Arvoisa puhemies! Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten valvojat olivat kiinnittäneet pitkään ennen viime hallituskauden uudistuksia huomiota siihen, ettei Suomen lainsäädäntö riittävällä tavalla taannut henkilöiden terveyttä koskevien oikeuksien toteutumista. Edellinen hallitus korjasi tilannetta hieman turvaamalla välttämättömän terveydenhuollon, mutta nyt hallitus on antanut esityksen, jolla puretaan tämä ja viedään lainsäädäntöä jälleen eriarvoistavaan suuntaan, vain kiireellisten terveyspalveluiden lakisääteisyyteen.
Kun asia jää vain hyvinvointialueiden vastuulle, eriarvoistuu tilanne myös maan sisällä. Tällä hetkellä oikeus kiireellisiin ja välttämättömiin terveyspalveluihin on kaikkialla Suomessa. Paperittomat ihmiset voivat siis hakeutua terveysasemalle perusterveydenhuollon piiriin. Hoitoa ei saa evätä henkilötunnuksen, Kela-kortin, osoitteen, kotikuntamerkinnän tai oleskeluluvan puuttumisen perusteella. Paperittomilla lapsilla on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin hyvinvointialueen asukkailla. Tämä lasten oikeus hallituksen esityksessä käsittääkseni myös jatkuisi.
Nykyisin turvattuun mutta esityksen myötä lakkaavaan välttämättömään hoitoon kuuluvat muun muassa tutkimukset vakavan sairauden poissulkemiseksi, kroonisten sairauksien hoito ja seuranta, lääkitysten uusiminen, infektioiden seulonta ja hoito, THL:n suosittelemat rokotukset, raskauden seuranta, välttämättömät mielenterveyspalvelut sekä välttämätön hammashoito — eli ei todellakaan mitenkään laaja kattaus palveluita. Moni näistä on hoitoja, jotka kannattaa tehdä ajoissa niin kansanterveyden kuin yksilön terveyden näkökulmasta. Ei kannata haastaa rokotekattavuutta tai lykätä mielenterveysongelmien hoitoa.
Kohtaamani henkilö ennen tätä välttämättömän terveydenhuollon säädäntöä viime kaudelta oli esimerkki tästä, esimerkki erimittaisten jalkojen vaatimasta pohjallisesta. Tämä olisi paljon edullisempi ratkaisu kuin pitkittyessään ja kiireelliseksi mennessään viime kädessä jopa selkäleikkauksen toteuttaminen. Siis myös kustannustehokasta on tarjota terveyspalveluita ajoissa sen lisäksi, että se on eettisesti oikein.
Synnytys lasketaan kuuluvaksi kiireelliseen hoitoon, kuten myös raskauden keskeytys useimmiten. Lakiesityksessä todetaan, että raskauteen liittyvät terveyspalvelut turvattaisiin jatkossakin. Muun muassa neuvolapalveluiden saatavuus herätti ennen nykyisin voimassa olevaa lainsäädäntöä paljon hämmennystä ja vaihtelevaa palveluntarjontaa eri puolilla Suomea, jopa eri puolilla Uuttamaata tuolloin. Toivottavasti tuleva laki varmistaa myös kaikkien neuvolapalveluiden käytettävyyden ilman epäselvyyksiä ja kaikilla alueilla.
Arvoisa puhemies! Mikäli lakimuutos hyväksyttäisiin, aiheuttaisi se inhimillisen kärsimyksen lisääntymistä jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille sekä hyvin todennäköisesti myös kustannusten nousua perussairauksien edetessä kiireellistä hoitoa vaativiksi, ennen kuin apua voitaisiin antaa. Tällainen hoidon lykkääminen ei vastaa myöskään mitään terveydenhoidon etiikkaa ja asettaa alan henkilöstön kurjaan välikäteen arvioimaan, milloin palvelua antaa ja milloin ei. Alan ammattilaiset vastustavatkin hoidon rajausta vain kiireelliseen hoitoon.
Hallitus perustelee paperittomien terveydenhuollon rajausta sillä, että välttämättömään hoitoon pääsy houkuttelisi tulijoita Suomeen. Tutkimustiedon valossa sosiaaliturvan taso tai terveydenhuollon palvelut eivät kuitenkaan ole niin sanottuja vetovoimatekijöitä, vaan ennemmin ihmisten lähtöön kotimaastaan vaikuttaa elinolosuhteiden mahdottomuus lähtömaassa. Tulijoiden kohdemaan valintaa taas ohjaavat muut syyt kuin terveydenhuollon saatavuus. Usein kyseessä on silkka sattuma tai sukulaisten oleskelu maassa.
Arvoisa puhemies! Tämä kello ei varmaan ole oikeassa.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Joo, saa jatkaa, kun siinä tuo kello oli vähän väärässä.
Siltä näyttää. — Ulkomaalaislain viimeaikaisten muutosten myötä useat asiantuntijat ovat arvioineet, että paperittomien määrä kuitenkin Suomessa tulee lähiaikoina kasvamaan. Syy ei ole kasvava maahanmuutto, vaan syy on hallituksen omat toimet, jotka lisäävät yhteiskunnan palveluiden reunamilla elävien määrää.
Ketkä kaikki sitten lasketaan paperittomiksi tai henkilöiksi, joista hallitus käyttää esityksessään termiä ”laiton”? Paperittomiin kuuluu paljon maassa aivan laillisesti oleskelevia henkilöitä: esimerkiksi perhesiteen perusteella oleskelulupaa odottavat henkilöt; opiskelijat, joiden viisumin ehtona on ollut sairausvakuutus, mutta se ei katakaan kaikkea hoitoa tai on päättynyt; EU:n kansalaiset, jotka eivät kuulu kotimaansa sairausvakuutuksen piiriin, kuten osa Euroopan liikkuvaan väestöön kuuluvista henkilöistä. Yritin debatissa kysyä ministeriltä, että kun puhutaan vain näistä laittomasti maassa oleskelevista, tarkoittaako se, että näiden paperittomien ryhmien terveydenhoito turvataan. No, en saanut vastausta, mutta kysyn uudelleen: saavatko nämä ryhmät jatkossa yhä palveluita, sillä he eivät ole laittomia maassa oleskelijoita?
Lisäksi on joukko lupaprosessissa kielteisen päätöksen saaneita, joista osa pelkää palata lähtömaahansa ja on painunut maan alle. Tämä lienee se ryhmä, johon hallitus tai osa hallituspuolueista toimensa haluaisi kohdistaa ainakin vaalipuheiden perusteella. Täällä debatissa jo edustaja Eerola totesi, että tämä esitys tulee Nuivasta Vaalimanifestista, ja on valitettavaa, että vaalimanifesti päätyy sellaisenaan tutkimustiedon sijaan hallitusohjelmaan. Maahanmuuttovastaisessa diskurssissa laittoman käsitteellä usein sekoitetaan ja hämmennetään. Paperittomuus ei ole myöskään mikään pysyvä ominaisuus. Yhdessä hetkessä henkilö voi olla paperiton, ja seuraavana hetkenä hänelle on passi esimerkiksi saatu lähtömaasta ja papereiden saaminen etenee ja palveluihin oikeus palautuu.
Edellisen hallituksen säätämä laki lisäsi luottamusta julkista sektoria kohtaan. Se madalsi kynnystä ja lisäsi tietoa oikeudesta hakea hoitoa, vahvisti myös viranomaisten tietoa paperittomien oikeuksista palveluihin. Monessa tutkimuksessa on todettu, että paperittomat eivät hakeudu tarvittavaan hoitoon ja toisaalta eivät aina sitä saa, vaikka heillä olisi siihen oikeus, juuri tiedon puutteen ja luottamuspulan vuoksi.
Hallituksen esityksen mahdollinen säästö on tähän asti Kelan myöntämien tukien perusteella alle miljoona euroa. Ja myös tästä resurssipulasta, josta nyt sitten paperittomia syytellään: Helsingin, pääkaupunkiseudun alueella, missä 90 prosenttia paperittomista asuu, perusterveydenhuollon palvelut on käytännössä hoitanut yksi osa-aikainen lääkäri. Sen sijaan merkitys on suuri yksilöiden kohdalla, jotka pääsevät oikea-aikaisesti tarvitsemaansa hoitoon. Todennäköisesti kustannukset kuitenkin kasvaisivat, kun hoitoja lykättäisiin kalliimpiin, kiireellisiin hoitoihin. Tämä arvio puuttuu hallituksen esityksestä.
Esitys on puhtaan ideologinen, ei tutkimukseen ja saatuun kokemukseen perustuva. Hyvinvointialueille jää iso rooli hoitaa asia kunnolla jatkossakin. Ne voivat Helsingin tapaan päättää tarjota lakisääteistä minimiä enemmän palveluita, turvata näin ihmisoikeuksia ja viime kädessä myös todennäköisesti saada taloudellista säästöä aikaan.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz.