Arvoisa rouva puhemies! Tänä jouluna ennätyksellisen monessa kodissa juhlatunnelmaa varjostavat huoli ja epävarmuus arjen perusasioista, epävarmuus omasta työpaikasta, omasta ja läheisten pärjäämisestä ja rahojen riittämisestä. Julkiset palvelut ovat hyvinvointivaltion kivijalka, ja SDP:n mielestä hoitoon pitää päästä riippumatta lompakon paksuudesta tai siitä, onko ihminen työelämässä vai ei.  

Ministeri Juuso, te olette tässä salissa todennut, että hoitoonpääsyä ei ratkaista rahalla ja asia hoituu itsestään. Todellisuudessa niin THL:n tilastot kuin tuore hallituksen tilaama raporttikin osoittavat, että hoitoonpääsy lääkärin vastaanotolle on heikentynyt, ja hallituksen leikkausten jälkeen entistä useampi odottaa lääkäriin pääsyä yli kaksi viikkoa. Kun te nyt katsotte näitä tilastoja, näettekö syytä korjata aiempia puheitanne?  

Arvoisa puhemies! Siinä raportissa sanotaan, että hoitoonpääsy on suurin piirtein samalla tasolla, jonkin verran parantunut siitä, mitä se oli ennen sote-uudistusta. [Aki Lindénin välihuuto] Tosin alueellisesti on eriytymistä havaittavissa. THL:n tilasto marraskuulta osoittaa, että 83 prosenttia ihmisistä Suomessa pääsee hoitoon kahden viikon sisällä, tosin tässä on laskettu myöskin hoitajakäynnit mutta myös lääkärikäynnit, [Välihuutoja vasemmalta] eli kyllä hoitoon edelleenkin pääsee.  

Hallitus on tuonut omalääkärimallia voimakkaasti esiin tällä kaudella, ja kaiken sen tavoitteena on, että hoitoonpääsy paranee. Digitaaliset vastaanotot ovat parantuneet. Suomessa noin neljä ja puoli miljoonaa ihmistä tällä hetkellä on digitaalisten sosiaali‑ ja terveyspalveluiden piirissä, eli tilanne menee kyllä parempaan suuntaan mielestäni.  

Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan lääkäriin hoitoon pääsyssä on menty huonompaan suuntaan. Mutta yhdessä asiassa ministeri oli oikeassa, nimittäin eilen todetessaan, että nyt olisi aika käynnistää puolueiden yhteinen työ soten pelastamiseksi. Lokakuisen E2-tutkimuksen mukaan suomalaisten suurin huolenaihe koskee nimenomaan terveydenhoidon tilannetta. Tilanne on kriittinen, tilastojen mukaan hoitojonot kasvavat ja ihmisten luottamus yhteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin murenee. 

Pääministeri Orpo, te tyrmäsitte marraskuussa suoriltaan opposition ehdotuksen parlamentaarisesta soteyhteistyöstä. Nyt kun teidän oma ministerinnekin ehdotti tällaista yhteistyötä, aiotteko tyrmätä hänenkin ehdotuksensa vai oletteko valmis uudelleen harkitsemaan yhteistyötä tässä suomalaisille kaikista tärkeimmässä asiassa? 

Arvoisa puhemies! Sanoin silloin, kun tätä keskustelua käytiin, että odotamme tämän alivaltiosihteeri Erholan raportin. Saamme siinä tilannekuvan ja suositukset, miten jatketaan. Totesin myös sen, että heti joulutauon jälkeen, kun eduskunta istuu alas, jatkaa työtään, niin silloin hallitus antaa pääministerin ilmoituksen, jolloin aloitamme parlamentaarisen keskustelun tämän työn pohjalta. 

Eilen meillä on ollut valtioneuvoston iltakoulu, missä me saimme tämän raportin, ja siinä yhteydessä todettiin, että on hyvä hetki todellakin helmikuulla eduskunnan aloittaa keskustelu ja sen jälkeen voidaan siinä yhteydessä pohtia myös, millä tavalla parlamentaarinen työ kohti seuraavaa kautta aloitetaan. En ole tyrmännyt tätä, vaan kertonut juuri tämän prosessin. 

Arvoisa puhemies! Yli kaksi viikkoa lääkärin vastaanottoa odottaneiden määrä on kääntynyt kasvuun tämän oikeistohallituksen seurauksena. Tämä todellakin selviää siitä Erholan raportista, jossa tämä tilannekuva on meille kaikille nyt avattu. Tämä oikeistohallitus on leikannut perusterveydenhuollosta ja pidentänyt tätä hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Ja tämän seurauksena nyt sitten entistä harvempi suomalainen pääsee ajoissa lääkärille. 

Terveysongelmat pahenevat ja kustannukset kasvavat. Näin ollen mitään taloudellistakaan järkeä tässä päätöksessä ei ole ollut. Mutta samaan aikaan kuitenkin yksityiselle sektorille sairaanhoidon Kela-korvauksiin on kaadettu lisää rahaa, vaikka se on tähän asti valunut lähinnä vain hinnankorotuksiin ja kasvaviin voittoihin. Olisinkin nyt, arvoisa puhemies, kysynyt hallitukselta: olisiko nyt se korkea aika siirtää epäonnistuneisiin Kela-korvauksiin käytetyt rahat julkiseen terveydenhuoltoon ja nopeuttaa siten tätä hoitoonpääsyä? 

Arvoisa puhemies! Nimenomaan hoitoonpääsyn nopeudesta kun puhumme, niin syyskuun alusta käynnistyi tämä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet seniorikansalaiset voivat päästä yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla eli 28 eurolla. Tämä on lähtenyt liikkeelle hyvin positiivisissa merkeissä. Olen kertonutkin tämän, että saan sentyyppistä palautetta, että lääkäriin pääsee niin kuin ennen vanhaan, jopa samalle päivälle. Keskimäärin noin neljän päivän päähän tämä aika on löytynyt. Ja tämä on hyvin yhdenvertainen, koska se koskee kaikkia 65 vuotta täyttäneitä. [Krista Kiuru: Yhdenvertaista vai? — Välihuutoja vasemmalta] Siinä myöskin huomioidaan ihan toimeentulotukeen asti hyväksyttäviä menoja. Elikkä siinä ei ole niitä ongelmia, mitä te olette aikaisemmin nostaneet esiin, että se olisi lompakon paksuudesta kiinni. Ei ole. Eli tämä kokeilu on kaikille 65 vuotta täyttäneille. [Aino-Kaisa Pekonen: Entä haja-asutusalueet?] Ensimmäiset merkit ovat olleet sitä, että tämä on hyvin positiivisesti lähtenyt. Eli tähän on sisällytetty myöskin laboratoriokäyntejä, ja siellä hoidetaan tavallisia kansansairauksia, kuten vaikkapa diabetesta. Yleisimpiä diagnooseja ovat olleet verenpainetauti ja sitten tuki- ja liikuntaelinsairaudet. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tässä äskeisessä ministerin puheenvuorossa kuultiin, että se on ihan oikein, että näin voidaan toimia. Tässä Erholan rapsassa tämä asia sanotaan kuitenkin meille vakavammalla muotoilulla. Nimittäin tässä Erholan lopputuloksessa on hyvin painavaa sanottavaa eduskunnalle. Tässä todetaan, että ”pääsytietojen perusteella valtakunnallisesti hieman paremmin kuin ennen...” — ai, väärä lause. [Oikealta: Ohhoh, hupsista! — Naurua] ”Suuri osa väestöstä pääsee terveydenhuollon kiireettömälle vastaanotolle viikon sisällä hoitotarpeen arvioinnista.” Mutta alueelliset erot ovat suuria, ja sen lisäksi tässä rapsassa sanotaan, että lompakon suuruus vaikuttaa siihen, miten päästään hoitoon. [Välihuutoja oikealta]  

Minusta se on aika käsittämätöntä, että tästä rapsasta ilmenee, että tosiasiassa ihmisten tuloerot vaikuttavat niin, että erityisesti alempien tuloluokkien ihmiset pääsevät hoitoon yhä heikommin. Se ei ole naurun asia — se ei ole naurun asia. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Minusta on käsittämätöntä, että oikeisto nauraa ja ilkkuu tälle. [Puhemies: Kysymys?]  

Kysynkin, herra pääministeri: pidättekö te sitä oikeana, että Suomessa hoitoon pääsee teidän leikkaustenne jälkeen niin, että alemman tuloeron ihmiset eivät pääse hoitoon? [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Kun taas kuulimme kunniamme, on varmaan kohtuullista kertoa myöskin se, että mehän tässä nyt olemme tehneet töitä sen eteen, että saadaan, edustaja Kiuru, se teidän tekemänne sotejärjestelmä toimimaan ja ihmiset pääsemään hoitoon. [Pia Viitanen: Leikkauksilla!] Me ollaan kaksi ja puoli, kohta kolme vuotta tehty töitä sen eteen, että nämä hyvinvointialueet saadaan toimimaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Töitä riittää!] ja Erholan raportti kertoo sen ison kuvan, että palvelut on saatu parempaan suuntaan ja asiat etenevät isossa kuvassa hyvin. [Krista Kiuru: Eli köyhimmät eivät pääse enää hoitoon!] Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole romahtamassa, vaan tämä käännös on saatu aikaan. Ja kun me saadaan kaikki alueet toimimaan hyvin ja hoitoonpääsy toimimaan, niin sen jälkeen myöskin ne tasa-arvokysymykset tulevat paremmin hoidettua. Mutta tämä vie aikaa. Tämä on osoittautunut paljon haastavammaksi työksi kuin mitä te ikinä silloin kuvittelitte, kun te teitte tätä mallia. [Krista Kiuru: Päinvastoin! — Välihuutoja] Tämä on ollut paljon vaikeampi työ, mutta tämä kääntyy, ja me teemme jokaisen alueen kanssa töitä, niin että löytyy ratkaisut ja joka puolella Suomea hoitoon pääsee. [Puhemies koputtaa] Se on meidän vastuullamme, että jokainen suomalainen paikasta huolimatta ja iästä ja lompakosta huolimatta saa tarvittavat ja lakisääteiset palvelut. [Antti Kurvinen: Ei siltä näytä!]  

Arvoisa rouva puhemies! Palataan nyt siihen ydinkysymykseen. Suora lainaus tästä Erholan raportista: ”Yli kaksi viikkoa lääkärivastaanottoa odottaneiden määrä on kääntynyt kasvuun (kuvaaja 1), mikä heijastelee muutoksia hoitoon pääsyn määräaikoihin tehdyissä lainsäädäntömuutoksissa.” Eli 27 prosenttia potilaista odotti yli kaksi viikkoa silloin, kun edellisen hallituksen hoitotakuu vaikutti. Nyt se on noussut 42 prosenttiin, melkein puolet ihmisistä odottaa yli kaksi viikkoa. Siihen ei auta se pilotti, joka on menossa yli 65-vuotiaille. Siinä pilotissa on käynyt noin 10 000 henkilöä per kuukausi, kun terveyskeskuksissa käy kuukaudessa 400 000 ihmistä. Eli hallitus voisi kiinnittää huomionsa julkiseen terveydenhuoltoon, joka on meidän lainsäädännöllistä, ja jättää nämä pistemäiset reformit vähemmälle. Ministeri Juuso, milloin te kerrotte meille sen, mitä tässä raportissa lukee, ettekä väitä, että hoitotakuu on parantunut? [Välihuutoja] 

Arvoisa puheenjohtaja! Kuten sanoin, niin THL:n tilastojen mukaan yli 80 prosenttia saa hoitokontaktin kahden viikon sisällä. [Aki Lindénin välihuuto] Siitä, onko se lääkäri vai hoitaja: myöskin hoitaja voi hoitaa paljon asioita, ei kaikkien tarvitse päästä lääkärille. 

Mutta totta kai hallitus parantaa koko ajan. Meidän täytyy muistaa myöskin ne kustannukset. Vuokralääkäribisnes maksoi meille yli 400 miljoonaa heti soteuudistuksen jälkeen. Nyt ollaan tultu puoleen siitä, ja se osoittaa, että siellä hyvinvointialueet ovat säästäneet sen vuokralääkäribisneksen alentumisen verran. He ovat myöskin nyt toteuttaneet näitä digitaalisia vastaanottoja, joiden kautta ihmiset pääsevät hoitoon, omalääkärimallia tuomme, Kela-korvaukset yli 65-vuotiaille — ette kai te väitä, että se on huonontanut hoitotakuuta? Kyllä koko ajan me parannamme ja yritämme tehdä parhaamme, mutta meidän täytyy muistaa myöskin se, että taloudelliset raamit ovat tiukat. Meidän sosiaali- ja terveydenhuoltomenot kasvavat siis miljardilla joka vuosi, ja tähän meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Meidän täytyy hakea semmoiset toimintatavat, millä me saadaan [Puhemies koputtaa] kustannukset pysymään kurissa ja myöskin kohtuullinen [Puhemies: Aika!] hoitoon pääsy potilaille. [Aki Lindén: Emme me väitä mitään, numerot puhuvat!] 

Arvoisa puhemies! Meillä aviisi huusi tällä viikolla, että torniolainen pariskunta pettyi valinnanvapauskokeiluun, ja alle prosentti lappilaisista on pystynyt hyödyntämään tätä, koska meillä ei yksinkertaisesti sitä palvelutarjontaa ole. STM:n mukaan Suomessa on 500 yleislääkärin tai yleislääketieteen erikoislääkärin paikkaa terveyskeskuksissa täyttämättä. [Vilhelm Junnila: Kuka hyvinvointialuetta johtaa!] Lääkäreistä on pulaa erityisesti itäisillä ja pohjoisilla alueilla, joilla on jouduttu turvautumaan vuokralääkäreihin, ja nämä maksavat maltaita. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan vaje vaikuttaa merkittävästi erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen toteuttamiseen, ja henkilövajeen ratkaiseminen edellyttäisikin monenlaisia toimenpiteitä aina koulutuspaikkojen lisäämisestä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen. Henkilöstövajeella on heijastusvaikutuksia myös hoitojonojen pidentymiseen. Kysynkin, ministeri Juuso, teiltä: ovatko rajalliset sote-ammattilaisresurssit nyt tällä hetkellä mielestänne tehokkaassa käytössä?  

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta tässäkin se, että tilanne vaihtelee hyvinvointialueesta toiseen. Meillä on edelleen hyvinvointialueita, missä on pulaa henkilöstöstä. Hoitajien koulutuspaikkoja on nostettu. Tällä kaudella olemme nostaneet myöskin lääkäreiden koulutuspaikkoja 70 paikalla. Tosin kestää muutaman vuoden ennen kuin sieltä tuloksia saadaan, ja uskon, että jatkossakin meidän täytyy nostaa lääkäreiden koulutuspaikkoja. Mutta me laskemme aika paljon tämän omalääkärimallin varaan, että saamme sieltä yksityiseltä puolelta ammatinharjoittajia tai omalääkäreitä toimimaan siellä julkisella puolella. Tämä on se pitkän tähtäimen suunnitelma, ja näen, että tämä, mitä me teemme, on tällä hetkellä se kaikista järkevin, ja ajamme sitä voimakkaasti eteenpäin.  

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä tässä yhteydessä vanhustenhoidon tilanteesta ja vanhustenhoitoon pääsystä. Meillä moni hyvinvointialue on hyvin tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Siellä on valitettavasti säästetty leikkaamalla, myös vanhusten ympärivuorokautisen hoidon paikkoja vähentämällä. Tämä on tietysti erittäin harmillinen tilanne. Käytännössä näyttää olevan niin, että entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä asuu kotona entistä niukempien kotihoidon resurssien varassa. 

Arvoisa puhemies! Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen sen, että kenenkään ikäihmisen ei tarvitse odottaa ja jonottaa kuukausitolkulla päästäkseen tarvitsemaansa hoitoon? Miten varmistetaan ylipäätänsä se, että kaikilla ikääntyneillä, jotka apua tarvitsevat, on mahdollisuus saada turvallista ja laadukasta hoitoa niin, että kenenkään tässä maassa ei tarvitse pelätä vanhenemista? 

Arvoisa puhemies! Olen sanonut koko ajan, että säästöjä ei voi tehdä sillä tavalla, että palvelun tarjoamisesta tingitään niillä, jotka palveluja tarjoavat. [Krista Kiuru: Oho! — Välihuutoja vasemmalta] Edelleenkin meillä on laatuvaatimukset ja suositukset. Palvelutarpeen arvion selvitykset tehdään tietyn mittariston mukaan, ja se tarkoittaa sitä, että mikäli ihminen tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, hänen on sitä saatava. Hyvinvointialueiden täytyy se järjestää. Tinkimistä, säästämistä ei voi tehdä sen varjolla, että lakisääteisistä palveluista tingitään. Näin ei voi tehdä, ja olen koko ajan sanonut sitä. [Antti Kurvinen: Oletteko hallituksessa ottanut tämän esiin?] Näin ei voi tehdä. Niiden säästöjen, mitä tehdään, täytyy löytyä jostakin muualta kuin siitä, että lakisääteisiä palveluita rajoitetaan. [Timo Heinonen: Onko keskusta tästä eri mieltä?] 

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan näistä tärkeistä sote-palveluista, niin apteekit ovat monelle kansalaiselle äärettömän tärkeä paikka, johon turvaudutaan ja josta haetaan apua vaivaan kuin vaivaan. Valitettavasti nyt tämä hallituksen apteekkiuudistus tulee vaarantamaan tämän tärkeän lähipalvelun monelta kansalaiselta. Fimean mukaan jopa yli sata apteekkia on muuttumassa kannattamattomiksi. Erityisesti tämä tulee iskemään ikäihmisiin ja muihin paljon lääkkeitä käyttäviin kansalaisiin. Jopa Suomen huoltovarmuus lääkkeiden osalta on uhattuna. Tätä uudistusta runnotaan läpi välittämättä perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden varoittelusta. Lääketaksan leikkaus, nämä verotuksen muutokset ja itsehoitolääkkeitten siirtäminen ruokakauppoihin tulee vaarantamaan erityisesti pienemmät apteekit, joita löytyy kaupunkien lähiöistä, pienistä kunnista, taajamista, eri puolilta Suomea. Ja syvästi ihmettelen, eikö täältä salin oikealta laidalta [Puhemies: Kysymys!] tai siitä ministeriaitiosta löydy yhtäkään apteekkien puolustajaa. [Puhemies: Ja kysymys oli mikä?] Viinat pitää saada kotiovelle ja lääkkeet kauppoihin, mutta apteekkeja joutaa lopettaa. [Antti Kurvinen: Aika hyvä kysymys! — Oikealta: Ei ollut kysymystä!] 

Arvoisa puhemies! Suomalaisissa apteekeissa tehdään erittäin arvokasta työtä. Se on arvokas lähipalvelu. Hallitus on joutunut kohdistamaan julkisen talouden säästöjä myöskin apteekkikenttään. Tämän sanon hyvin avoimesti, ja lääkesäästöjä on jouduttu tällä hallituskaudella, niin kuin edelliselläkin kaudella, tekemään. Mutta tätä työtä on tehty niin, että maanlaajuisesta apteekkiverkosta pidetään kiinni. Se voi tarkoittaa sitä, että meidän apteekkiverkko ei ole täysin sama kuin se on ollut tähän asti, mutta erityisesti syrjäisemmillä seuduilla on pyritty pitämään huolta siitä, että meillä on valtakunnallinen, maanlaajuinen apteekkiverkko. Tätä uudistusta on tehty tällä filosofialla, mikä on hallitusohjelmaan myöskin kirjoitettu. 

Se, miten itse näen myöskin apteekkien tulevaisuuden, on siten, että sen rooli on pikemminkin kasvava, eli apteekit pystyvät auttamaan meidän soten ongelmissa. Valitettava tilanne on se, että meillä on monilta syrjäisemmiltä seuduilta terveyspalveluja viimeisten vuosien aikana vähentynyt. Mutta apteekit ovat tärkeitä lähipalveluja, joissa voidaan tänä päivänä tehdä esimerkiksi rokotustoimintaa, ottaa laboratoriokokeita, antaa matalan kynnyksen palvelua ja terveysneuvontaa ja apua kansalaisille. Tätä suuntaa, itse asiassa pohjoismaista suuntaa, mitä muissakin Pohjoismaissa on tehty, haluamme kulkea. Sen lisäksi me olemme tehneet lainsäädäntöä [Puhemies koputtaa] ja korjanneet sitä siihen suuntaan, että apteekkien henkilöstön osaamista [Puhemies: Aika!] voidaan hyödyntää enemmän. 

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanoitte, että kuulette jälleen kunnianne oppositiolta, mutta en usko, että kuulette. Ehkä meidän sijaan tänne pitäisi tuoda nyt ne lapset, joiden vanhemmilta te olette leikanneet, ehkä se lapsi, jonka sosiaalityöntekijä saa potkut tai uupuu työssään ja jälleen se turvallinen ammattilainen vaihtuu, ehkä ne lapset, joiden vertaistukiryhmä loppuu, kun järjestöiltä leikataan. Vastaisitteko te silloin, että me haluamme vain äideille ja isille töitä? Totta kai, mutta kun toisella kädellä te viette joiltain äideiltä ja isiltä, vaikka sieltä sotealueilta, töitä. Vastaisitteko te, että me tuomme terapiatakuun, jotta te lapset voitte mennä terapiaan, samaan aikaan, kun isä tai äiti ei saa joulun jälkeen katkopaikkaa kuntoutuksesta tai mielenterveyspalveluita? Lasten lapsuus tapahtuu aina aikuisten arjessa. Se raportti osoitti, että aikuissosiaalityöntekijän tilanne on katastrofaalinen, että lastensuojelun tilanne on isoissa haasteissa, ja siksi kysynkin ministeri Juusolta: mitä te lupaatte tehdä, jotta tämä hallitus korjaa ne jäljet, joita nyt nimenomaan vanhempien tukeen, suomalaisten perheiden palveluihin, on aiheutettu sillä, että te ette ajoissa antaneet hyvinvointialueille riittävästi aikaa pitää palvelut [Puhemies koputtaa] kunnossa ja parantaa niitä, koska nyt moni [Puhemies: Kiitoksia!] lapsi maksaa siitä kovaa hintaa?  

Arvoisa puhemies! Aika monta tärkeää lakiuudistusta on jäänyt tekemättä, kun me olemme askarrelleet soteuudistuksen parissa. Lastensuojelulaki on yksi näistä, ja sen tuon eduskuntaan. Ensimmäinen osa on jo eduskunnassa, ainakin lakivaliokunnan käsittelyssä, toinen osa on tulossa, ja tarkoituksena on nimenomaan parantaa sitä työtä, mitä tehdään perheiden kanssa, jotta perheillä olisi paremmat edellytykset ja voimavarat pitää huolta lapsistaan ja näin välttää sijoitukset ja vakavammat toimenpiteet. Kyllä pyrimme vahvasti tähän suuntaan. Lastensuojelulaki on tulossa lausunnolle ensi keväänä. Tällä mennään eteenpäin.