Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. — Aloitan ensin tästä edustaja Koskelan väitteestä hymähdyksestä. Se ei niinkään viitannut siihen, ettenkö arvostaisi sitä, että tätä keskustelua käydään eduskunnassa. Tämä ei ole ollut tähänkään asti minun käsissäni, ja hyvä, että käydään. Hymähdin sille väitteelle, että valtionjohto olisi ollut hiljaa. Itse olen tehnyt päivittäin töitä tämän asian parissa 7. lokakuuta jälkeen, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Konkreettiset toimet ovat missä?] ja laitoin tuossa huvikseni ChatGPT:hen kyselyn, että mitä valtionjohto ja esimerkiksi ulkoministeri ovat tästä kysymyksestä lausuneet, niin kyllä sieltä aika kattava lista tulee [Veronika Honkasalo: Lausuminen ei riitä!] — tulen juuri niihin toimiin — paitsi julkisuudessa niin tietenkin kaikissa kokouksissa ja kahdenvälisissä yhteyksissä, joissa toimimme.
Keskityn nyt näihin konkreettisiin toimiin. Täältä tuli ehdotuksia ja ideoita, ja ikävä kyllä — kun itsekin näitä keinoja olen pohtinut paitsi kansallisesta tulokulmasta myös sitten kaikkien meidän yhteistyökuvioiden ja foorumeiden ja järjestöjen kautta, miten voimme vaikuttaa — joko olemme asiat jo tehneet tai sitten se on hankalaa tai jopa mahdotonta.
Ensin mennään näihin kauppapoliittisiin toimiin: No, kauppapoliittiset toimet ovat EU:n yksinomaisessa toimivallassa. Kansallisesti voimme korkeintaan tukea tai edistää, mutta emme voi yksin päättää. Kaikki toimet vaativat yksimielisyyttä myös näiden esitettyjen talouspakotteiden osalta. Olemme kyenneet asettamaan pakotteita paitsi Hamasille myös väkivaltaisille siirtokuntalaisille, ja nyt olemme esittäneet toiveen, että näitä järjestelmiä voitaisiin laajentaa, koska toimet sitä edellyttävät.
No, sitten tosiaan tuomioistuinlaitos ja kansainvälinen oikeus siltä osin on käyty läpi jo tuossa kyselytunnilla, eli Suomi tosiaan tukee paitsi kaikkea kansainvälisen tuomioistuimen tekemää työtä myös kansainvälisen rikostuomioistuimen tekemää työtä. Vaikka nämä tuomioistuinprosessit ovat todella pitkiä ja voivat kestää jopa vuosia, sieltä on tullut neuvovia lausuntoja, joiden mukaan Suomi on äänestänyt YK:ssa, ja esimerkiksi kansainvälinen tuomioistuin jo yli vuosi sitten edellytti Israelilta toimia, jotta se estää kansanmurhan toteutumisen Gazassa. Suomella ei tosiaan ole omaa pakotelainsäädäntöä. Olemme täysin EU:n piirissä tältäkin osin.
No sitten, mitä tulee kansallisiin toimiin, esimerkiksi edustaja Tynkkynen näitä peräänkuulutti ja usea vetosi sen puolesta, että teemme kaikkemme sen eteen, että humanitaarinen apu saadaan alueelle, ja me toden totta teemme kaikkemme. Suomi on merkittävä humanitaarisen avun antaja paitsi kahdenvälisesti myös esimerkiksi EU:n kautta. Olemme viime kesänäkin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa vedonneet siihen, että esimerkiksi UNRWA voisi toimia alueella. Israel on estänyt sen toimintaa jo aikaisemmin. YK:n alaiset järjestöt pystyvät parhaiten toimittamaan apua alueelle, koska niillä on paitsi hyvät logistiikkaketjut myös pitkä kokemus alueelta ja paras asiantuntemus asian toimittamiseen, ja totta kai me avunantajina haluamme pitää huolta siitä, että se apu toden totta menee perille. Viimeksi nyt tiistaina yhdessä 21 muun maan kanssa, jotka antavat humanitaarista apua alueelle, vetosimme Israeliin ja toistimme kaikki vaatimuksemme siitä, että avun on saavutettava kaikki ihmiset alueella.
Sitten poliittisia toimia tosiaan on tehty runsaasti kaikissa järjestöissä ja myös kahdenvälisesti, EU:ssa ja YK:ssa.
Sitten mitä tulee tähän tunnustamiseen, no, tästä käytiin jo keskustelua, mutta Suomi tosiaan on sitoutunut kahden valtion malliin, ja tässäkin käymme päivittäistä vuoropuhelua kumppanimaidemme kanssa, että mitä olisi tässä tilanteessa tehtävissä. Esimerkiksi tällaiset ehdolliset tunnustamiset, eli siis siten, että toden totta pitäisi voida edellyttää — ja me edellytämmekin — että terroristeja ei ole hallinnossa mukana, kun puhutaan rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutumisesta, sillä kahden valtion malli, niin kuin nimikin sanoo, edellyttää sitä, että sen pitää sitoutua turvallisuuteen ja rauhalliseen tulevaisuuteen paitsi palestiinalaisväestön myös Israelin osalta, eli myös Israelin on voitava luottaa siihen, että sen olemassaolo on turvattu ja että siellä ihmiset voivat elää turvallisesti.
Edustaja Hyrkkö viittasi myös tähän, että on tiedetty jo kuukausia sitten. No, Suomi on toiminut jo kuukausien ajan, eli tähän ei toden totta ole herätty tällä viikolla tai viime viikolla, vaan ollaan johdonmukaisesti toimittu kansainvälisen oikeuden puolesta kaiken aikaa.
Ihan viimeisenä sanon sen, että kun me joudumme todistamaan näitä kuvia mediassa, niin se tuo meille kaikille sen olon, minkä ehkä täällä aika monikin edustaja yritti pukea sanoiksi, semmoisen voimattomuuden tunteen, ja sen pohjalta ymmärrän täysin sen, miten suomalaisilla kotisohvilla kansalaiset kokevat tämän tilanteen. [Puhemies koputtaa] Mutta voin vakuuttaa, että Suomen hallitus ja Suomen valtionjohto tekevät kaikkensa sen eteen, että kaikki osapuolet noudattavat kansainvälistä oikeutta ja siviilien, erityisesti lasten, kärsimys saadaan loppumaan.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, ministeri. — Sitten jatkamme keskustelua. Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.