Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä todeta, että tässä maassa on kaikkien aikojen keskittäjähallitus. Palvelut keskitetään, ja totta kai kun palvelut keskittyvät, niin ihmiset joutuvat sitten muuttamaan palveluiden perässä kasvukeskuksiin.  

Tiedättekö, että myös etätyön vaikeuttaminen on keskittämistä? Mahdollisuus etätyöhön on tätä päivää, ja ennen kaikkea mahdollisuus etätyöhön on tulevaisuutta. Ennen kaikkea valtiovarainministeri Purrahan on julkisestikin tyrmännyt etätyön, ja ehkä syy onkin siksi, että se vaikeuttaisi keskittämisaikeita. Toki on totta, että ihan jokaiseen työtehtävään etätyö ei istu, mutta todella moneen se kyllä käy. Keskustan mielestä etätyötä tulisi laajentaa ennen kaikkea valtionhallinnon tehtäviin, eikä supistaa sitä niin kuin hallitus tekee. Se antaisi esimerkiksi asiantuntijoille vapauden valita asuinpaikka. Ja eikös tämä, hyvä hallitus, ole vapaa maa? Kysynkin pääministeriltä: mitä ihmettä teillä on etätyötä vastaan? 

Arvoisa puhemies! Eihän meillä ole mitään etätyötä vastaan, mutta sehän on täysin työpaikasta ja työtehtävästä kiinni, mihin se sopii ja mihin ei. Mielestäni on aivan kohtuullista työnantajalta ja myös valtiotyönantajalta edellyttää jotakin määriä, kuinka paljon pitää olla paikalla omalla työpaikalla. Minusta se on maalaisjärjen mukaista. Et sinä voi olla pelkästään etätöissä, tai on varmasti sellaisiakin tehtäviä, mutta valtionhallinnossa, jota itsekin aika laajalla kokemuksella olen katsonut, kyllä valtaosa työtehtävistä on sellaisia, että minusta se vaatii myös läsnäoloa.  

En oikein ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Valtiotyönantaja siinä kuin muutkin työnantajat määrittelee sen, kuinka paljon kussakin työtehtävässä voi olla etänä ja kuinka paljon pitää olla läsnä. Esimerkiksi tässä kun yhden valtion laitoksen osalta nousi kohu siitä, että edellytettiin ja ajateltiin, että olisi yhtenä päivänä viikossa, [Oikealta: Huhhuh!] niin kyllä minä olen aivan samaa mieltä. Minusta on täysi oikeus työnantajalla määritellä esimerkiksi tällainen. [Puhemies koputtaa] En ymmärrä tätä, että me olisimme etätyövastaisia. [Välihuutoja] 

Arvoisa rouva puhemies! Asia on myös niin, että monesti on perheitä, joissa toisella puolisolla on semmoinen työ, mitä täytyy tehdä läsnä, mutta sitten sen toisen puolison työ voisi olla etänä. Tämä on todella tärkeää myös koko Suomen ja meidän aluekehityksen kannalta. Suomi eriytyy todella pelottavaa vauhtia. Me jakaannumme kahtia tai kolmia, ja keskikokoiset tai pienemmät kunnat ovat erityisissä vaikeuksissa nyt, koska tämä valtionosuusuudistus, mikä oli teidän hallitusohjelmassa, kaatui. Hallitus itse kaatoi sen uudistuksen. Tästä johtuu taas se, että kunnat eivät kohta pysty tuottamaan niitä peruspalveluita, mitä niille kuuluu, sivistystä ja koulutusta ja kaikkia niitä arjessa näkyviä asioita, ja tämä entisestään eriyttää Suomea. Pääministeri hyvä, ihmiset ansaitsevat vastauksia. Miksi te jaatte Suomen kahtia? [Oikealta: Mitä? — Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Minä en nyt ymmärrä tätä kysymyksenasettelua yhtään. Kysymys on siitä, että on työpaikkoja, ja sitten on työtehtäviä, ja jokainen työtehtävä katsotaan, miten se tulee mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti hoidettua. Joissakin tehtävissä voi olla hyvin perusteltua tai jollekin henkilölle voi sopia, että sitä tehdään paljonkin etänä, ja toiset ovat sellaista, mikä vaatii läsnäoloa. Ei tällä ole mitään tekemistä maan kahtia jakamisen kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tämä on normaalia tämän päivän työelämää.  

Mutta ymmärrän sen näkökulman, jos oikein yritän ymmärtää, että te mietitte sitä, että pidetään Suomea enemmän asuttuna, jos on mahdollista tehdä enemmän etätöitä. Kyllä, se on hieno asia, mutta se ei voi olla määrittelevä sen työtehtävän kannalta.  

Arvoisa rouva puhemies! Olette, hallitus, leikanneet kaksi miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluista, [Välihuutoja oikealta] ja sen myötä lähipalveluita on jouduttu reilusti keskittämään tuolla hyvinvointialueilla. Nyt täällä salissa on vielä apteekkiuudistus käsiteltävänä, ja sanoitte, ministeri Grahn-Laasonen, että apteekit ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa, että niiden tehtävät voisivat laajentua ja että ne ovat edelleen lähellä ihmistä, mutta kun tämän uudistuksen myötä reilusti yli sata apteekkia joutuu sulkemaan ovensa. [Pia Sillanpää: Ei pidä paikkaansa!] Tämähän ei todellakaan ole ainoastaan pienten paikkakuntien ongelma, vaan myös kasvukeskuksissa, lähiöissä, apteekkeja joudutaan sulkemaan, ja ne matkat voivat olla täällä kaupunkiseudullakin ihan yhtä pitkät kuin siellä maaseudulla sinne apteekkeihin. Tämä taas vie hoitoa pidemmäksi, koska apteekit ovat osa terveydenhuoltoa, [Puhemies: Kysymys!] ja kaikki tämä kasvattaa sotepalveluiden kustannuksia. [Puhemies: Kysymys!] 

Millä tavalla ajattelette, että tämä apteekkiuudistus muka parantaa hoitoonpääsyä ja terveydenhuollon tilannetta? 

Arvoisa puhemies! Yksi ratkaisu sille, miten apteekit voivat parantaa ihmisten terveyspalvelujen saatavuutta, on esimerkiksi se, että tämä hallitus mahdollisti rokotusoikeuden apteekkien henkilöstölle, ja se, että me teemme parhaillaan, ja olemme jo tehneet, sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa apteekkien henkilöstön ammattitaidon paremman hyödyntämisen, että pystytään tekemään järkevämpää työnjakoa, hyödyntämään apteekkien osaamista, ratkaisemaan näitä meidän soten ongelmia. 

No sitten on kokonaan toinen asia tämän meidän julkisen talouden valtavat paineet ja sinne kohdistuvat säästötoimet, joihin myöskin tämä apteekkitalouden kokonaisuudistus liittyy. Mutta tätä uudistusta ja näitä valtavia julkisen talouden paineita on pyritty ratkomaan ja hoitamaan kuitenkin tavalla, joka turvaa meidän maanlaajuisen apteekkiverkon, ja mielestäni se on näillä taloudellisilla reunaehdoilla onnistunut. Meillä tulee olemaan maanlaajuinen apteekkiverkko tästä eteenkinpäin. Se on se lähipalvelu siellä ihmisiä lähellä, sieltä saa laadukasta terveysneuvontaa maan parhailta asiantuntijoilta. Mielestäni pitäisi myöskin yrittää vaalia täällä luottamusta tähän järjestelmään eikä pyrkiä rapauttamaan sitä kertomalla sellaisia asioita, jotka eivät [Puhemies koputtaa] täysin kyllä pidä paikkaansa.  

Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että terveyspalveluja kehitetään myös tänne verkon puolelle, mutta tärkeintä tietenkin on saada lääkäri ja potilas kohtaamaan henkilökohtaisesti. Mutta yksi ulottuvuus on jäänyt mielestäni Suomessa liian vähälle. Jotta nämä terveyspalvelut toimisivat moitteettomasti, niin kysynkin nyt hallituksen vastaavalta ministeriltä, kun näitä valokuituverkkoja on rakennettu tähän maahan, moni kunta omalla rahallaan, mutta on myös markkinaehtoisesti rakennettu, totta kai, mutta nyt monessa maaseutukunnassa esimerkiksi tiedon siirtyminen nopeasti vaikka keskussairaalaan tai muuhun terveyspalvelupisteeseen on vaikeaa, kun ei ole valokuituverkkoja: miten olette panostaneet näitten valokuituverkkojen kehittämiseen tai rakentamiseen maakunnissa? Ilman niitä tulevina vuosina terveyspalvelut eivät pelaa lainkaan, koska se valokuituverkko puuttuu. [Anne Kalmari: Miksi lopetitte laajakaistatuen? Miksi lopetitte? — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] 

Arvoisa puhemies! Ensin toteaisin sen, että meillähän nettiyhteydet rakentuvat markkinaehtoisesti ja meillä on edelleen yksi Euroopan parhaimmista kattavuuksista. [Antti Kurvinen: Kaikki on hyvin, niinkö?] Niihin ongelmiin, joita yhteyksissä havaitaan, puuttuu nimenomaan Traficom, eli tässä on kyse viranomaisvalvonnasta, viranomaistehtävistä. Siellä on tehty jatkuvasti nyt uusia mittauksia, ja operaattoreita on vaadittu puuttumaan hyvinkin nopealla aikataululla, korjaamaan näitä ongelmia. 

Jos puhutaan sitten valokuidusta ja muista mahdollisista, [Anne Kalmari: Heikoin verkko Euroopassa!] joita halutaan tukea, niin meillä on olemassa EU:sta edelleen maa- ja metsätalousministeriön kautta pieniä tukia. Tällä hetkellä tietenkin katsomme tämmöisellä suuremmalla, turvallisuutta ja uutta talouskasvua suuremmalla hankkeella sitä, kuinka me erilaisilla järjestelmillä voimme rakentaa Suomen yhteyksiä paremmiksi. Eli tietysti Suomen kaikki tietoverkot pitää saada paremmin toimimaan, mutta me olemme jo varsin hyvässä tilanteessa. Suomi on kuitenkin se maa, jossa 6G on syntynyt, ja meidän kannattaa nimenomaan hehkuttaa myöskin sitä puolta, että tätä me jatkamme ja tätä kokonaisuutta rakennamme, [Hälinää — Välihuutoja] työtä ja talouskasvua ja turvallisuutta. — Kiitos.