakoidaan kasvavan 0,3 miljardia euroa vuoden 24 varsinaisesta talousarviosta.
Vuoden 2025 talousarvioesitys on 12,5 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 25 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan arvioidaan olevan 181 miljardia euroa, mikä on 63 prosenttia suhteessa meidän bruttokansantuotteeseen.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintöön on jätetty neljä vastalausetta, jotka tullaan luonnollisesti tämän viikon budjettikäsittelyssä erikseen esittelemään.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, edustaja Lohi. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.