Arvoisa herra puhemies! ”Tee, mitä voit, sillä, mitä sinulla on, siinä, missä olet.”
Tämän hallituskauden talous- ja finanssipolitiikka ei ole ollut helppoa. Ympäröivän maailman tai kansakuntamme omat ongelmat eivät ole pieniä. Mutta nyt jo kolmannen esittelemäni budjetin myötä totean Rooseveltin hengessä, että olen tyytyväinen, että juuri tämä hallitus on nyt ja näinä aikoina tekemässä, mitä se voi tehdä, niillä välineillä, joita sillä on.
Me kaikki tiedämme, miten tähän tilanteeseen on tultu. Suomalaisessa politiikassa vallitsi vuosikymmeniä veltto ote, jossa poliittisten pikavoittojen toivossa valtiontalous päästettiin rempalleen, julkisia palveluja lisättiin vailla lisääntyvää tulopohjaa. Jossain vaiheessa julkinen velkaantuminen hidastui, mutta sekin taisi olla pitkälti nollakorkomaailman ansiota. Korkotaso on taas normaali, mutta maailma ympärillämme ei ole.
Ukrainan sota on muuttanut turvallisuusasetelmaa perusteellisesti. Suomi liittyi Natoon, ja puolustusmäärärahoja kasvatetaan pysyvästi yli viidellä miljardilla eurolla suhteessa siihen tasoon, mihin olimme pitkään tottuneet. Koko sotilasdoktriini on murroksessa. Kiitän oppositiota siitä, että tarve puolustusmäärärahojen nostolle jaetaan ja ymmärretään laajasti.
Mutta myös taloudellinen kantokyky, valtion maksukyky, on välttämätön edellytys sille, että maan turvallisuudesta voidaan huolehtia. Luottoluokituksemme laski heinäkuussa. Nyt käsillä oleva budjettiehdotus osaltaan pyrkii varmistamaan sen, että luottoluokituksemme ei laskisi enää lisää.
Suomi on Euroopan reunamaa, harvaan asuttu ja ikääntyvä. Taloudellinen kasvu on ollut toivottoman hidasta, ja valtion velka kasvaa. Valtiolla on kohta velkaa yli 200 miljardia euroa, siitäkin huolimatta, että tämä hallitus on tehnyt säästöjä jo nyt yli kuuden miljardin edestä korjauspakettimme kokonaisuuden ollessa yli kymmenen miljardia.
Tällaista ei ole pystynyt tekemään kukaan sitten Esko Ahon hallituksen. Tuolloin valuuttavaranto oli loppumassa, ja valtiota uhkasi kassakriisi pankkikriisin ohella. Tilanne ei ole nyt akuutti, vaan ongelma on krooninen, ja siksi olennaisesti vaarallisempi. Valuutan kellunta ei ole vaihtoehto.
Jokaista säästöä vastustamalla ja uusia menoja esittämällä ei päästä eteenpäin: tällainen populismi johtaa turmioon. Jos maalla ei ole taloudellisia voimavaroja, se menettää suvereniteettinsa. Siksi näillä asioilla ei pidä leikkiä.
Ymmärrän, että oppositiossa monesti kaikki on helppoa, mutta olkaa niin hyvät ja ym-märtäkää tämä todellisuus. Kansanedustajien pitää keskittyä tähän todellisuuteen, ei teatteriin eikä tosi-tv:n tekemiseen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaan todellisuuden seuraamiseen täällä näin. Oppositiollakin on vastuu, teilläkin on vastuu, teitä kuunnellaan. Kansalaisia ei saa sumuttaa kuvittelemaan, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että säästöjä voitaisiin olla tekemättä tai että hallitus on aiheuttanut ne ongelmat, joita se päinvastoin ratkoo.
Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina tarvitsemme päättäjiä, jotka kykenevät näkemään kansakunnan edun ja asettamaan sen oman etunsa edelle. [Timo Heinonen: Oikein!] Vaikeina aikoina tehdään vaikeita päätöksiä. Politiikassa vastuunkannosta ei valitettavasti aina palkita, mutta siinä on vastuunkannon ydin: tehdään vaikeita päätöksiä, koska isänmaan etu niin vaatii, ja sitä on johtajuus. Opposition vaihtoehdottomuudesta päätellen siellä on johtajuusvaje. Hallituksen kymmenen miljardin kokonaisuudelle ja uudistus- ja kasvutoimille ei ole uskottavaa vaihtoehtoa, eikä ole mitään näkymää siitä, että vasemmisto-oppositiolla olisi kykyä tai halua pelastaa julkinen talous. [Suna Kymäläisen välihuuto]
Vaikka te tästäkin sanasta pillastutte ja jatkatte huutoa, sanon sen silti: Suomen populistiset päättäjät olivat valmiita jatkamaan sosialismin tiellä, vaikka alta meni metsäteollisuutta, alta meni nokiat, luvut näyttivät koko ajan, mitä tulee tapahtumaan, silti jatkettiin rahan lappamista ja huikentelevaa idealismia. Maahanmuuttoa oli pakko saada hinnalla millä hyvänsä, mistä hyvänsä, ja Kelasta Suomi nyt maailmalla tunnetaankin. Kouluasioita ajettiin seinään, ja sitäkin hintalappua ihmettelemme juuri nyt. Vihreän idealismin nimissä tehtiin päätöksiä, jotka moni nyt mielellään unohtaisi. [Hälinää vasemmalta — Oikealta: Kuunnelkaa!] Suomalainen naivismi on johtanut kärsimykseen, ja vain realismi ja tiukka linja, rajat ja rakkaus, voivat pelastaa Suomen.
Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt mittavasta valtiontalouden ja laajemmin julkisen talouden sopeutuskokonaisuudesta jo neljä kertaa. Säätytalolla päätimme kuudesta, kehysriihessä 2024 kolmesta miljardista ja puoliväliriihessä taas uusista toimista kasvutoimia rahoittamaan. Ja nyt syksyllä onnistuimme vielä sopimaan miljardin euron lisätoimista. Hallituksen toimintakyky on erinomainen, ja vastaamme ajan haasteisiin päättäväisesti. [Vasemmalta: Hienosti menee!] Tämä on täysin erilaista kuin edellisellä hallituksella, joka vietti riihissään jopa päiväkausia, peruutti joka ikisen säästötoimen ja palasi kameroiden eteen kertomaan jälleen uusista menoista.
Nyt parlamentaarisessa käsittelyssä olevan velkajarrun tarkoituksena on ohjata tulevia hallituksia sopeuttamaan riittävästi, jotta Suomen maksukyky säilyy jatkossakin. Olen itse arvioinut, että seuraavan hallituksen on tehtävä uusia säästöjä noin kymmenen miljardin euron edestä. Kun edessä ei ole enää kuin vaikeampia säästöpäätöksiä, on selvää, että eduskuntavaaleista 2027 tulee säästövaalit. Jokaisen puolueen on tuotava ehdotuksensa kansalaisten läpivalaisuun vaalien alla. Se on demokratian kannalta oleellista.
Arvoisa puhemies! Luvut budjettiehdotuksessa ovat edelleen huomattavan karut. Valtiontalouden todellinen alijäämä on noin 11 miljardia euroa. Jos hallitus ei olisi sopeuttanut valtiontaloutta, Marinin hallituksen jäljiltä alijäämä olisi jo miltei 20 miljardia euroa. Ilman tämän hallituksen sopeutustoimia velkasuhde nousisi nykyennusteen valossa — kun puolustusmenot menevät 3,5 prosenttiin — yli 120 prosenttiin bkt:sta vuonna 2035, kun nyt tehtyjen sopeutustoimien myötä arvio on alle 100 prosentissa suhteessa bkt:hen. Velkaantuminen näillä näkymin taittuu 2027, ja hallituksen keskeinen finanssipoliittinen tavoite saavutetaan. Uusi velkajarru pyrkii varmistamaan, että velkasuhde saadaan laskevalle uralle 2027 lähtien.
Säästöpäätöksistä huolimatta hallitus tekee merkittäviä kasvutoimia — aivan kuten pitääkin. Toisin kuin ennen, kasvumantralla ei piilotella tekemättömyyttä, vaan sekä menosäästöt että täysin välttämättömät rakenteelliset uudistukset ja kasvun edellytysten vahvistaminen ovat molemmat avainasemassa.
Työn verotusta kevennetään miljardilla eurolla ensi vuonna. IMF:n arvion mukaan korkein marginaaliverotus ei saisi ylittää 44:ää prosenttia. Hallitus laskee nyt himoverottavaa veroasteikkoa siten, että ylimmät marginaalit rajataan 52 prosenttiin. Suunta on terve, ja työn tekemisen kannustimia lisätään. Pieni- ja keskituloisten työtulovähennystä korotetaan yli 600 miljoonalla eurolla. Työtätekevien lapsiperheiden asemaa helpotetaan lapsivähennyksen korotuksella, 100 miljoonalla eurolla. Ruoan arvonlisävero laskee, samoin edelleen autoilun verotus.
Verotus menee siis oikeaan suuntaan, ja kokonaisveroaste laskee vaalikauden aikana. Kituliaan talouskasvun maana ja sosiaalidemokratiaan tukehtuneen elinkeinotoiminnan kärsiessä pitää tervehdyttää rakenteita ja tukea työtä ja yrittämistä.
Työttömyys on tämän hetken suurin ongelmamme. Hallitus paitsi tekee uusia täsmätoimia sen eteen myös toteuttaa jo päättämiään. Me kuitenkin ymmärrämme sen perusteet, ymmärrämme kansainvälisen ja turvallisuustilanteen, ymmärrämme suhdanteen. Ymmärrämme kysynnän ongelmat. Emme kuvittele, että hokkuspokkuskeinoilla tai yksinkertaisesti rahalla voisimme asian tuosta noin vain kestävästi korjata. Tärkeintä on jälleen vaikuttaa erityisesti niihin asioihin, jotka ovat meidän käsissämme, ja auttaa kansakuntaa pääsemään yli tästäkin vaikeasta tilanteesta niin, että tulevaisuus olisi parempi.
Työnteko, yrittäminen, vienti, niistä me lopulta elämme, ja niillä rahoitamme niin vanhustenhoivan kuin aseet itärajaa suojaamaan.
Arvoisa puhemies! Tässä budjettiehdotuksessa lisäämme puolustusvoimien tilausvaltuuksia kuudella miljardilla eurolla. Maavoimien uudistustyö pääsee toden teolla käyntiin.
Suomen turvallisuus, Suomen itsenäisyys — kaikkein tärkeintä. Me pärjäämme ja me selviämme, ja tällä budjetilla tulevaisuus on taas hieman parempi. [Sari Sarkomaa: Isänmaallinen puhe!]
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, ministeri Purra. — Siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.