Viimeksi julkaistu 22.8.2025 9.51

Pöytäkirjan asiakohta PTK 58/2025 vp Täysistunto Keskiviikko 28.5.2025 klo 14.02—17.38

3. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 44/2025 vp
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. 

Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä. 

Keskustelu
14.03 
Valtiovarainministeri Riikka Purra 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys koskee metsäverotuksessa sovellettavan metsävähennyksen korottamista. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Esitys perustuu hallitusohjelmaan, ja sen tavoitteena on kannustaa metsänomistajia aktiivisen metsätalouden harjoittamiseen ja turvata metsäteollisuuden raakapuun saatavuus. 

Suomalainen maaseutu ja metsätalous elinkeinona on säilytettävä elinkelpoisena tulevaisuudessakin. Jo maamme geopoliittisen sijainnin näkökulmasta ja kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta on elintärkeää varmistaa lainsäädännöllä, että metsätalouden verotus on reilua verrattuna muiden toimialojen verotukseen. Metsämaan arvo on valtaosin puissa, ja nykyinen lainsäädäntö ei tunnista tätä riittävällä tavalla. Tämä hallitus korjaa nyt tämän vääryyden. 

Metsävähennyksen tarkoituksena on mahdollistaa puuston hankintamenon vähentäminen verotuksessa, jotta puunmyyntituloista voidaan vähentää tulon hankkimisesta aiheutuneet menot. Metsävähennyksen määrän tulisi vastata sitä, mikä osuus hankittavan metsäkiinteistön arvosta on keskimäärin kohdistettavissa puustolle. Maanmittauslaitoksen metsänhintatutkimusaineistojen perusteella on havaittu, että markkinahintaisissa metsätilakaupoissa kauppahinnasta keskimäärin noin kymmenen prosenttia on muodostunut maapohjan arvosta ja vastaavasti keskimäärin noin 90 prosenttia tilalla olevan puuston arvosta. 

Nykyisin metsävähennys on enintään 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta, joten metsävähennystä on perusteltua korottaa vastaamaan paremmin puuston osuutta metsätilojen kauppahinnoista. Korotuksen jälkeen metsävähennys on enintään 75 prosenttia metsätilan hankintamenosta. Samalla korotetaan myös vuotuista metsävähennyksen enimmäismäärää 60:stä 75 prosenttiin veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Tämä mahdollistaa puuston hankintamenon vähentämisen nykyistä aiemmin verotuksessa, millä olisi merkitystä erityisesti metsänomistajille, jotka ovat hankkineet hakkuukypsiä metsiä ja ovat aikeissa myydä puuta pian metsätilan hankkimisen jälkeen. 

Arvoisa puhemies! Korotusten arvioidaan pienentävän verotuloja yhteensä noin 32 miljoonaa euroa vuodessa. Korotus tulisi voimaan vuoden 26 alussa, ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 26 verotuksessa, mutta korotetun metsävähennyksen saisi myös vuonna 2025 tai aiemmin hankittujen metsien perusteella. Kyseessä on hyvin merkittävä veropoliittinen uudistus, jolla vahvistetaan suomalaisen metsänomistajan asemaa, puolustetaan kotimaista yksityisomistusta sekä tuetaan alueellista yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Hallitus puolustaa esityksen myötä näin siis suomalaisen maanomistuksen säilymistä kansallisissa käsissä. Metsävähennyksen korottaminen tukee puun tarjontaa ja turvaa metsäteollisuuden raaka-aineen saantia. Tämä on elintärkeää suomalaisille työpaikoille ja viennille. Metsätalouden toimintaedellytyksiä turvaa myös hallitusohjelman kirjaus hakkuumäärien säilyttämisestä vähintään nykytasolla. 

Arvoisa puhemies! Kyseessä on merkittävä linjaus suomalaisen perhemetsätalouden puolesta. Uudistus parantaa kotimaisten metsänomistajien edellytyksiä omistaa metsää suhteessa metsärahastoihin ja ulkomaisiin sijoittajiin, jotka ovat kasvattaneet omistustaan erityisesti maaseudulla. Aikaisemmat hallitukset Sipilästä Mariniin eivät koskeneet prosenttiosuuteen. Sipilän hallitus keskittyi metsälahjavähennyksen luomiseen ja Marinin hallitus väärinkäytösten estämiseen, mutta ne pitivät metsävähennyksen voimassa ennallaan. Nyt asia korjataan. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Edustaja Räsänen, olkaa hyvä. 

14.07 
Joona Räsänen sd :

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Nyt on todella käsittelyssä merkittävä hallituksen veropoliittinen esitys metsävähennyksen korottamisesta nykytilanteesta 15 prosenttiyksiköllä, mutta toisin kuin ministeri äsken totesi, ajattelisin, että tässä markkinatilanteessa tämä on kyllä jo ihan markkinaehtoisesti hoidettu.  

Jotta voin käydä tätä nykyistä esitystä lävitse, niin ehkä on hyvä käydä hieman historiaa. Elikkä metsävähennyshän on otettu Suomessa käyttöön vuonna 93, ja sillä on nimenomaan ollut ne kaksi tavoitetta, jotka ministeri tässä myös hyvin kävi lävitse, elikkä toisaalta kannustaa suomalaisia aktiiviseen metsätalouteen ja sitä kautta sitten varmistaa myös puun saatavuus teollisuudelle. Vaikka tämä vähennys on ollut käytössä jo kohtuullisen pitkään, niin mitään suurempaa tutkimustahan meillä valitettavasti tästä asiasta ei ole, siitä, miten tämä on toiminut. Aikoinaan vuonna 93, kun tämä on säädetty, metsävähennys asetettiin 50 prosenttiin. Sitten 2008 sitä korotettiin 60 prosenttiin, ja nyt todella ensi vuoden alusta sitä korotetaan 75 prosenttiin.  

No, mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Tällähän todella staattisesti laskettuna valtion verotulot tulevat vähenemään 32 miljoonaa euroa ensi vuonna, mutta, niin kuin esityksessä todetaan, tämähän on se ala-arvio. Luultavasti verotulon menetys tulee olemaan huomattavasti suurempi, koska nyt kun tätä metsävähennystä korotetaan, niin se asia, minkä ministeri tietenkin jätti tässä toteamatta, on se, että tämähän lisää tätä metsävähennyksen pohjaa ja niitä metsävähennyksiä voi hakea aina sieltä vuodesta 93 saakka, mikäli sitä vähennyspohjaa on sitten veronmaksajalla käytettävissä. Tästä tullaan siihen, että kun arvioidaan, että nykyisen vähennyksen käyttäjämäärä vuosittain on ollut siinä noin 16 000:ssa, niin ensi vuoden osalta, kun tämä vähennys todella nyt korottuu, vähennyksen käyttäjiä tulee olemaan huomattavasti suurempi määrä, koska myös haetaan näitä jo aikaisemmin käytettyjä vähennysoikeuksia, kun niitä nyt nostetaan, jolloin päädymme siihen, että todella tämä verotulomenetys, 32 miljoonaa euroa, on todellinen ala-arvio, ja voisi arvioida, että verotulomenetykset tulevat olemaan huomattavasti suurempia.  

No mitä tämä tarkoittaa sitten käytännössä metsävähennyksen käyttäjälle? Tällä hetkellähän siis tämä metsävähennyksen staattinen arvio, jolla se pienentää valtion verotuloja vuosittain, on noin 72 miljoonaa euroa, ja nyt kun tähän päälle sitten tehdään tämä korotus, joka pienentää verotuloja lisää 32 miljoonaa euroa, niin pääsemme siihen, että kokonaisuudessaan puhumme nyt tuollaisesta reilun 100 miljoonan euron verotulomenetyksestä vuodessa. Tämä tarkoittaa tietenkin sitten käyttäjille suhteutettuna sitä, että puhumme noin 7 000 euron vähennyksestä, jonka todella vähennyksen käyttäjä voi vuosittain verotuksessa vähentää niinä vuosina, kun puukauppaa on tehty, ja näistä maksettavista pääomatuloveroista sitten voi tämän metsävähennyksen vähentää. Tämä korotus, jota todella hallitus nyt esittää, tarkoittaa ensi vuodesta alkaen 2 000 euron lisäveronkevennystä nyt sitten niille 16 000 henkilölle, jotka tätä ovat käyttäneet.  

Voisi siis ainakin näin ajatella, että kyllä todella tässä kannusteita verotuksellisesti lisätään aktiivisen metsätalouden hoitamiseen. Mutta sitten tullaankin siihen asian pihviin, että kun katsomme, mitä puun hinnalle on tässä viime vuosina tapahtunut, niin puun hintahan on tällä vuosikymmenellä noussut noin nelisenkymmentä prosenttia. Ja kun mietimme, mistä se suurin kannuste metsänomistajalle tulee myydä metsää eli harjoittaa aktiivista metsätaloutta, niin se tapahtuu tällä hetkellä jo ihan markkinaehtoisesti eikä ole näköpiirissä mitään sellaista, että tässä markkinatilanne muuttuisi eli toisin sanoen puun saatavuus oikeasti parantuisi, vaan todellisuudessa hinnat tulevat pysymään korkealla myös jatkossa. Eli jo tällä hetkellä aivan markkinaehtoisesti metsänomistajilla on varsin hyvät kannusteet tähän aktiiviseen metsätalouteen.  

Sitten muistetaan myös se, että kun me katsomme metsätiloja, niin tässä kun nyt halutaan lisätä suomalaisten kiinnostusta mahdollisesti sijoittaa esimerkiksi metsätiloihin niitä ostamalla, niin tällä hetkellähän metsätiloista, siis lukumäärällisesti kaikista metsätiloista, noin 80 prosenttia vaihtaa omistajaa joko perinnön, lahjan tai sukupolvenvaihdoksen myötä. Eli toisin sanoen todellinen metsämarkkina, jossa nyt sitten sijoittajat haluaisivat sijoittaa ja ostaa uutta metsää, liikkuu noin 20 prosentissa tästä koko metsäkiinteistöjen määrästä, joten tältäkin osin voisi ajatella, että mitään uusia kannusteita nykytilanteeseen nähden ei ole kyllä tarpeen tähän metsätalouteen tuoda, koska tälläkin hetkellä todella tämä korkea puun hinta huolehtii siitä, että kannusteet puun myyntiin ovat, ja sitä kautta pystytään huolehtimaan esimerkiksi teollisuuden puun saatavuudesta. 

Ja kun suurin osa, tai valtaosa, voisi sanoa näin, metsätiloista siirtyy eteenpäin enemmänkin sitten perintönä tai lahjana, niin voi kai sanoa, että ei siihen tarvitse ainakaan uusia kannusteita luoda. Niin kuin ministeri jo muistutti, niin tähänhän on luotu aikoinaan paitsi tämä sukupolvenvaihdoshuojennus, niin eduskunta myös päätti aikoinaan, vaalikaudella 15—19, tehdä metsälahjavähennyksen, jolla entisestään on tuettu metsän antamista lahjana eteenpäin, ja siltäkin osin kyllä kannusteet ovat kohdillaan.  

Kun tätä esitystä kaikkinensa käy läpi, niin voi kyllä päätyä helposti siihen johtopäätökseen, että tilanteessa, jossa tänäkin vuonna velkaa otamme yli 13 miljardia euroa, niin kuin tänään julkistettu seuraava lisätalousarvio toteaa, on vaikea nähdä perusteita 30 miljoonan euron veronkevennykselle, joka kohdistuu tosiasiallisesti noin 16 000 henkilölle. Tilanteessa, jossa todella otamme [Puhemies koputtaa] 13 miljardia euroa velkaa joka vuosi, sitten tehdään vielä tämmöinen veronkevennys, koska nämä kannusteet hoituvat markkinaehtoisesti, ja senpä takia ajattelisin niin, [Puhemies koputtaa] että luotetaan markkinoihin, jotka tällä hetkellä kyllä niin hoitavat kannusteet omistajille kuin sitä kautta myös sitten varmistavat teollisuuden puun saatavuuden, [Puhemies koputtaa] kun tällä hetkellä jokaisen metsänomistajan kannattaa kyllä puuta myydä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä. Yksi minuutti.  

14.15 
Tuomas Kettunen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Kunnioitettu herra puhemies! Nyt tuli hyvä esitys hallituksen suunnalta. Nimittäin metsävähennyksen korotus on konkreettinen tapa osoittaa valtion suunnalta, että me haluamme tukea tavallista suomalaista metsänomistajaa, vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja edistää kestävää metsätaloutta kotimaisin keinoin. Vaikka edustaja Räsänen, Joona tuossa antoi hyvän puheenvuoron, [Miapetra Kumpula-Natri: Niin on, erinomainen!] ymmärrämme myös sen, että puun hinta on asianmukaisella tasolla, mutta kyllä valtiovallankin pitää tulla matkaan siihen, koska tämä on myös ilmastopolitiikkaa: mitä paremmin suomalaiset metsänomistajat hoitavat metsiään, sitä paremmin nämä metsät sitovat hiiltä tulevaisuudessa.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Ja seuraavat myönnettävät puheenvuorot ovat siis yhden minuutin debattipuheenvuoroja, kunnes toisin ilmoitetaan. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.  

14.16 
Juha Hänninen kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

[Puhujan mikrofoni on kiinni] Arvoisa puhemies! Tällä muutoksella hallitus tukee suomalaista metsänomistajaa, edistää kotimaisen puun käyttöä ja vahvistaa metsäsektorin roolia talouskasvun tukena. Sitä ei... [Puhemies: Mikrofoni, edustaja Hänninen!] — Kokeillaanpa uudestaan. — Eli tilanne on ajankohtainen. Venäläisen puuntuonnin päätyttyä teollisuudella on tarve kotimaiselle raaka-aineelle. Korotettu metsävähennys kannustaa paitsi puun myyntiin myös metsien aktiiviseen hoitoon. Samalla uudistus helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Perheen sisäinen tilan siirto voi jatkossa tapahtua kevyemmällä verokohtelulla, mikä vahvistaa ylisukupolvista metsänomistajuutta ja ehkäisee tilojen pirstoutumista tai myyntiä ulkomaille. — Kiitoksia. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä. 

14.17 
Pia Viitanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa edustaja Räsänen teki hyvän ja tarpeellisen historiallisen katsauksen sekä myös katsauksen tähän tilanteeseen, eli varmasti jo tällä hetkellä markkinat toimivat ja puun hinta antaa jo sinällään hyvän kannustimen tälle kaikelle. 

Siksi minunkin täytyy, puhemies, kyllä syvästi ihmetellä sitä, kuinka tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa nyt sitten arvovalinta menee niin, että käytetään vähintään yli 30 miljoonaa lisäveron kevennyksenä 16 000 metsänomistajalle. Eli onko tämä nyt todellakin se kaikkein kiireellisin ja tärkein tässä tilanteessa? Ja myös minä pistin merkille, että tänään hallitus antoi lisätalousarvion, jossa velkaa otetaan kuluvalle vuodelle jo 13 miljardia. Liki miljardi lisää velkaa, ja sitten tällaisia arvovalintoja tehdään, kun markkinatkin toimisivat, niin että en kyllä voi, arvoisa puhemies, nähdä tätä kovinkaan perusteltuna esityksenä. Toivon, että ministeri Purra nyt ottaa kantaa vastauspuheenvuorossaan siihen, että kun rahaa on, niin miten ihmeessä hallituksella juuri tähän nyt sitten tämä vähintään yli [Puhemies koputtaa] 30 miljoonaa euroa riitti. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä. 

14.18 
Juho Eerola ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Nyt tuntuu vähän siltä, että vasemmalla laidalla ihan kaikki eivät näe metsää puilta. Tämä esityshän nimenomaan korjaa osaltaan tällaisen pitkään tiedossa olleen epäkohdan, kun puuston arvo on keskimäärin 90 prosenttia tämän metsätilan markkinahinnasta mutta sitten vähennettävissä ollut osuus on ollut vain se 60 prosenttia. Tämä verokohtelu ei ole vastannut sitä todellisuutta, mutta nyt tämä linja oikaistaan. 

Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta, ja kotimainen puu on paitsi ilmastollisesti kestävä vaihtoehto myöskin tärkeä osa alueellista elinvoimaa ja työllisyyttä. — Kiitokset. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä. 

14.19 
Saara Hyrkkö vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Siis tilanteessa, jossa hiilinielut ovat romahtaneet, jossa puun hinta on ennätyskorkealla ja jossa julkinen talous on vaikeuksissa, tuntuu täysin käsittämättömältä, että hallitus antaa esityksen, joka kannustaa hakkaamaan lisää metsiä ja heikentää julkista taloutta yli 30 miljoonalla eurolla. Ja summahan tosiaan voi siis tästä vielä nousta, eikö niin, valtiovarainministeri Purra? 

Tämän esityksen perustelut ovat poikkeuksellisen hatarat, minkä lisäksi tämä esitys on siis ristiriidassa hallituksen omien julkisen talouden vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa mutta myös sen puoliväliriihen linjan kanssa, jossa näitä verovähennyksiä pyrittiin pikemminkin vähentämään ja sitä perusteltiin verotuksen yksinkertaisuudella. Kyllä tässä ennen kaikkea kokoomuksen tänä päivänä varsin hauraana oleva maine markkinataloutta puolustavana puolueena ottaa aikamoisen kolauksen, ja täällä vihreät ja SDP sitten puolustavat markkinaehtoisia ratkaisuita. Tähän on tultu. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä. 

14.20 
Mai Kivelä vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamiseksi on röyhkeä ja vastuuton niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin verotuksen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kyseessä on siis kymmenien miljoonien vuosittainen verotuki, pääomiin ja pienelle joukolle kohdistuva ja vieläpä ympäristölle haitallinen tuki. Jo valmiiksi anteliaan veroedun korottaminen kannustaa lisähakkuisiin aikana, jolloin Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. [Juho Eerola: Teollisuus tarvitsee puuta!] Kaiken lisäksi nyt tätä verotukea lisätään pysyvästi, vaikka vain pieni joukko hyötyy. Mutta rahaa tosiaankin näköjään hallituksella on. [Juho Eerola: Raha kasvaa puissa!] 

Lisäksi esityksen perustelut ovat heikot, vaikutusarviot puutteelliset ja ilmasto- ja luontovaikutuksia ei edes ole kunnolla arvioitu. Eli minusta eduskunnan tulee hylätä tämä esitys, sillä me tarvitsemme sellaista veropolitiikkaa, joka tukee reilua ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta eikä vie toiseen suuntaan. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä. 

14.21 
Timo Harakka sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Hyvä puhemies! Itsekkäästi ajateltuna pääomatulojen saajana ja myöskin metsänomistajana minun pitäisi kiittää hallitusta siitä, että me pääomatulojen saajat emme ole joutuneet osallistumaan näihin säästötalkoisiin mitenkään ja että tämä vuosien 2015—2019 kaudella tehty merkillinen verotukivempele tässä vaan entisestään syventää tätä veropohjan rapautumista. On kyllä todella ristiriitaista se, että hallitus ja valtiovarainministeri tässä samassa pöntössä perustelivat sellaisten vähennysten poistoa kuin ay-jäsenmaksujen poistoa, työhuonevähennyksen poistoa, joka on hyvin tarpeellinen monille, muun muassa opettajille, ja sitten lisäksi — sanoisin, että jotkut ajattelivat, että pelkkää ilkeyttään — työsuhdepolkupyöräedun poistoa sillä, että näitä veroetuja pitäisi karsia ja että veropohja olisi tasaisempi, joten nyt sitten 30 miljoonan lisäeuron lahja niille, jotka eivät sitä entisestään tarvitse. Tämä on kerta kaikkiaan röyhkeää ja vastuutonta politiikkaa.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä. 

14.22 
Sami Savio ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainministerille esityksestä metsävähennyksen korottamiseksi. Tässä on tosiaan tavoitteena helpottaa kotimaisia metsäkauppoja ja vauhdittaa puun myyntiä sekä vahvistaa suomalaisten metsänomistajien asemaa sijoitusrahastoihin verrattuna.  

Arvoisa puhemies! Metsätilan ostaja hankkii kaupassa metsätilan ja sillä olevat puut yhtenä kokonaisuutena. Kuten täällä on kuultu, niin tavanomaisessa tapauksessa metsätilan hinnasta keskimäärin noin 90 prosenttia muodostuu puuston ja vain noin 10 prosenttia maapohjan arvosta. Jos puukauppaa tehdään pian metsätilan hankinnan jälkeen, ei puun myyjälle ole juurikaan ehtinyt kertyä uutta pääomaa metsän kasvun muodossa. Onkin siten täysin perusteltua, että hallitus esittää, että puun myyjä voi vähentää 75 prosenttia puun myyntihinnasta verotuksessa.  

Tämä veroetuhan ei ole pysyvä. Se on tilapäinen, koska saadun vähennyksen määrä lisätään kyseisen metsätilan myynnistä [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa saatavan luovutusvoiton määrään.  

Kiitos hallitukselle tästä esityksestä.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä. 

14.24 
Eerikki Viljanen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsänen piti ansiokkaan historiakatsauksen metsäverotuksen historiaan mutta jätti mainitsematta yhden erittäin oleellisen seikan siinä. Kun metsävähennysjärjestelmää ja metsäverotusjärjestelmää uudistettiin 1993, silloin yhteisövero- ja pääomaverokanta oli sama, 25 prosenttia. Nyt yritysten yhteisöverokanta on 20 prosenttia, pääomaverokanta 30 tai 34 prosenttia. Eli nyt metsärahastoja ja muita institutionaalisia sijoittajia verotetaan kevyemmin kuin luonnollisia metsänomistajia ja yhteismetsiä.  

Tämänkin johdosta tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä. Metsävähennysprosentin korottaminen on isänmaallinen teko hallitukselta. Se parantaa yksityismetsänomistajien ja yhteisömetsänomistajien suhteellista asemaa metsätilamarkkinassa. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä. 

14.25 
Markku Eestilä kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ainakin jossain vaiheessa eduskunnassa keskusteltiin sinivalkoisesta omistuksesta ja siitä, että eduskunnan pitäisi nimenomaan tehdä ratkaisuja, jotka edistävät sinivalkoista omistusta. 

Tänä päivänä rahastot omistavat metsiä Suomessa enemmän kuin kunnat ja seurakunnat yhteensä, ja kuten tunnettua, rahasto voidaan myydä minne tahansa. Tämä hallituksen esitys minun käsitykseni mukaan nimenomaan pyrkii pitämään metsät suomalaisessa omistuksessa, jolloin ne todennäköisesti paremmin palvelevat metsäteollisuutta, sahoja ja suomalaista työllisyyttä ja suomalaista vientiä. Se tämän takana on, ei niinkään se, saako joku rahaa ja minkä verran saa.  

Minun mielestäni tämä hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittu metsävähennyksen nosto 75 prosenttiin on se keino, millä me halutaan nimenomaan luoda uskoa siihen, että suomalaisten kannattaa ostaa metsätiloja. Se on verotuksellisesti vähän edullisempaa, ja sitä kautta on uskoa siihen, että puu liikkuu Suomessa, vaikka meillä on uhkakuvakeskusteluja [Puhemies koputtaa] ollut ilmastonäkökulmasta aika paljon.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä. 

14.26 
Krista Mikkonen vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Valtion tarkastusvirasto teki syksyllä 23 selvityksen Yksityismetsätalouden tuet ja korvaukset — Puuntuotannon edistäminen ja luonnon monimuotoisuus. Tuo selvitys kertoo, että jo tällä hetkellä erilaisia veroetuja on yli 170 miljoonalla, ja nyt hallitus on työntämässä vielä lisää, vaikka tuo selvitys toteaa myös, että näitten tukien vaikuttavuudesta on huonosti näyttöä eikä niiden ajanmukaisuutta ja yhteisvaikutuksia ole arvioitu lainkaan riittävästi. Tämä työ pitäisi tehdä sen sijaan, että nyt lisätään metsävähennystä aikana, jolloin puun hinta on todella korkea ja markkinat vetävät. 

Samanaikaisesti tiedämme, että metsäluonnon monimuotoisuus on köyhtymässä, tiedämme, että hiilinielut ovat romahtamassa. Sen takia mieluummin kannustaisin hallitusta etsimään keinoja, miten metsänomistajat voivat saada tuloa muuta kautta kuin pelkällä puun myynnillä, koska metsänomistajat myös kaipaavat näitä markkinoita. Tämän kehittämiseen tulisi osoittaa rahaa [Puhemies koputtaa] eikä suinkaan tähän metsävähennykseen, kun puu menee kaupaksi jo nytkin todella hyvällä hinnalla. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä. 

14.27 
Ville Vähämäki ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Kunnioitettu puhemies! Tässä on mielestäni kaikista eniten kysymys oikeudenmukaisuudesta, siitä, että metsävähennyspohja nostetaan lähemmäksi sitä 90:tä, mitä sen kuuluisi ollakin. Tässä suojataan suomalaisia yksityismetsänomistajia ulkolaisia instituutioita vastaan, jotka ovat tulleet ostamaan Suomeen meidän suomalaista omaisuutta ja kilpailemaan sellaisilla ehdoilla, mitkä suosivat heitä. Nyt tällä yksittäisellä pienellä päätöksellä saadaan suomalaista metsänostajaa hiukan lähemmäksi suhteessa näihin instituutioihin. 

Väittäisin näin, että suomalainen metsänomistaja on pitkäjännitteinen. Kun hän ostaa tämmöisen tilan, niin hän kyllä suojelee siellä, jos näkee, että yli satavuotiasta metsää on joku lohko siellä kiinteistössä. Olen kauhulla katsonut, että kun monet ulkolaiset instituutiot ostavat Suomesta metsää, niin kaikki hakataan saman tien. Mielestäni tämä on myöskin ilmastopoliittinen teko. Ei minulla muuta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä. 

14.28 
Lauri Lyly sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tämä metsävähennys varmasti herättää täällä, niin kuin puheissa näkyy, tunteita, mutta kun metsäkauppoja on syntynyt erittäin hyvin näillä hintatasoilla, jopa ennätysmääriä, niin voidaan sanoa, että tässä mielessä sitä tarvetta ei ole. Sitten voi kysyä, että jos nyt tässä omistuksessa on kysymys yksityisomistuksesta, niin kuinka niitä kauppoja on syntynyt tänä päivänä ja paljonko näitten osalta, joiden omistus on jollain muulla taholla. Kummalla taholla on syntynyt enempi kauppoja? Onko tässä sijoittajaryhmässä syntynyt kauppoja enemmän vai täällä yksityisomistuksessa? Kauppoja on kokonaisuudessaan syntynyt todella hyvin. Sitten tässä on ehkä vielä enempi mietitty sitä, onko teollisuus saanut kaikki raaka-aineet, sen, mitä on tarvinnut saada, koska energiantuotantoonkin menee osa. Se on ollut ehkä se suurin ongelma, ei nimenomaan tämä kauppojen tekeminen. Sen takia näen ongelmana, että tätä vielä kannustetaan tällaisella vähennyksellä, [Puhemies koputtaa] kun ei tarvitse, tässä suhdannetilanteessa.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy loppuaan. Annan vastauspuheenvuoron ministeri Purralle. — Kolme minuuttia, olkaa hyvä. 

14.30 
Valtiovarainministeri Riikka Purra :

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskunnalle keskustelusta. Erityisesti keskustasta ja täältä hallituspuolueista tuotiin tietenkin mielestäni hyviä kantoja siihen, minkä takia tämä on erittäin oleellinen. Sinivalkoista omistusta sinivalkoisiin metsiin. Kansainvälisten instituutioiden ehkä hieman erilaistenkin motiivien — puhtaasti taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien motiivien — yli menevää veropoliittista ratkaisuahan tässä haetaan. Se on oleellista, että tämä vähennys myönnetään nimenomaan yksityisille ja yksityispohjaisille yhteismetsille, ei yhtiöille tai rahastoille.  

Maaseudun elinvoimaa tällä esityksellä haetaan parannettavaksi. Ylipäätänsä työpaikat, maaseutuyrittäminen ja niin edelleen ovat merkittäviä. Kyllä, tällä on selviä fiskaalisia vaikutuksia, yli 30 miljoonaa euroa. Mielestäni se on perusteltua näillä jo esittämilläni syillä mutta myös siksi, että metsämaan omistuspohjan säilyminen kotimaisena, kannattava metsätalous, ylipäätänsä pitkäjänteinen omistaminen ovat erittäin hyödyllisiä, jotta me saisimme näitä asioita edistettyä. Vastaavasti se, mikä nostettiin esille, Venäjän puuntuonnin loppuminen ja sen vaikutus suomalaiseen metsäteollisuuteen, korostaa tämän tarvetta.  

No, sitten ei vastaavasti myöskään yllätyksenä tullut, että velasta ja markkinatalouden puolesta käytettiin puheenvuoroja sillä suunnalla, missä yleensä näitä puheenvuoroja ei käytetä, mutta ymmärrän sen, koska tämä ei selvästikään nyt ole vasemmalla puolella oleville puolueille mieluinen malli. Tuosta lisätalousarviosta, jota pääsemme sitten tarkemmin käsittelemään ensi viikolla: Toivottavasti sosiaalidemokraatit myös katsovat, mitä se on syönyt, eli puolustukseen, turvallisuuteen liittyviä menoja. Myös tiettyjä liikennehankkeita on päätetty hieman edistää.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen. 

Asian käsittely keskeytettiin kello 14.32. 

Asian käsittelyä jatkettiin kello 17.26. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 3 ja sen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Hänninen. [Timo Heinonen: Aina paikalla!] 

17.27 
Juha Hänninen kok :

Kunnioitettu rouva puhemies! Olemme tänään käsittelemässä hallituksen esitystä tuloverolain muuttamisesta, jossa esitetään metsävähennyksen korottamista. Tämä on merkittävä uudistus suomalaiselle metsänomistajalle ja osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Metsävähennyksen enimmäismäärä korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajalla on aiempaa suuremmat mahdollisuudet vähentää puukaupasta saatuja tuloja verotuksessa. Samalla metsän arvo, erityisesti puuston osuus siitä, huomioidaan paremmin. Tämä on oikeudenmukaista ja vastaa metsän todellista taloudellista arvoa. 

Arvoisa puhemies! Tällä muutoksella hallitus tukee suomalaista metsänomistajaa, edistää kotimaisen puun käyttöä ja vahvistaa metsäsektorin roolia talouskasvun tukena. Tilanne on ajankohtainen. Venäläisen puun tuonnin päätyttyä teollisuudella on tarve kotimaiselle raaka-aineelle. Korotettu metsävähennys kannustaa paitsi puun myyntiin myös metsien aktiiviseen hoitoon. Samalla uudistus helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Perheen sisäinen tilan siirto voi jatkossa tapahtua kevyemmällä verokohtelulla, mikä vahvistaa ylisukupolvista metsänomistajuutta ja ehkäisee tilojen pirstoutumista tai myyntiä ulkomaille. 

Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea selkeyttävä ja ennakoitavuutta lisäävä uudistus. Verotuksen logiikkaa päivitetään vastaamaan nykyisiä olosuhteita ja metsän arvonmuodostusta. Samalla metsävähennys tuo vakautta yksityismetsän omistajille ja lisää mahdollisuuksia hoitaa omaisuutta vastuullisesti. Hallitus tukee metsäsektoria konkreettisella tavalla. Pienemmästäkin metsätilasta voi tulla merkityksellinen tulonlähde ja osa omaa perinnettä. Kun puuta myydään, on kohtuullista, että osa tuloista voidaan vähentää verotuksessa aivan kuten muussakin elinkeinotoiminnassa. 

Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä lämpimästi. Tämä on hyvä uudistus suomalaisten kannalta. Samalla haluan muistuttaa jokaista, että vastuullinen metsänhoito ja kotimaisen puun kestävä käyttö hyödyttävät meitä kaikkia niin taloudellisesti, ilmastollisesti kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Aittakumpu. 

17.30 
Pekka Aittakumpu ps :

Arvoisa rouva puhemies! On hyvin tärkeää, että metsien ja puun merkitys Suomelle tunnistetaan ja että se näkyy myös käytännössä päätöksenteossa. Nyt saimme eduskuntaan tämän valtiovarainministeri Purran esittelemän lakiesityksen, joka vahvistaa metsiemme hyödyntämistä ja yksityisten metsänomistajien asemaa. Metsävähennyksen enimmäismäärää nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Metsävähennys tekee puun myynnistä taloudellisesti houkuttelevampaa alentamalla verotusta. Tämä kannustaa erityisesti yksityisiä ja perhemetsän omistajia myymään puuta. Vähennys kohdistuu nimenomaan hakkuukypsiin metsiin, jolloin puu saadaan nopeasti liikkeelle. Verokannustin on erityisen tärkeä nyt, kun Venäjän puuntuonti on loppunut ja teollisuuden kotimaisen puun tarve on kasvanut. Metsävähennys on siis paitsi omistajaa hyödyttävä uudistus myös kansantaloudellisesti tärkeä keino turvata puuhuolto ja pitää suomalainen metsäteollisuus elinvoimaisena.  

Miksi metsät ovat meille niin tärkeitä? Metsät ovat raaka-aineen lähde esimerkiksi paperi‑, saha- ja biotuoteteollisuudelle. Vuonna 2024 metsäteollisuuden vienti oli arvoltaan noin 13 miljardia euroa. Metsät työllistävät suoraan ja välillisesti kymmeniätuhansia ihmisiä, erityisesti maaseudulla. Metsistä saatavia raaka-aineita käytetään yhä enemmän uusissa biotalouden tuotteissa, kuten bioenergian, ‑tekstiilin ja ‑kemikaalien tuotannossa. Yksityiset metsänomistajat, joita on Suomessa noin 600 000, saavat tuloja puun myynnistä. Metsätalouden nettotulot ovat noin kaksi miljardia euroa vuosittain. Metsät ylläpitävät elinvoimaa koko Suomessa, harvaan asutuilla alueillakin, koska metsätalouden tulot kiertävät paikallistaloudessa. Metsät toimivat myös hiilinieluina, ja nimenomaan kasvava puu sitoo hiiltä. Näiden syiden vuoksi metsiä kannattaa hyödyntää. Yksityiset metsänomistajat tekevät Suomessa todella tärkeää työtä. Suomessa yhtä kaadettua puuta kohti istutetaan keskimäärin neljä uutta puuta. Siksi Suomen puuston määrä on vuosikymmenten aikana kokonaisuutena kasvanut huomattavasti. Kiitos siitä kuuluu vastuullisille suomalaisille metsänomistajille.  

Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta on askel oikeaan suuntaan. Se tukee metsänomistajia ja metsäteollisuutta, joka on koko kansantaloutemme selkärankaa. Nuorten metsäbarometri 2025:n mukaan 90 prosenttia nuorista kokee metsät tärkeiksi. Tämä korostaa metsien merkitystä myös tuleville sukupolville. Metsävähennyksen korottaminen tukee koko Suomen elinvoimaisuutta, ja metsät ovat tärkeä hyvinvoinnin lähde niin Pohjois-Suomessa, idässä, lännessä kuin etelässäkin. Tämän takia meidän on huolehdittava, että metsien kestävä käyttö saa jatkua, ja tämä hallituksen esitys tukee sitä ja on tärkeä askel kohti yhä kestävämpää metsätaloutta ja vahvempaa metsäteollisuutta koko Suomessa. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Rasinkangas. 

17.34 
Merja Rasinkangas ps :

Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että metsävähennyksen enimmäismäärää nostetaan nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin. Tällä parannetaan yksityisten metsänomistajien asemaa, tuetaan kotimaista metsätaloutta ja turvataan suomalaisen metsäteollisuuden puun saatavuus varsinkin tässä tilanteessa, jossa kotimaisen puun tarve on kasvanut ja Venäjältä tuonti loppunut.  

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on viesti siitä, että hallitus puolustaa suomalaista omistusta. Me emme hyväksy kehitystä, jossa yhä suurempi osa Suomen metsistä siirtyy metsärahastojen tai ulkomaalaisten sijoittajien käsiin. Metsätilojen kuuluu pysyä suomalaisissa perheissä sukupolvilta toisille. Suomalainen metsä on monimuotoinen ja tärkeä osa elämäämme, onhan maamme pinta-alasta noin 70 prosenttia metsää.  

Arvoisa puhemies! Tämä esitys saattaa lisätä hakkuita tai pienentää valtion verotuloja. Tässä täytyy kuitenkin muistaa se, että kysymys on laajemmasta kokonaisuudesta ja arvovalinnasta. Haluammeko valtion, joka kerää enemmän veroja, vai yhteiskunnan, jossa suomalaiset tekevät työtä, omistavat itse ja rakentavat hyvinvointia paikallisesti? 32 miljoonaa vähemmän verotuloja voi olla pieni hinta, jos sillä saadaan aikaan lisää puukauppaa, metsänhoitoa, investointeja ja työtä. Taloudessa ei voi katsoa vain staattisia taulukoita, on nähtävä seurannaisvaikutukset. Kun suomalainen metsä liikkuu, liikkuu myös raha.  

Arvoisa puhemies! Metsävähennyksen korotus on periaatteellinen ratkaisu, joka palauttaa arvon suomalaiselle työlle, yrittäjyydelle ja omistajuudelle. Esitys puolustaa suomalaista perhemetsätaloutta, joka on pitkään pitänyt huolta Suomen luonnosta, elänyt sen rytmissä ja kasvattanut suomalaisille hyvinvointia. Esitys kannustaa myös pitkäjänteiseen metsienhoitoon, vastuulliseen metsätalouteen ja siihen, että suomalaiset omistajat uskaltavat investoida tulevaan. Samalla tämä tukee suomalaista metsäteollisuutta, mikä onkin Suomelle erittäin tärkeää vientimarkkinoiden kannalta. Suomen metsäteollisuus tarvitsee suomalaista puuta raaka-aineeksi ja jalostukseen.  

Tämän esityksen yhteydessä on hyvä katsoa myös tulevaisuuteen. Puurakentaminen on tulevaisuutta. Kotimaisen puun merkitys kasvaa entisestään, kun rakennetaan vähähiilisesti, terveellisesti ja pitkäikäisesti. Kun metsävähennystä korotetaan, varmistetaan osaltaan myös puuraaka-aineen saatavuutta kotimaisiin rakennushankkeisiin. Puurakentaminen on kaikin puolin viisasta niin ihmisille kuin luonnolle ja ilmastolle.  

Arvoisa puhemies! Kaksi edellistä hallitusta eivät koskeneet tähän metsävähennyksen prosenttiosuuteen. Nykyinen hallitus korjaa tämän arvostaen suomalaisen metsän ja sen omistuksen arvoa ja tärkeää suomalaista elinkeinoa. Suuri kiitos ministerille esittelystä ja esityksestä. Kannatan lämpimästi tätä. — Kiitos.  

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.