Arvoisa herra puhemies! Yhdysvallat ja Israel aloittivat viikonloppuna sotatoimet Irania vastaan. Uhka ulottuu nyt laajalle Iranin ampuessa ohjuksia ja drooneja pitkin Lähi-itää ja jopa Eurooppaa. Sotatoimilla voi pitkittyessään olla arvaamattomia seurauksia, enkä tarkoita vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lähi-itä on jo yksin öljyn vuoksi maailmantalouden keskuksia. Siksi vaikutukset tuntuvat myös ihmisten arjessa ja täällä Suomen taloudessa. Voi olla, että bensan hinta kallistuu ja arki muutenkin tulee ihmisille kalliimmaksi. Tällä voi olla vaikutuksia yrityksiin, työllisyyteen ja talouteen. Valitettavasti me olemme jo nyt Euroopan hännänhuippu, mitä tulee työttömyyteen. 

Kun maailmalla soditaan eikä talouteen tule vetoapua, niin oma tekeminen korostuu. Arvoisa pääministeri, kehysriiheen on vielä aikaa, mutta toimia voi ja pitääkin tehdä nyt. Kysynkin teiltä: kuinka hallituksenne arvioi Lähi-idän tapahtumien seurauksia Suomen taloudelle ja työllisyydelle [Puhemies koputtaa] sekä ennen kaikkea ihmisten arkeen? 

Arvoisa puhemies! Me tietenkin seurataan hyvin tarkasti ja huolissamme sitä kehitystä, mikä siellä Iranissa ja Persianlahden alueella Lähi-idässä tällä hetkellä on, ja nimenomaan arvioidaan myöskin sen vaikutusta Suomeen, meidän talouteen ja niihin suomalaisiin, noin kolmeen ja puoleen tuhanteen, jotka sillä alueella ovat ja joita pyrimme kaikin keinoin auttamaan, että he ovat turvassa ja pääsevät Suomeen turvaan. Tällä hetkellä arvioimme niin, että jos konflikti jää lyhytaikaiseksi, lyhytkestoiseksi eikä eskaloidu enempää, niin vaikutukset Suomeen jäävät kohtuullisen pieniksi. Mutta on selvä, että mikäli se jatkuu pidempään ja mikäli tämä kriisi eskaloituu entuudestaan, niin silloin on aivan varmaa, että se vaikuttaa niin maailmantalouteen, Euroopan talouteen kuin meidän suomalaistenkin talouteen. Tämä on juuri se maailma, missä me tällä hetkellä elämme: kriisi ja konflikti toisen perään. 

Arvoisa herra puhemies! Syksy 2015 osoitti, että Lähi-idässä käynnissä olevien sotien ja muiden levottomuuksien seurauksena Suomeen voi hakeutua varsin lyhyessä ajassa merkittävä määrä turvapaikanhakijoita. Sisäministeri Rantanen on aiemmin todennut meille vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen, että kansainvälisten sopimusvelvoitteiden vuoksi Suomi ei voi estää meille suuntautuvaa turvapaikanhakua, mikä tietysti on valitettavaa, kun tiedämme, että turvapaikkajärjestelmässä on näitä ongelmia ja sitä myös paljon hyväksikäytetään. 

Tämän laajamittaisen maahantulon hallinnassa pitäminen vaatii tietysti paljon resursseja Maahanmuuttovirastolle ja Suomen turvallisuusviranomaisille, ja kysymys on silloin todella suurista lisärahoitustarpeista. Olisinkin kysynyt, arvoisa valtiovarainministeri: Kun te valmistaudutte nyt kehysriiheen, niin oletteko te tähän varautunut ja valmis, jos tämä turvapaikanhakijakriisi uusiutuu? Oletteko valmistautunut turvaamaan riittävät voimavarat Maahanmuuttovirastolle, poliisille ja Suomen viranomaisille tämän kriisin hoitamiseksi ja [Juho Eerolan välihuuto — Puhemies koputtaa] suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi? 

Arvoisa herra puhemies! Olen siihen tottunut, että oppositio nostaa täällä voimakkaasti ongelmia esille, mutta siihen en ole vielä tottunut, että te jo edestäpäin löydätte kriisin, mikä ei ole vielä lähelläkään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Totta kai me toivomme, että Eurooppaan ei kohdistu turvapaikanhakijavirtaa [Hälinää — Puhemies koputtaa] Iranista eikä mistään muualtakaan. 

Mitä tulee siihen, jos verrataan vuoteen 2015, onneksi tilanne on huomattavasti eri paitsi suomalaisessa lainsäädännössä myös eurooppalaisessa lainsäädännössä noin muuten. Eurooppa suhtautuu näihin asioihin nykyään aika tavalla eri lailla. Meillä on myös voimassa paljon erilaisia sisärajatarkastuksia. Toisaalta maahanmuuttopaktin eteenpäinvieminen sisältää tähän liittyen erityisiä toimia. Hallitus on huolehtinut turvallisuusviranomaisten rahoituksesta koko kautensa ajan, ja siinäkin tilanteessa, missä me olemme joutuneet tekemään merkittäviä sopeutustoimia, niin sekä sisäiseen turvallisuuteen että tietenkin puolustukseen liittyen sektoreita on näiltä suojattu. Meillä ei ole tässä tilanteessa mitään hätää. [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus!]