Arvoisa rouva puhemies! Pyydän anteeksi tätä myöhästymistä. Vika ei ole minussa vaan meidän kokousjärjestelyissämme, että suuren valiokunnan kokoushuone on tuolla toisessa päässä. Meillä oli Georgian ulkoministeri siellä paikalla, ja juuri nyt loppui, tulee väkeä sieltä kokouksesta tänne. Pyydän anteeksi.
Meillä on aiheena nyt tämä selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan tehtäviin, ja tässä täytyy sanoa teille kaikille, että elämme omalla tavallaan historiallista hetkeä. Tämä on ensimmäisen kerran, kun me täällä eduskunnassa käsittelemme ulkoasiainvaliokunnan puitteissa tätä selontekoa, jonka valtioneuvosto on meille antanut, mutta myöskin täysistunnossa sitä, kuinka Suomi tulee jatkossa osallistumaan konkreettisesti Naton rauhanajan tehtäviin, kuinka puolustusyhteistyötä yhdessä rakennetaan eteenpäin.
Tässähän tietysti Nato osoittaa näillä tämäntapaisilla tehtävillä sitä omaa kyvykkyyttään ja valmiuttaan puolustaa aluetta yhdessä ja myöskin sitä valmiutta, mitä tarvitaan, että me kykenemme yhteistoimintaan eri Nato-jäsenmaiden välillä. Tämä on hyvin tavanomaista toimintaa Naton puitteissa, nämä erilaiset rauhanajan yhteiset harjoitteet ja toimintavalmiuksien kehittäminen, ja siinä suhteessa tämä nyt ensi kerran tulee meille, Suomellekin, ajankohtaiseksi, ja tässä sitä ollaan.
Tässä valtioneuvoston selonteossa on kaksi konkreettista esitystä meille, ulkoasiainvaliokunnalle, joka tässä antaa nyt mietintönsä, ja toivottavasti täysistunto, eduskunta, voi sen hyväksyä.
Tässä Naton pysyvien miinantorjuntaosastojen tehtäviä harjoitellaan Itämerellä. Tämä tapahtuu huhtikuun alusta alkaen, ja kahden kuukauden ajan tätä harjoitustoimintaa tehdään. Tähän Suomi tulisi osallistumaan Katanpää-luokan aluksella enintään 40 ihmisellä tämän parin kuukauden aikana. On ollut selvillä jo tässä selontekoa annettaessa, että tämä toimintakenttä saattaa toiminnan kehittyessä tai harjoitustoimintojen valmiuksia kehitettäessä muuttua ja laajentua, ja näin itse asiassa tapahtui ihan tässä sen korvalla, kun selonteko oli jo meille annettu ja valiokunta oli käsittelemässä asiaa. Lähestulkoon päätöksentekotilanteessa kuultiin, että tähän tulikin lisäulottuvuus, ja sen takia me hieman viivästytettiin kokouksia ja otettiin lisää aikaa sille, että käsiteltiin myöskin se mahdollisuus, että nämä miinantorjuntatehtävät ulottuisivat myöskin Pohjanmerelle ja Norjanmerelle, ja niin tämän kahden kuukauden aikana, joka tässä nyt tulee tapahtumaan, tätä liikkumatilaa ollaan ainakin valiokunnan antaman esityksen pohjalta eduskunnalle nyt esittämässä.
Tämän lisäksi tässä on tarkoitus toisenkin tyyppisiin rauhanajan tehtäviin osallistua. Ilmavoimat vuorostaan osallistuisi kesä—heinäkuussa air shielding ‑tehtäviin Romaniassa ja Bulgariassa ja Mustanmeren alueella. Tähän osallistuttaisiin kahdeksan hävittäjän lento-osastolla, ja enintään sata henkilöä olisi tässä toiminnassa mukana.
Arvoisa puhemies! Nämä ovat uusia ulottuvuuksia nyt Suomen toiminnassa. Kyse ei ole siis harjoitustoiminnasta vaan rauhanajan valmiuksien ylläpitämisestä. Siinä mielessä on erilainen luonne näillä tehtävillä. Luonnollisesti, kun ollaan tällaisessa yhteistoiminnassa mukana, valiokunta oli aika tarkka siitä, että tässä saattaa muodostua uhkaavia tilanteita, ihan aidosti uhkaavia tilanteita. Tiedustelu-uhka on tietysti koko ajan olemassa aina näissä tilanteissa, mutta mahdollisesti muitakin uhkatekijöitä.
Tämän miinantorjuntaosaston osalta Puolustusvoimat on arvioinut ja myöskin Nato on arvioinut uhkakuvat mataliksi. Tässä ei ole suurista riskeistä kysymys. Sentapaisia riskejä on kaikessa kansainvälisessä harjoitustoiminnassakin. Operaation toteuttamisen uhkina jopa ehkä vaarallisimmat saattavat olla pikemminkin sairastumisia ja tapaturmia, joita aina tapahtuu noin henkilökohtaisella tasolla. Sitten joudutaan ratkomaan niitä. Mutta varsinaista isoa uhkakuvaa ei tässä miinantorjuntaosaston toiminnassa olla katsottu. Sen sijaan tämä air shielding ‑tehtävä kun tapahtuu riskitasoltaan paljon hankalammassa kulmassa eteläisessä Euroopassa, lähempänä aktiivista sotatoimialuetta — hyvin tiedämme tämän sodan Ukrainassa tällä hetkellä — niin tähän liittyi enemmänkin huolia, mutta tätäkin Naton piirissä ja myöskin Puolustusvoimien piirissä arvioitiin, että tämä sotilaallinen uhka on tässäkin tilanteessa pieni, tosin sitä ei kuitenkaan voida poissulkea.
Nyt me olemme lähteneet siitä, kun annamme tämän selonteon ja yhdymme tähän kantaan, että yhdymme siihen valtioneuvoston arvioon näistä uhkakuvista, mutta toisaalta toivomme, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa, mikäli tässä uhka-arviossa tapahtuisi olennaisia muutoksia, koska meidän täytyy olla aika tarkkoina siitä, missä kohdassa tässä liikutaan.
Tämä tapa, että Suomi nyt on mukana näissä rauhanajan toimintavalmiuksia kehittävissä toiminnoissa ja konkreettisissa toimissa, tietysti kuvaa sitä konkreettista sitoutumista, mikä meillä nyt on suhteessa liittokuntaan, siihen kollektiiviseen puolustusajatteluun, mitä me olemme. Tässä suhteessa me myöskin arvioimme sitä kokonaisuutta siinä mielessä, että kyllä, liittokunta on kokonaisuus ja meidän valmiutemme myöskin operatiiviseen toimintaan täytyy ulottua koko liittokunnan alueelle. Siinä suhteessa se on tärkeätä, että myöskin Etelä-Euroopan maiden turvallisuushuoliin, kun niitäkin on, meillä on valmius ainakin lähtökohtaisesti osoittaa intressiämme antaa oma panoksemme tähän puolustusyhteistyöhön. Tässä erityispiirteinä valiokunta nosti myöskin yhteistyön Ison-Britannian kanssa, koska se on merkittävä yhteistyökumppani näissä operaatioissa nyt erityisesti.
Niin, arvoisa puhemies, kuten totesin, Suomi nyt sotilasliittoon liittoutuneena maana osallistuu ensimmäisen kerran näihin rauhanajan tehtäviin, ja nythän meillä on erinomainen tilaisuus sitten arvioida, kuinka tämä onnistuu, mitä kokemuksia me saamme, ja toivomme sitten, että siltä pohjalta kykenemme jatkossakin olemaan aktiivisia ja tekemään päätöksiä tältä osin. Näin ollen valiokunta ehdottaa eduskunnan kannanotoksi, ettei meillä ole huomautettavaa tämän valtioneuvoston selonteon johdosta.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle. — Jos ministeri haluaa tässä vaiheessa käyttää puheenvuoron, niin ulkoasiainministeri Valtonen, olkaa hyvä.