Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että kotimaiset, puhtaat vedet saadaan pidettyä suomalaisten hallussa ihan sataprosenttisesti. Se on erittäin hyvä laki.
Todellakin nyt on Suomessa herätty tähän tärkeään totuuteen, elikkä maailmassahan tällä hetkellä on puhtaasta juomavedestä valtava pula. Tiedämme, että monessa maassa juodaan semmoista vettä, joka on periaatteessa suomalaisen mittapuun mukaan ruokajuomaksi kelpaamatonta. Sitä ei kerta kaikkiaan pitäisi juoda. Se puhtaus, mikä meillä on, puhdas maaperä ja puhdas ilma, on meille valtavan suuri rikkaus, ja tätä omaisuuttahan varmasti nämä monimiljardöörit haluavat ottaa omiin nimiinsä ja sitten myydä sitä tuotetta maailmanmarkkinoille, totta kai hirvittävällä voitolla. Meidän pitää omat vesivaramme käyttää itse.
Niin kuin vesilaki sanoo, ensimmäisenä tietenkin on tärkeää, että se paikallinen käyttö turvataan, jotta niille ihmisille, jotka asuvat sillä alueella, se vesi riittäisi heidän käyttöönsä. Ja sitten jos sitä voidaan myydä vaikka naapurikuntaan tai jollekin yritykselle, niin tämä lakihan ei sulje pois sitä, että joku yksityinen yritys perustetaan vaikka nyt Ilmajoelle ja siellä ruvetaan myymään puhdasta vettä, vaikka pannaan pulloon. Niitähän on paljon Suomessa, yrityksiä, jotka myyvät puhdasta vettä halukkaille ostajille. Maailmassa niitä janoisia aina on. Totta kai siellä käytetään muitakin juomia janon tyydyttämiseksi, mutta pitää muistaa, että esimerkiksi kahvin raaka-aineena puhdas, suomalainen vesi on aivan loistava.
Toivottavasti nyt ymmärrettäisiin syvällisemmin tämän hienon lakiesityksen jälkeen se, että me onnettomat suomalaisethan olemme myyneet pois semmoisia luonnollisia monopoleja, joita ei koskaan olisi pitänyt myydä, kuten esimerkiksi sähköverkot. Esimerkiksi Fortum myi ulkomaiselle Carunan — se taisi olla sen firman nimi — jolle myytiin sähköverkot, elikkä se alempi sähköverkko, mistä tänne kotitalouksiin sähköä jaetaan. Onneksi kantaverkot, millä isot virtamäärät siirtyvät Suomen voimalaitoksista lähemmäksi käyttäjiä, ovat kyllä yhteiskunnan omistuksessa, mutta kun tällaisia jakeluverkkoja on myyty, se on aivan käsittämätön virhe.
Arvoisa puhemies! Toivon samassa yhteydessä, että kun nyt maailma on menossa levottomampaan suuntaan, niin me ymmärtäisimme kaksi asiaa. Toinen on se, että nyt Euroopan unioni hamuaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla metsiä — ei suoraan omistusoikeuteen, tietenkään siihen se ei pysty, mutta niiden määräämiseen tulee kaiken maailman älyttömiä määräyksiä, metsäkatoasetuksia, ennallistamisia, rikotaan omaisuudensuojaa, minkä muuten ihmisoikeussopimus kieltää. Ihmisoikeussopimushan tunnustaa sen ihan yksiselitteisen selvästi: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artikla sanoo, että jokaisella ihmisellä on täydellinen omaisuudensuoja, tarkoittaen, että hän voi nauttia omaisuudesta ja pitää sen omaisuutenaan vapaasti. Elikkä kun Euroopan unioni sanoo teille, arvoisat edustajakollegat, että näin voi toimia, niin ei voi toimia. Euroopan unionihan on tunnustanut omassa peruskirjassaan, että Euroopan unioni noudattaa pilkuntarkasti ihmisoikeussopimusta. Se on siellä. Tämän olen ihan oikeusoppineilta ottanut selväksi, tämä ei ole minun keksimääni. Elikkä tämä kannattaa muistaa Euroopan unionista. Metsät eivät ole heidän määräysvallassa missään vaiheessa. Kuten tuo limonadien luokittelu sokeripitoisuuden mukaan: Sekin on Euroopan unionin keksimää, mutta omaisuudensuojan yli se ei mene.
Ja se toinen asia, mikä Suomessa on nyt erittäin huonolla kantalla, on tämä... [Puhemies koputtaa] — Nousen sinne puhujakorokkeelle. Sanon tämän tärkeän asian loppuun. Ensi kerralla en ehkä muista kaikkea, mitä äsken ajattelin. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Niin, se loppuosa siitä: Todellakin metsät kuuluvat Suomen omaisuuteen kiistatta. Älkää, hyvät edustajat, vaan kuvitelkokaan, että Euroopan unioni erilaisilla direktiiveillä ja ennallistamismääräyksillä voisi puuttua meidän budjettisuvereniteettiin tai johonkin muuhun.
Mutta siinä tulee sitten vielä huolestuttavampi, tämä kotimainen energia. Meidän on tämän veden lailla... Vesi on meille henki ja elämä, se on meidän varmin henkivakuutus. Puhdas vesi on terveyden perusasia, aivan loistava asia. On hienoa, että se nyt jää suomalaisille ja pysyy täällä maassa. Sitä ei voi myydä pois, hieno juttu — paitsi pullossa voi myydä isolla hinnalla. Jos joku yrittäjä sitä lähtee tekemään, niin hyvä näin.
Lopuksi sanon vielä, puhemies, sen, että kun energiavaroista puhutaan, niin meidän on nyt katsottava noita energian hintoja. Se toinen luonnonvara, mikä meillä on, valtavat turvevarat, on saatava suomalaisten eteen, käytettäviksi suomalaisten hyväksi. Tämän Euroopan unionin ilmastopolitiikan takia olemme senkin panneet kieltoon, sen arvokkaan luonnonvaran. Se on toinen asia, joka tulee joissain muissakin yhteyksissä esille, mutta sanon sen tässä yhteydessä, koska se on meille valtava mahdollisuus.
Nyt kun menemme epävarmoja aikoja kohti, niin varsinkin tämä juomavesi on kaiken elämän lähde, elämän neste, joka pitää meidät terveinä ja hyvävointisina, kun nautimme hyvää vettä ja teemme siitä hyvää ruokaa valmistettaessa. Se on erinomainen asia meille kaikille.
Mutta meidän pitää nähdä tämä laajemmin, että emme anna näitä mahdollisuuksiamme ulkoisten organisaatioiden komennukseen millään hinnalla. Se on tärkeää. [Juha Hänninen: Juuri noin!]
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Kangas, olkaa hyvä.