Arvoisa puhemies! Ukraina on puolustanut itseään Venäjän täysimittaiselta hyökkäyssodalta jo 1 294 päivää. Viime päivinä olemme havainneet, miten Venäjä vain kiihdyttää drooni- ja ohjusiskujaan Ukrainaa vastaan. Viime yönä myös Ukrainan rajanaapuri Puola joutui puolustamaan ilmatilaansa Venäjän drooneilta ennennäkemättömällä tavalla. On selvää, että tuomitsemme Venäjän toimet ja annamme täyden tukemme Puolalle. Tämä keskustelu on siis ajankohtaisempi täällä tänään kuin osasimme ollenkaan odottaakaan, kun tästä sovittiin.
Aloitan kuitenkin Ukrainasta ja Ukrainan tuesta.
Olemme tukeneet Ukrainaa yhteensä 29:llä puolustusmateriaaliapupaketilla. Näiden lisäksi Ukrainalle on annettu koulutus- ja siviilipuolen tukea. Suomi on ajanut tiiviisti Ukrainan asiaa. Presidentti Stubb on tehnyt erinomaista työtä Ukrainan ja Euroopan puolesta. Suomi on mukana keskeisissä pöydissä, Ukrainan rinnalla.
Ukrainan turvallisuusjärjestelyt etenevät. Ukrainan oma armeija ja sen vahvistaminen on tässä avainasemassa. Oman vahvan puolustuksen merkityksen me suomalaiset tiedämme hyvin.
Länsi on Ukrainan tukena vahvistamassa pelotetta, ja meillä — Euroopalla — on oltava valmius toteuttaa nämä järjestelyt ripeästi, kun sen aika tulee. Suomi työskentelee osana halukkaiden koalitiota, ja on selvää, että olemme mukana valmisteilla olevissa turvallisuusjärjestelyissä. Tarkka roolimme määräytyy suunnittelun tarkentuessa. Eilen kävimme tästä yksituumaisen keskustelun parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, kiitos siitä.
Viestini on: Ukrainan turvallisuus on meidän turvallisuuttamme. Suomi kantaa vastuunsa Euroopan turvallisuudesta Ukrainan tukena. Samaan aikaan Suomi kantaa vastuunsa pitäen huolta omasta turvallisuudestamme, meidän omasta rajastamme.
Venäjä ei näytä minkäänlaista tahtoa saada aikaan rauhaa. Sen sijaan Venäjä yrittää asettaa ehtoja sille, minkälaiset turvajärjestelyt Ukraina voisi saada. On aivan selvää, että Venäjälle ei voi antaa veto-oikeutta tässä asiassa. Muistetaan, mistä kaikki alkoi — siitä, kun Putin lähetti joukkonsa Ukrainaan. Paras turvajärjestely Venäjälle olisi se, että Putin vetäisi sotilaansa heti pois Ukrainasta.
Meidän on paitsi tuettava Ukrainaa myös lisättävä painetta Putinia kohtaan. Se tarkoittaa ainakin seuraavia konkreettisia toimia:
1) EU:n on oltava valmis asettamaan uusia pakotteita Venäjälle sen painostamiseksi tulitaukoon. 19:ttä pakotepakettia valmistellaan.
2) Ukrainan armeijaa on vahvistettava. Yksi askel tähän suuntaan on Euroopan rauhanrahaston varojen vapauttaminen viipymättä.
3) Venäjän jäädytettyjen varojen 300 miljardin euron pääoma on käytettävä Ukrainan jälleenrakennukseen sekä armeijan vahvistamiseen.
4) Ukrainan paikka on Euroopan unionissa.
5) Ukrainan taloudellista tukea on priorisoitava. Meidän on rakennettava Ukrainalle uusi pitkäkestoinen ja kaliiberiltaan riittävän järeä tukiväline EU:n kautta. Sen mittaluokan tulisi olla vähintäänkin sama kuin nykyisen, 50 miljardia euroa.
Meidän on pidettävä huolta Suomen ja Euroopan turvallisuuden vahvistamisesta.
Kaksi viikkoa sitten komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili jo toistamiseen Suomessa, samoin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa, joka oli vieraanani tänään aamulla. Suomen raja on myös Euroopan unionin ja Naton raja. On yhteinen vastuumme suojella sitä. Emme me siis ole yksin. Ja meillä on selkeä visio. Euroopan pitää viidessä vuodessa tulla yksiselitteisesti niin vahvaksi, ettei Venäjälle tulisi mieleenkään lähteä testaamaan puolustustahtoamme ja -kykyämme. Ja korostan: pallo ei saa tässä tippua, vaikka Ukrainaan saataisiin rauha — ei Euroopassa, ei Suomessa. Me suomalaiset tiedämme, että rauhan saaminen Ukrainaan ei tarkoita, että Venäjä muuttuisi.
Suomessa tiedämme myös sen, että turvallisuutta vahvistetaan paitsi vahvalla maanpuolustuksella myös kyvyllä torjua esimerkiksi hybridivaikuttamista. Siksi panostamme yhteiskunnan kokonaisresilienssiin.
Hallitus päätti keväällä puolustusmäärärahojen tason nostamisesta vähintään kolmeen prosenttiin vuoteen 29 mennessä. Päätös oli uhkaperustainen. Hallituksen budjettiriihessä hyväksymä talousarvioesitys vuodelle 26 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan tilausvaltuuden ja mahdollistaa Maavoimien uudistamisen välittömän käynnistämisen — uudistamisen, johon kaikki puolueet ovat puolustusselonteossa sitoutuneet.
Haagin Nato-huippukokous sopi puolustusmäärärahatavoitteen nostosta 5 prosenttiin. Tästä 3,5 prosenttia on perinteistä, niin sanottua kovaa puolustusta eli Naton vakiintuneen puolustusmenojen määritelmän mukaisia menoja. Näitä määrärahoja olemme siis lähteneet kasvattamaan. Suomen osalta kyse on puolustusministeriön hallinnonalan budjetista eli puolustusbudjetista. Lisäksi tähän lasketaan Naton määritelmän mukaisesti ulkoministeriön osuus kriisinhallinnan menoista, osa Rajavartiolaitoksen menoista sekä puolustushallinnon eläkkeet. Kyse on valtion budjettirahoituksesta.
Puolustusmenotavoitteen puolentoista prosentin osuus herätti keskustelua ennen Nato-huippukokousta. Tähän kuuluvat menot, joita käytämme puolustusta ja turvallisuutta tehostaviin kohteisiin, kuten varautumiseen, puolustuksen innovaatiotoimintaan tai puolustusteollisen perustamme vahvistamiseen. Samoin tähän kuuluvat Naton suunnitelmien tai kansallisten suunnitelmien toimeenpanoon tarvittavan infran rakennus- ja ylläpitomenot, kuten sotilaallisen liikkuvuuden menot. Tähän sisältyvät myös kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvät menot, mukaan lukien vedenalainen infra ja avaruus. Tähän prosenttilukuun voidaan laskea myös kaksikäyttötuotteet, mikäli niillä on linkitys puolustukseen ja turvallisuuteen. Paljon on sellaista, jota varautumisen supervalta Suomi on jo tehnyt.
Me kävimme kevään aikana puolustusmäärärahoista myös parlamentaarista keskustelua. Olen pitänyt tätä erittäin tärkeänä. Nämä sitoumukset eivät sido vain tätä hallitusta, vaan seuraavaa ja sitäkin seuraavia. Turvallisuutemme kannalta keskeisissä kysymyksissä on aivan keskeistä, että meillä on mahdollisimman yhtenäinen näkemys ja tahtotila yli puoluerajojen. Siksi puolustusministeriö asettaa parlamentaarisen työryhmän käymään läpi maanpuolustuksen pitkän aikavälin tarpeita ja kehittämistä. Tämä nimeämispyyntö on tulossa lähiviikkoina. Työn tarkoituksena on antaa eduskunnalle selkeä ja totuudenmukainen kuva uhkasta, maanpuolustuksen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista ja antaa perusteet eduskunnalle sen päättäessä puolustusmenoista, siis siitä, mihin lisämiljardit käytetään.
Parlamentaarisissa keskusteluissa on tullut esille myös kysymys siitä, osaammeko tehdä oikeita päätöksiä, oikeita valintoja, kun Ukrainasta opimme sodankäynnin olevan koko ajan muutoksessa. Meidän on panostettava uusiin teknologioihin. Samaan aikaan on muistettava, että perinteiset sodankäynnin lainalaisuudet eivät ole poistuneet mihinkään. Tämä on myös parlamentaarisen työryhmän tarkoitus: luoda luottamus siihen, että kun investoimme miljardeja ja miljardeja suomalaisten yhteisiä rahoja, se tehdään viisaasti.
Se, mistä nämä rahat otetaan, ei ole tämän ryhmän tehtävä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on osa parlamentaarista keskustelua sitoutumisesta velkaantumisen taittamiseen sekä kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön uudistamiseen. Siinä ryhmässä keskustellaan, millainen velkakestävyys pohjoismaisella hyvinvointiyhteiskunnalla tulisi olla ja millaisin askelin sitä kohti suuntaamme.
Me tiedämme, että keinoista eri puolueilla on erilaisia näkemyksiä. Toiset painottavat verotusta, toiset menojen kasvun hillintää. Kaikki varmasti toivomme talouden kasvua ja työllisyyden vahvistumista. Keinoista pitää kullakin hallituksella jatkossa olla vapaus valita. Tärkeintä on, että voisimme löytää yhteisen näkemyksen uskottavasta polusta kohti julkisen talouden tilaa, joka kestää myös kriisitilanteet.
Naton Haagin huippukokouksessa todettiin Venäjän muodostavan liittokunnalle pitkäaikaisen uhan. EU:n puolustuksen rahoittamisen lähtökohdaksi on otettu Venäjän pysyvään uhkaan vastaaminen. Mahdollinen rauha antaa myös Putinin Venäjälle tilaisuuden kerätä voimiaan.
Eurooppaa puolustetaan ensisijaisesti täällä itäisellä reunalla, ja sen pitää näkyä vahvasti EU:n rahoituksessa. Meidän on oltava avoimia ratkaisuille, jotka tekevät Suomesta tässä nettosaajan. Euroopassa on vaadittu taloudellista solidaarisuutta, ja sitä on myös annettu. Nyt on turvallisuudessakin solidaarisuuden aika.
Budjettineuvottelut jatkuvat seuraavat kaksi vuotta. Vaikuttamistyön tuloksena komission ehdotuksessa on annettu erityistä painoarvoa niille maille, joilla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa. Suomen erityinen asema Venäjän rajanaapurina on tunnistettu: seuraavassa monivuotisessa budjetissa Suomelle on esitetty 1,6 miljardia euroa rahoitusta rajaturvallisuuteen — yli miljardin lisäys. Rahoituksella voidaan turvata myös itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimaa. Se on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme.
Arvoisat edustajat! On ollut todella hyvää keskustelua. Meillä on ollut tapana hakea yksituumaisuutta keskeisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Uskon, että löydämme myöskin niitä tänään.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, pääministeri. — Edustajat voivat nyt pyytää minuutin vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.