Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä kommentteja näihin kysymyksiin tästä vanhentumisesta. Ensinnäkin toimintaympäristöanalyysi, joka vaikuttaa puolustuksen linjauksiin: Puolustukseen liittyvät toimintaympäristöanalyysit edelleen pitävät paikkansa — niillä, mitkä liittyvät ehkä ulkopolitiikkaan tai hyvin rajuihin Trumpin lausuntoihin, joista uskon, että kaikki ollaan samaa mieltä, ei ole ollut suoria vaikutuksia puolustuspolitiikan linjauksille — eli se toimintaympäristöanalyysi, jonka täällä itse asiassa edustaja Kokkokin toisti, jonka sanoin itsekin puheenvuorossa. Eli selonteossa lukee, että siirtymä indopasifiselle alueelle on tapahtumassa USA:n painopisteessä, Euroopan maiden merkittävä puolustuksen ylös nostaminen pitää tehdä, Venäjän pitkäaikainen sodankäynnin uhka itse asiassa korostaa sen asian kiireellisyyttä, ja näin edelleen. Ja sitten USA on vahvistanut, että näin se on. He ovat sitoutuneet Natoon, mutta he tulevat siirtämään painopistettä ja näin poispäin. Eli ne toimintaympäristöanalyysit edelleen pitävät paikkansa, mutta halutaanko tähän lisätä toimintaympäristöön liittyviä asioita mietinnön kautta, kun se tulee muuttumaan varmasti joka kuukausi Trumpin aikana — ilman muuta saa, mutta ne eivät vaikuta suoraan näihin linjausten vanhentumisiin. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tästä näytti olevan yhteinen ymmärrys, eli linjaukset eivät ole mitenkään vanhentuneet tästä.
USA-riippuvuudesta muutama sana. Siis Nato on Euroopan puolustusratkaisu, on aina ollut näin ja varmaan tulee olemaan. Jos jotain korvaavaa mallia ryhdytään rakentamaan, siihen menee vähintään 15 vuotta. Eli kannattaa fokus koko ajan pitää Naton vahvistamisessa, aivan kuten selonteossa linjataan. Euroopan unionilla ei ole omaa puolustusta. Euroopalla ei ole omaa puolustusta Naton ulkopuolella. On Nato-maat, joilla on kansallinen puolustus, joka tuottaa Naton puolustuskyvyn, ja sen takia meidän pitää vaan Naton kautta rakentaa Euroopan puolustusta eikä ehkä sillä lailla myöskään haparoida, että EU jotenkin tulisi korvaamaan Natoa. Meidän pitää ottaa itse vastuu Natosta. Näin. Ja se on kirjattu kristallinkirkkaasti tähän paperiin, ja siitä johtuen myös toimintaympäristöanalyysit, että kun on myrskyisää maailmaa, niin eurooppalaiset Nato-maat ottavat sen vastuun vahvemmin.
Naton prosentin kehittäminen, puolustusmenoprosentin kehittäminen: Nyt on parasta aikaa käynnissä puolustushallintojen välillä ja Naton sotilassuunnittelun välillä uhka-arvioperusta, mihin Venäjä yhdessä liittolaistensa kanssa rakentaa tämän seuraavan 10—15 vuoden uhkaskenaarion. Sieltä juontuu nyt kesäkuun puolustusministerikokoukseen mennessä suurin piirtein keskimääräinen prosenttimenotaso, kuinka paljon tarvitsee käyttää puolustuskykyjen hankkimiseen, joukkorakenteisiin Natossa, jotta voidaan vastata Venäjän ja heidän liittolaistensa uhkaan seuraavan 10—15 vuoden aikana. Eli se tapahtuu ihan järkevän analyysin kautta, puolustussuunnittelun kautta, johon meidän puolustusministeriö ja Pääesikunta osallistuvat käytännössä joka viikko.
Miten saadaan nämä takalinjan maat, niin sanotusti, tähän houkuteltua? Kannustan kaikkia siihen. On todella vaikeaa Länsi-Euroopassa varmasti kansalaisille ja veronmaksajille perustella, miksi pitäisi etulinjan maiden puolustuksen takia. Eihän Venäjä ole Portugalin välitön uhka. Minä kannustan tähän kaikkia. Minä teen tätä joka viikko, lähes joka päivä. Tapaan Portugalin ministereitä, Espanjan ministereitä, kaikkia muita. Se on meidän yhteinen työmaa. Minun mielestäni sille ei saa naureskella yhtään, koska niiden maiden kalustolla viime kädessä puolustetaan etulinjan maita, jos tulee iso hässäkkä. Sen takia tämä on meidän iso poliittinen missio. Kaikille toivon, että kun tapaatte kollegoja, niin viette tätä viestiä eteenpäin. Uhka-arvio ei ole yhtä vahva kaikissa maissa, se on sanottava suoraan. Itäisemmän Euroopan maissa nähdään Venäjän uhka realistisempana. Muualla haluttaisiin ehkä välillä keskittyä jo vähän muihin asioihin.
Puolustusteollisuuden osalta merkittävät kotimaan teollisuuden investoinnit tosiaan ovat käynnissä. On suunnattu 1,7 miljardia euroa hankintoja kotimaan yrityksiin koko Suomeen, ympäri Suomea, pieniä ja suuria yrityksiä. Ukrainan tuen iso ohjelma, 660 miljoonaa: lista on auki, ketään ei ole vielä valittu sisään, eli nyt käynnistyvät vasta hankinnat. Vientiä edistetään. Sieltä on tullut paljon kauppoja Aasian reissulta ja muualta, missä olen ollut mukana. Sata miljoonaa euroa EU-rahaa kehityshankkeisiin hankittu meidän firmoille, korkeata teknologiaa, Patriaa, monia muita. G2G-kauppa hybridimallina Slovenian kanssa allekirjoitettiin pari viikkoa sitten Slovenian puolustusministerin kanssa, 700 miljoonan euron kauppa. Se Saksan kauppa on käytännössä toista miljardia, joka just allekirjoitettiin. Kyllä nämä menevät eteenpäin aika vauhdilla, ja näissä on puolustushallinto koko ajan fasilitoimassa näitä asioita.
Asevelvollisuusohjelma on julkaistu. Siellä on vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä, ampumarataverkkoa, siviilipalveluksen uudistamista, kokonaisturvallisuusrekisteriä, reservien nostoa, kutsuntajärjestelmän uudistamista, ja ajanpuutteen vuoksi en ehdi enempää luettelemaan.
FLF:n osalta hallinnollinen päätös tehtiin kynästäni pari viikkoa sitten vai viime viikolla, ja nyt sitten infran rakentamista viedään eteenpäin sen jälkeen. Siihen liittyen myös tehdään voimakkaasti pohjoisen tiestöhankkeiden suunnittelua Pohjoismaiden kanssa ja liikenneministeriöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.
Lopuksi:
Koko Suomelle tärkeä huoltovarmuus liittyy yhä vahvemmin maanpuolustukseen. Se on tuotu esiin nyt puolustusministeriön vedolla tehdyssä uudessa kokonaisturvallisuusstrategiassa, joka julkaistiin tammikuussa. Energiaomavaraisuus, ruokaomavaraisuus, lääkkeet, kriisinkestokyky sähköverkoissa ja muissa pitää nostaa pikkasen paremmalle tasolle. Nämä puheenvuorot turpeesta — nämä huomiot ovat tulleet myös Naton puolelta. Eli nämä on meidän huomioitava myös ihan uudella tavalla.
Huoli sodasta: sanon kaikille, että vaikka on aggressiivinen naapuri, niin omilla toimilla voimme vaikuttaa siihen, että Suomi voi elää ihan turvallisesti ja rauhallisesti, mutta se edellyttää nyt panostamista puolustukseen ja turvallisuuteen ja myös tähän koko kansan yhtenäisyyteen, josta on ollut puhetta.
Maanpuolustustahto: Yleissivistys on parasta maanpuolustusta. Se on Suomessa ollut perinteisesti meidän kulmakivi, että ihmiset ymmärtävät historian ja sijainnin kartalla. Sen takia tajuttiin liittyä myös Natoon ajoissa.
Kiitos lopuksi kaikille parlamentaarisen ryhmän porukoille Jari Ronkaisen johdolla, kaikille puolueille hyvästä yhteistyöstä oppositiosta hallitukseen. Taas kerran malliesimerkki, miten Suomen turvallisuusasioita hoidetaan. — Kiitos. [Timo Heinonen: Kiitos ministerille!]