Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys varhaiskasvatuslain palvelusetelistä on käytännössä tekninen ja säilyttääkin nykytilan. Sillä ei ole myöskään kuntien kustannuksia nostavaa vaikutusta, eikä esityksellä näin ollen ole myöskään vaikutuksia valtion talousarvioon.
Katsoin lausuntopalautteita, ja sielläkin kannatettiin lainsäädännön siirtymistä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja myönteisenä pidettiin myös sitä, että varhaiskasvatuksen palveluseteleistä säädetään erillisessä laissa, ja näitä esityksen pykäliä pidettiin pääosin selkeinä. Suurin osa lausunnonantajista kannatti, ja itsekin pidän tärkeänä sitä, että kunta voi edelleen päättää, ottaako se palveluseteliä käyttöön, sekä määrittää sen arvon. Tärkeäksi koettiin niin ikään, että palvelun käyttäjällä eli perheellä säilyy mahdollisuus kieltäytyä palvelusetelistä ja valita kunnallinen varhaiskasvatuspalvelu.
Tähän liittyen pohdin itse, onko perheellä mahdollisuus aidosti valita kunnallinen lähipalvelu julkiselta puolelta, mikäli lähes puolet palveluntarjoajista on yksityisiä varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja osa kunnan palveluverkkoa. Siksi jaan ajatuksen myös osan lausunnonantajien kanssa siitä, että palveluntuottajat saisivat periä palvelunkäyttäjältä omavastuuosuutena ainoastaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisen maksun. Se lisäisi yhdenvertaisuutta kunnan sisällä.
Esityksessä ei ole kuitenkaan rajattu omavastuuosuutena perittävää euromäärää lain tasolla, vaan se jäisi edelleen paikallisesti kuntien päätettäväksi ja näin asettaa kunnat ja perheet eriarvoiseen asemaan. Varhaiskasvatus on merkittävä palvelu lasten kasvun, kehityksen ja tulevaisuuden kannalta, ja siksi on pidettävä kiinni siitä, että palvelut ovat aidosti jokaisen saatavilla yhdenvertaisesti.
Arvoisa opetusministeri, kysymykseni on ehkä hieman ohi aiheen, mutta kysyisin: onko ministeriössä tietoa asiasta tai aikomus tehdä mitään muutoksia varhaiskasvatuksen poissaolomenettelyn epäkohtiin? Vuosi sitten Helsingissä lapsia oli poissa varhaiskasvatuksesta ilmoittamatta yli 100 000 päivän verran, ja Oulussa 6,8 henkilötyövuotta oli vapaana lakisääteisestä mitoituksesta pelkkien ilmoittamattomien poissaolojen vuoksi. Kuukauden kustannusvaikutus oli silloin 300 000 euroa. Mikäli poissaoloista ilmoitettaisiin asianmukaisesti, esim. Oulussa säästettäisiin yli 3 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt kun kuntien taloustilanne on haastava, niin näkisin, että tällaiset keinot olisivat merkittäviä kuntatalouden näkökulmasta.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.